Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle ilmastolaiksi

Ympäristöministeriö

Lakiluonnoksen sisältö

Ympäristöministeriö pyytää Suomen Yrittäjiltä lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi ilmastolaiksi. Ilmastolain tarkoituksena on ohjata EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolisten toimijoiden kasvihuonekaasupäästöjä Suomessa. Ilmastolailla luodaan ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmä, jonka mukaan valtionhallinnon tulee suunnitella, toteuttaa ja seurata ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyviä toimenpiteitä. Laki ei sisällä yksityisiä toiminnan harjoittajia koskevia velvoitteita. Lain tavoitteena on parantaa ilmastopolitiikan pitkäjänteisyyttä ja johdonmukaisuutta sekä lisätä eduskunnan, sidosryhmien ja kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa ilmastopolitiikkaan.

Lakiluonnos sisältää tavoitteen vähentää Suomen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjä 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Lakiluonnoksen keskeinen sisältö on valtioneuvoston velvoittaminen hyväksymään vähintään kymmenen vuoden välein pitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma ja ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma sekä vaalikausittain ilmastopolitiikan suunnitelma, johon sisältyy toimenpideohjelma ja päästökehitysarviot. Valtioneuvosto velvoitetaan antamaan suunnitelmista selonteot eduskunnalle.

Suomen nykyinen ilmastopolitiikka

Suomen nykyinen ilmastopolitiikka perustuu suurelta osin YK:n kansainvälisiin ilmastosopimuksiin ja EU:n ilmastopolitiikkaan. EU:n ilmastopolitiikalla on suuri merkitys Suomen ilmastopolitiikassa, koska EU on määritellyt sekä kansainvälisten sitoumustensa perusteella että omasta aloitteestaan koko yhteisöä ja yksittäisiä jäsenmaita koskevat ilmastopoliittiset velvoitteet.

Tähän saakka EU:n ilmastopolitiikkaa on toteutettu Suomessa erillisillä poliittisilla suunnitteluasiakirjoilla ja lainsäädäntöpaketeilla. Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia, joka päivitettiin vuonna 2013, ja Tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta vuodelta 2009 linjaavat Suomen ilmastopolitiikkaa vuoteen 2050 saakka. Ilmastonmuutokseen varautumista ja sopeutumista linjataan Ilmastonmuutoksen kansallisessa sopeutumisstrategiassa. Valmisteilla on myös Suomen energia- ja ilmastotiekartta vuoteen 2050.

Suomen Yrittäjien kanta

Ilmastolain tarvetta ja hyödyllisyyttä perustellaan muun muassa sillä, että se tekisi ilmastopolitiikasta pitkäjänteisempää, johdonmukaisempaa ja kustannustehokkaampaa. Suomen Yrittäjät muistuttaa, että ilmastolain hyötyjen toteutuminen ei ole itsestään selvää. Riskinä on, että tehdään turhaa, päällekkäistä sääntelyä EU:n ja Suomen nykyisen ilmastosääntelyn kanssa.

Yritysten ja koko kansantalouden näkökulmasta on tärkeää, että päästöjä vähennetään kustannustehokkaasti, jotta vältytään turhilta kustannuksilta ja päästöt vähenevät tavoitteiden mukaisesti. Ilmastopolitiikan kustannustehokkuus ei parane ilmastolain myötä ellei lain myötä suunniteltavia toimenpiteitä arvioida kustannustehokkuuden ja taloudellisten vaikutusten kannalta ennen niiden toteuttamista. Katsomme, että 9 §:ään tulee ottaa säännös, jonka mukaan ilmastopolitiikan suunnitelmaan sisältyvän toimenpideohjelman tulee olla kustannustehokas, eli siihen valittavilla toimenpiteillä tulee päästä tavoiteltavaan päästövähennykseen mahdollisimman pienin kustannuksin. Katsomme, että ilmastolain mukaisen valtioneuvoston asettaman Suomen ilmastopaneelin tulee koostaa, eritellä ja tuottaa tieteellistä tietoa ilmastopolitiikan suunnittelua varten myös toimenpiteiden kustannustehokkuudesta ja taloudellisista vaikutuksista. Tätä varten Suomen ilmastopaneelissa tulee jatkuvasti olla kansantaloustieteen (sisältää ympäristötaloustieteen) edustaja.

Ilmastolain mukaisilla suunnitelmilla tehtävä ilmastopolitiikka vaikuttaa myös yritysten toimintaympäristöön. Yritykset ovat yhteiskunnan toiminnan kannalta merkittävä tekijä, sillä ne työllistävät suurimman osan työllisistä ja maksavat valtiolle merkittävän määrän veroja. Erityisesti pieniin yrityksiin kohdistuvia vaikutuksia on arvioitava tarkasti suunnitelmia laadittaessa, koska suurin osa (noin 99 prosenttia) suomalaisista yrityksistä on pieniä, alle 50 henkilön yrityksiä. Lain 6 §:n 4 momenttiin tulee lisätä säännös, jonka mukaan Ilmastopolitiikan suunnitelmien laatimisessa on otettava huomioon myös yritys- ja kilpailukykyvaikutukset. Lisäksi lain 10 §:n viimeistä lausetta tulee tarkentaa muotoon:

”Suunnitelmien laatimisen yhteydessä myös niiden taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset, yritysvaikutukset ja muut vaikutukset on selvitettävä.”

Luonnoksessa lause on muodossa:

”Suunnitelmien laatimisen yhteydessä myös niiden taloudelliset ja sosiaaliset sekä muut vaikutukset on selvitettävä tarpeellisessa määrin.”

Suomen Yrittäjät pitää ongelmallisena kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteen kirjaamista ilmastolakiin, koska Suomen ilmastopolitiikka on vahvasti sidoksissa EU:n ja kansainväliseen ilmastopolitiikkaan. Muutokset kansainvälisessä tai EU:n ilmastopolitiikassa tulee pystyä ottamaan joustavasti huomioon ilmastopolitiikan suunnittelussa. Päästövähennystavoitteen sisällyttäminen lakiin vähentää tätä joustavuutta.

Pidämme lakiluonnoksessa olevaa Suomen kokonaispäästöjä koskevaa 80 prosentin päästövähennystavoitetta ongelmallisena myös siksi, että päästökauppajärjestelmän päästövähennykset riippuvat lähinnä EU:n ilmasto- ja energiapolitiikasta. Riskinä on, että EU ohjaa päästökauppasektorin päästöjä ennakoitua hitaammin, jolloin ilmastolaissa asetetun päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan enemmän päästökaupan ulkopuolisen sektorin päästövähennyksiä. Päästövähennysten saavuttaminen päästökaupan ulkopuolisella sektorilla on vaikeampaa ja kalliimpaa kuin päästökauppasektorilla. Lisäksi Suomen päästökaupan ulkopuolinen sektorin kilpailukyky voisi heikentyä muihin EU:n jäsenmaihin verrattuna.

Ehdotamme, että lain 6 §:n 2 momentista poistetaan 80 prosentin päästövähennystavoite ja korvataan se säännöksellä, jonka mukaan Suomen pitkän aikavälin päästövähennystavoitteen tulee perustua Euroopan unionin lainsäädäntöön tai Suomea sitovaan kansainväliseen sopimukseen sisältyvään pitkän aikavälin päästövähennystavoitteeseen.

Suomen Yrittäjät

Eini Lemmelä
ympäristöekonomisti