Lausunto korkeakoulujen koulutusrakenteiden kehittämistyöryhmän muistiosta

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Koulutusrakenteiden kehittämistarpeet ja tavoitetila on muistiossa kuvattu varsin hyvin. Siinä todetaan aivan oikein, että nuorten tulee päästä nykyistä nopeammin korkeakoulutukseen ja suorittaa tutkinto tavoiteajassa. Tämän rinnalle tarvitaan kuitenkin vaihtoehtoisia reittejä ja opintopolkuja. Koulutustarjonta tulee ulottaa nykyistä joustavammin myös aikuisiin. Nykyisessä korkeakoulutarjonnassa on muistiossakin todetun mukaisesti kohtaanto-ongelmaa. Koulutusjärjestelmämme ei aina pysty vastaamaan nopeasti elinkeinoelämän rakennemuutosten aiheuttamiin tarpeisiin. Näihin muistiossa todettuihin havaintoihin ja kirjauksiin ei ole huomauttamista.

Muistiossa viitataan kansainvälisiin esimerkkeihin noin 2-vuotisista korkea-asteen tutkinnoista. Siinä arvioidaan, että vastaavanlaiset tutkinnot voisivat avata Suomessa uuden mahdollisuuden ja reitin laajaan korkeakoulutuskokonaisuuteen. Muistiossa ei kuitenkaan suoraan ehdoteta 2-vuotisia tutkintoja. Mielestämme nämä sopisivatkin huonosti tutkintojärjestelmäämme ja työelämän tarpeisiin nähden. Niitä ei tarvita.

Muistiossa ehdotetaan myös tutkintojen osista jäsentyneitä ja määriteltyjä enintään 120 opintopisteen kokonaisuuksia korkeakoulutarjontamme monipuolistamiseksi. Näistä osaamiskokonaisuuksista käytetään nimitystä korkeakouludiplomi . Ne voisivat olla erilaisia korkeakouluista, toimialoista ja opiskelijoiden tarpeista riippuen. Osaamiskokonaisuuksille ei aivan oikein anneta kuitenkaan virallisen tutkinnon statusta. Suoritettuina ne olisivat opintoja, jotka sittemmin tulisi voida hyväksi lukea tutkintoa suoritettaessa. Kun osaamiskokonaisuuksille annetaan tässä kuvattu merkitys, korkeakouludiplomi on mielestämme liian juhlava ja virallinen käsite. Riittää, että puhutaan osaamiskokonaisuuksista. Estettä luonnollisestikaan ei ole sille, että opiskelijalle myönnetään kokonaisuuden suorittamista todistus. Muistion mukaan osaamiskokonaisuuksia koskevasta ehdotuksesta käynnistettäisiin kokeilu, joka toteutettaisiin vuosina 2013 – 2018. Kokeilun pohjalta sittemmin päätettäisiin, mitkä ovat jatkotoimenpiteet asiassa. Mielestämme tällainen kokeilu voidaan käynnistää edellyttäen, että osaamiskokonaisuuksille annetaan edellä kuvaamamme status.

Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen maamme korkeakouluissa kiinnitetään muistiossa runsaasti huomiota. Vaikka ko. prosessit ovat periaatteessa korkeakoulujen käytössä, toimintaperiaatteet ja käytännöt vaihtelevat suuresti. Muistion mukaan muun kuin formaalissa koulutuksessa hankitun osaamisen tunnustaminen on vähäistä. Muodollisen koulutuksen tunnustamisessakin on puutteita. Yhtenäiset ja selkeät kriteerit puuttuvat.

Muistossa tehdään ilmeisesti aivan oikea havainto, jonka mukaan puutteet tunnistamisessa ja tunnustamisessa voivat johtua myös asenteista ja haluttomuudesta hyväksyä muualla suoritettuja opintoja täysimääräisesti. Asiantilan korjaamiseksi muistiossa ehdotetaan perustettavaksi Suomeen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen osaamiskeskus. Muistiossa on kuvattu varsin seikkaperäisesti osaamiskeskukselle kaavailtuja tehtäviä. Tätä ehdotusta muistiossa pidämme erittäin kannatettavana.

Suomen Yrittäjät

Martti Pallari
johtaja