Lausunto lahjusrikoksia koskevien säännösten muutostarpeita selvittäneen työryhmän mietinnöstä

Oikeusministeriö

Oikeusministeriö on pyytänyt lausuntoa lahjusrikoksia koskevien säännösten eräitä muutostarpeita selvittäneen työryhmän mietinnöstä. Mietinnössä on selvitetty lainsäädännön muutostarpeita lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen lisäpöytäkirjan ja yleissopimukseen tehdyn varauman peruuttamista koskevan eduskunnan edellytyksen vuoksi. Mietinnössä on selvitetty myös OECD:n lahjonnan vastaisen työryhmän Suomelle antamien rikoslakia koskevien suositusten täytäntöönpanon edellyttämiä toimenpiteitä. Mietinnössä on siten selvitettytarvetta vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisoinnille sekä kirjanpito- ja tilintarkastusrikossäännösten asemaa suhteessa OECD:n suosituksiin. Suomen Yrittäjät kiittää mahdollisuudesta lausua mietinnöstä ja esittää lausuntonaan seuraavaa.

Vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisointi

Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä, että Suomi suhtautuu vakavasti korruptioon ja että korruptionvastaiseen toimintaan kiinnitetään huomiota sekä lainsäädännössä että muutoin. Arvostamme suomalaisen yhteiskunnan avointa toimintakulttuuria ja luottamusta, eikä siihen kuulu lahjonta ja oman asian edistäminen epäasiallisin keinoin.
On kuitenkin tärkeää, että suomalaisessa yhteiskunnassa voidaan osallistua vapaasti ja laaja-alaisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun erilaisten yhteiskunnallisten toimijoiden ja virkamiesten kesken. Yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa on kyse keskustelusta ja mielipiteiden esittämisestä. Yhteydessä oleminen virkamiehiin ja kansanedustajiin, sekä myös pyrkimys vaikuttaa näiden päätöksentekoon, on normaalia erilaisten järjestöjen toimintaa. Tältä osin kyse on poliittisista osallistumisoikeuksista, jotka on turvattu perus- ja ihmisoikeuksina, kuten mietinnössä onkin todettu.

Vaikutusvallan väärinkäyttöä koskeva Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen 12 artikla on kuitenkin erityisesti epäasiallista vaikuttamista koskien siinä määrin tulkinnanvarainen, että se ei täytä rikosoikeudessa edellytettävää täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimusta. Pidämmekin siten myönteisenä, ettei vaikutusvallan väärinkäyttöä ehdoteta kriminalisoitavaksi sen monitulkintaisuuden vuoksi. Tältä osin yhdymme myös mietinnössä esitettyyn, jonka mukaan vaikutusvallan väärinkäyttö voi tulla jo nykyisen lainsäädännön mukaan rangaistavaksi lahjusrikoksia, muita virkarikoksia sekä osallisuutta rikokseen koskevien säännösten perusteella.

Oikeushenkilön rangaistusvastuu törkeässä kirjanpitorikoksessa

Mietinnössä ehdotetaan, että oikeushenkilön rangaistusvastuu ulotettaisiin rikoslain 30 luvun 9 a §:n mukaiseen törkeään kirjanpitorikokseen. Mietinnössä on arvioitu oikeushenkilön rangaistusvastuun liittämistä myös kirjanpitolain mukaiseen kirjanpitorikkomukseen, rikoslain perusmuotoiseen kirjanpitorikokseen sekä rikoslain ja tilintarkastuslain mukaisiin tilintarkastusrikoksiin.

Suomen Yrittäjät pitää mietinnön ehdotusta ulottaa oikeushenkilön rangaistusvastuu vain rikoslain 30 luvun 9 a §:n mukaiseen törkeään kirjanpitorikokseen järkevänä ja tarkoituksenmukaisena. Yhteiskunnan toimintojen kannalta on tärkeää, että kirjanpitovelvollisten oikeushenkilöiden toiminnasta voidaan saada luotettavaa tietoa. Asianmukainen kirjanpito turvaa useiden tahojen intressejä, eikä voida pitää hyväksyttävänä, että kirjanpito laiminlyömällä voitaisiin saada perusteettomasti hyötyä suhteessa asianmukaisesti toimiviin kirjanpitovelvollisiin. Mietinnössä on hyvin tuotu esiin niitä eri intressiryhmiä, joiden oikeuksia asianmukainen kirjanpito suojaa.

On mielestämme hyvä, että lievemmät kirjanpitorikokset kuin törkeä tekomuoto jäisivät oikeushenkilön rangaistusvastuun ulkopuolelle. Pidämme ehdotettua sääntelyratkaisua oikeasuhtaisena. Lievemmissä kirjanpitorikoksissa rangaistusvastuu voi toteutua tehokkaasti yksilövastuuna, eikä syytä oikeushenkilön rangaistusvastuulle ole. Törkeissä kirjanpitorikoksissa on kuitenkin kyse tahallisesta väärin toimimisesta ja törkeän kirjanpitorikoksen osalta tilanne voi olla myös se, ettei yksittäistä tekijää voida vaikeuksitta osoittaa. Törkeässä kirjanpitorikoksessa kyse on myös usein siitä, että teolla tavoitellaan tietoisesti taloudellista hyötyä tahallisella ja moitittavalla toiminnalla, mitä vasten oikeushenkilön rangaistusvastuu vaikuttaa perustellulta.

Myönteistä on myös se, että ehdotuksen mukaan oikeushenkilön rangaistusvastuu ei voisi käytännössä ulottua sellaiseen oikeushenkilöön, joka toimeksiannon perusteella hoitaa toisen kirjanpitovelvollisen oikeushenkilön kirjanpitoa. Tämä tarkoittaisi, ettei esimerkiksi tilitoimisto voisi olla rikosoikeudellisessa vastuussa toimeksiantajansa toiminnassa tehdystä törkeästä kirjanpitorikoksesta. Mietinnössä onkin todettu, että tilitoimiston vastuu voisi olla vain teoreettinen. Vastuun ulottumista kokonaan toiseen oikeushenkilöön kuin siihen, jonka toiminnassa rangaistavaan menettelyyn on syyllistytty, ei voida pitää perusteltuna. Vaikka tilitoimiston vastuu olisikin mietinnön mukaan vain teoreettinen, katsomme, että oikeushenkilön rangaistusvastuun pitäisi kohdistua yksinomaan siihen kirjanpitovelvolliseen oikeushenkilöön, jonka omassa toiminnassa törkeä kirjanpitorikos on tehty.

Voimme vastaavasti yhtyä mietinnön kirjauksiin tilintarkastusrikosten arvioinnin osalta. Koska tilintarkastajan tekemä tilintarkastusrikos ei useimmiten hyödytä sitä oikeushenkilöä, jonka toiminnassa rikos tehdään, ei oikeushenkilön rangaistusvastuu ole perusteltu.

Suomen Yrittäjät

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Albert Mäkelä
lainopillinen asiamies