Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi korkovähennysoikeuden rajoittamisesta

Valtiovarainministeriö
Vero-osasto

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia ja tuloverolakia siten, että yhteisöjen sekä avoimien ja kommandiittiyhtiöiden suorittamien korkomenojen vähennysoikeutta rajoitettaisiin sekä kansallisissa että rajat ylittävissä tilanteissa. Rajoituksia sovellettaisiin kotimaisiin ja vastaaviin ulkomaisiin yhteisöihin ja yhtiöihin. Laki rajoittaisi korkomenojen vähentämistä, kun ne suoritettaisiin välittömästi tai välillisesti etuyhteydessä olevalle osapuolelle.

Ehdotettu korkovähennysrajoitus olisi yleinen rajoitus, ja sen määrä perustuisi velallisen elinkeinotoiminnan tulokseen ennen korkoja ja poistoja. Korkomenot saataisiin vähentää täysimääräisesti korkotulojen määrää vastaavalta osin. Korkomenot, jotka ylittäisivät korkotulot, voitaisiin vähentää siltä osin kuin ne ovat enintään 30 prosenttia elinkeinotoiminnan tuloksesta ennen korkoja ja poistoja. Tämän määrän ylittävät korkomenot eivät olisi vähennyskelpoisia. Vähennyskelvottomien korkomenojen määrä olisi kuitenkin enintään etuyhteysyrityksille verovuonna maksettujen korkomenojen suuruinen. Korkomenojen vähennysrajoituksista huolimatta korkomenot voitaisiin vähentää kokonaan, jos korkotulot ylittävät korkomenot ovat enintään 500 000 euroa.

Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013. Niitä olisi tarkoitus soveltaa ensimmäisen kerran vuodelta 2013 toimitettavassa verotuksessa.

Suomen Yrittäjät (SY) esittää lausuntonaan seuraavaa:

SY suhtautuu varauksellisesti ehdotettuun esitykseen rajoittaa korkojen vähennysoikeutta. Esitys saattaa vaikuttaa haitallisesti yritysrakenteisiin, jotka ovat liiketaloudellisin syin täysin perusteltuja. Esitys olisi paremmin perusteltavissa myös siihen liittyvien poliittisten linjausten valossa, jos korkovähennysrajoituksen kohteena olisivat vain julkisuudessakin esiintyneet verotuksen väärinkäytöstilanteet, jotka rapauttavat Suomen veropohjaa. Jos tuloslaskelmaan perustuvaa yleistä korkovähennys-rajoitusmallia pidetään kuitenkin oikeusvarmuuden kannalta perustellumpana vaihtoehtona kuin mallia, jonka soveltamisedellytyksenä olisi aina myös veronkiertotarkoitus, on tärkeää, että sääntely rajoitetaan esitetyllä tavalla koskemaan vain etuyhteystilanteita, joissa lain tarkoituksen vastaisia veroetuja pyritään tavoittelemaan.

Koska esitykseen sisältyvä euromääräinen raja olisi 500 000 euroa, rajoitus ei kohdistuisi tyypillisesti pk-yrityksiin. Verojärjestelmään ei kuitenkaan tule luoda tulevaisuuteen kohdistuvaa epävarmuutta sen johdosta, että eurorajaa saatetaan myöhemmin alentaa.

Esitys on ongelmallinen myös pk-yritysten rahoituksen näkökulmasta, ja toteutuessaan se saattaa hidastaa pääomien hankintaa. Koron vähennyskelpoisuuden rajoittamisen voidaan olettaa ainakin jossain määrin vähentävän Suomeen suuntautuvia kansainvälisiä investointeja, jolloin suuret yritykset saattaisivat joutua enenevässä määrin turvautumaan perinteiseen pankkirahoitukseen. Tämän seurauksena erityisesti yritystoimintaa aloittavien yritysten ja kasvuyritysten toimintaedellytykset saattaisivat heiketä. Pienet yritykset ovat riippuvaisia paikallisesta pankkirahoituksesta, ja myös näiden viennin rahoitus voi joutua ongelmiin etenkin, jos vienti lähtisi nopeasti kasvamaan.

Katsomme myös, että ulkopuoliselta otettua lainaa ei tulisi pitää etuyhteyslainana pelkästään toisen konserniyhtiön ulkopuoliselle rahoittajalle, kuten pankille, antaman takauksen tai muun vakuuden vuoksi. Esitystä tulisi tältä osin rajata esimerkiksi siten, että korkomenojen vähennysrajoitus ei koske tilanteita, joissa velallisyhtiön omia osakkeita tai velallisen tytäryhtiöiden omistamia osakkeita tai muita varallisuuseriä annetaan pantiksi lainan vakuudeksi. Mikäli korkovähennysrajoitus toteutetaan, se voitaisiin kuitenkin ulottaa koskemaan ulkopuolisten rahoittajien kanssa tehtyjä selviä back to back -järjestelyjä, joilla on pyritty kiertämään rajoitussäännöksiä. Hallituksen esityksen perusteluissa olisi hyvä myös määritellä, mitä koron käsitteellä tarkoitetaan.

Esityksen mukaan korkomenoja ei voisi vähentää siltä osin kuin korkotulot ylittävät korkomenot olisivat enemmän kuin 30 prosenttia yrityksen elinkeinotoiminnan tuloksesta ennen korkoja, veroja, poistoja sekä muita rahoitusomaisuuden menetyksiä ja arvonmuutoksia (EBITDA). Tällainen laskentaperuste aiheuttaisi neutraalisuusongelman pääomavaltaisten ja työvaltaisten alojen yritysten välille. Edellä mainitun mallin sijaan harkittavaksi voitaisiin ottaa esimerkiksi malli, jossa laskentaperusteena käytetään tiettyä prosenttia etuyhteysyrityksen verotettavasta tulosta ennen korkoja. Tämän lisäksi on syytä harkita, tulisiko mahdollista sääntelyä vielä täsmentää sisällyttämällä siihen konsernikohtaista velkaantumisastetta koskeva suojasäännös.

Jos esitys korkojen vähennysoikeuden rajoittamisesta toteutetaan, sen ajoittamisessa tulee ottaa huomioon euroalueen taloudellinen epävarmuus ja siihen liittyvät rahoitusmarkkinavaikutukset sekä mahdolliset muut yritysverotuksen, erityisesti konserniverotuksen, muutokset. Nykyisen konserniavustusjärjestelmän valossa korkovähennysrajoituksella saattaa olla haitallisia vaikutuksia järjestelmän toimivuuteen. Kun otetaan lisäksi huomioon se, että tarvittavien muutosten toteuttaminen rahoitus- ja konsernirakenteissa vie aikansa, esityksen voimaantulon ehdotettu aikataulu on jo oikeusvarmuusnäkökohdistakin liian nopea. Yrityksille tulisi jäädä kohtuullinen aika sopeutua uusiin säännöksiin. Kuten esityksen perusteluissakin on todettu, ehdotettujen korkovähennysrajoitusten vaikutuksia korkomenojen vähentämiseen tulisi myös seurata jatkossa.

SUOMEN YRITTÄJÄT RY.

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Laura Kurki
veroasiantuntija