Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi työttömyysturvalain muuttamisesta

Eduskunta
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on pyytänyt Suomen Yrittäjiltä lausuntoa otsikossa mainitussa asiassa, minkä johdosta esitämme lausuntonamme seuraavaa.

Esitysluonnoksessa ehdotetaan selkeytettäväksi työttömyysturvalain säännöksiä, jotka koskevat työnhakijan yritystoiminnan ja opintojen vaikutusta oikeuteen saada työttömyysetuutta erityisesti niiden lopettamistilanteissa. Lisäksi luonnoksessa esitetään, että alle 25-vuotiaiden ammatillista koulutusta vailla olevien nuorten olisi työmarkkinatukioikeuden työttömyysajallaan säilyttääkseen haettava tutkintoon johtavaan ammatillisia valmiuksia antavaan koulukseen ainoastaan kevään haussa. Edelleen työnhakijalta evättäisiin oikeus työttömyysetuuteen, mikäli hän olisi poissa työllistymistä edistävästä palvelusta ilman pätevää syytä.

Luonnoksessa ehdotetaan myös niin sanotusta ryhmälomautusmenettelystä luopumista ja kaikkien lomautettujen tulisi jatkossa työttömyysetuutta saadakseen rekisteröityä henkilökohtaisesti työnhakijoiksi työ- ja elinkeinotoimistoon. Lisäksi esityksessä ehdotetaan muita pienempiä muutoksia työttömyysturvalakiin, työttömyysetuuksien rahoituksesta annettuun lakiin, vuorotteluvapaalakiin, kuntouttavasta työtoiminnasta annettuun lakiin ja toimeentulotuesta annettuun lakiin.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.tammikuuta 2013.

Esitys on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriössä yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, keskeisten työmarkkinakeskusjärjestöjen ja Suomen Yrittäjien kanssa.

Yrittäjät

Yleistä

Suomen Yrittäjät on osallistunut työ- ja elinkeinoministeriön keväällä 2011 asettamaan työryhmään, jonka esitysten pohjalta esitysluonnoksessa ehdotetaan muutoksia yrittäjän työttömyysturvan työvoimapoliittisiin edellytyksiin.

Esitysluonnoksessa säilytetään Suomen työmarkkinoiden nykyinen yrittäjätyön ja palkkatyön välinen raja. Tämä on perusteltua. Yrittäjyyteen kuuluu yrittämisen riski sekä valitsemisen vapaus ja näin tulee olla jatkossakin.

Sen sijaan sosiaaliturvaa tulee kehittää niin, että siirtymät palkansaajasta yrittäjäksi tai toisin päin eivät aiheuta turvan menettämistä. Lähtökohtana toki edelleen tulee olla, ettei työttömyysetuudella tueta yritystoimintaan liittyvää taloudellista riskiä.

Suomen Yrittäjät pitää työnhakijan oikeuksien ja velvollisuuksien kannalta tärkeänä, että yritystoiminnan ja oman työn vaikutusta oikeuteen saada työttömyysetuutta koskevat säännökset koottaisiin esitysluonnoksen mukaisesti työttömyysturvalakiin eikä niistä säädettäisi enää asetuksen tasolla. Nähdäksemme säännösten ehdotettu uusi systematiikka selkeyttää ja yksinkertaistaa lain soveltamista.

Kannatamme myös esityksen tavoitetta poistaa työttömyysetuuden saamisen edellytyksistä sellaiset, joilla ei ole vaikutusta henkilön mahdollisuuksiin ottaa vastaan kokoaikatyötä tai osallistua työllistymistä edistäviin palveluihin. Esitetyt muutokset helpottavat olennaisesti yrittäjänä toimineiden henkilöiden pääsyä kaikkien työvoimapalveluiden piiriin ja tätä kautta nopeuttaa heidän työllistymistään. Yhdymme luonnoksessa esitettyyn ajatukseen siitä, että työttömyysetuuden työvoimapoliittisten edellytysten arvioinnissa tulee olla kyse siitä, onko henkilö työtön. Esimerkiksi yritystoiminnasta saatavilla tuloilla tai niiden puuttumisella ei pidä olla merkitystä arvioitaessa työllistyykö henkilö yritystoiminnassaan pää- vai sivutoimisesti..

Sivutoiminen yrittäjyys

Suomen Yrittäjät kannattaa sivutoimisen yrittäjyyden määritelmän selkeyttämistä esitysluonnoksessa ehdotetulla tavalla. Pidämme myös perusteltuna esitettyä muutosta, että henkilö voisi osoittaa yritystoiminnan sivutoimiseksi tekemällä toiminnan rinnalla yritystoimintaan liittymätöntä palkkatyötä, jolla täyttäisi palkansaajan työssäoloehdon. Katsomme kuitenkin, että työ- ja elinkeinotoimistoja on syytä edelleen ohjeistaa siitä, että yritystoiminta voidaan katsoa sivutoimiseksi myös toiminnan vähäisyydestä kertovalla muulla selvityksellä.

Palkansaajaan rinnastettava yrittäjä

Katsomme, ettei erilaisia työnteon muotoja tule asettaa työttömyysturvajärjestelmässä perusteettomasti eri asemaan. Nykysäännösten mukaan henkilön tehtyä työn työsuhteessa tai toimeksiantosuhteessa (perustamatta yritystä), pääsee hän työttömyysturvalle muiden edellytysten täyttyessä heti työ- tai toimeksiantosuhteen päättyessä. Yksinyrittäjiltä sen sijaan edellytetään nykyisin lähtökohtaisesti koko yritystoiminnan lopettamista tai keskeyttämistä vähintään neljäksi kuukaudeksi, jotta he voisivat päästä työttömyysetuudelle, jollei heitä katsota palkansaajaan rinnastettavaksi yrittäjäksi. Palkansaajaan rinnastettavan yrittäjän määritelmä on nähdäksemme nykyisin varsin tiukka eikä sitä käytännössä sovelleta kovinkaan usein.

Pidämme esitysluonnoksessa ehdotettuja palkansaajaan rinnastettavan yrittäjän määritelmän laajennuksia perusteltuina ja oikeansuuntaisina. Useamman kuin yhden toimeksiantajan salliminen mahdollistaa oman osaamisen hyödyntämisen myös yrittäjänä ilman, että riskeeraa toimeentulon saamisen aikoina, jolloin toimeksiantosuhteita ei ole tai niiden määrä laskee. Tämä asettaa yksinyrittäjän tasavertaisempaan asemaan työsuhteessa tai toimeksiantosuhteessa osaamistaan tarjoavien kanssa. Muutoksella parannettaisiin näin olennaisella tavalla freelancereiden ja muiden vastaavien yksinyrittäjien tilannetta.

Esitysluonnoksen perusteluissa todetaan, ettei palkansaajaan rinnastettavan yrittäjän osalta enää edellytettäisi sen selvittämistä, onko henkilö ollut toimeksiantajan johdon ja valvonnan alainen. Kyseisen edellytyksen selvittäminen on ollut haastavaa työ- ja elinkeinotoimistoille ja siitä luopumista voidaan pitää perusteltuna. Luonnoksen lakitekstiosiossa edellytetään kuitenkin palkansaajaan rinnastettavan yrittäjän tekevän työsuorituksensa toimeksiantajan määräämällä tavalla. Esitysluonnoksen yksityiskohtaisissa perusteluissa tämän osalta todetaan, että toimeksiantaja viime kädessä päättää palkansaajaan rinnastettavan henkilön työsuorituksesta ja sen tekemisen ajankohdasta. Kyseisen säännöksen soveltaminen, mikäli se tällaisenaan lakitekstiksi kirjataan, tarvitsee tuekseen ohjeistusta siitä, ettei tarkoitus ole säilyttää nykyistä johdon ja valvonnan alainen –edellytystä. Muuten palkansaajaan rinnastettavan yrittäjän määritelmä jää hyvästä yrityksestä huolimatta yhtä kuolleeksi kirjaimeksi, kuin mitä se on tähänkin saakka ollut. Mikäli esitysluonnoksesta nykyisessä muodossaan tulee velvoittavaa lainsäädäntöä, on palkansaajaan rinnastettavan yrittäjän määritelmän soveltamista myös syytä seurata tarkasti.

Kausiluontoinen yritystoiminta

Suomen Yrittäjät kannattaa luonnoksen esitystä siitä, että kausiluontoisen yritystoiminnan arviointiin ei enää vaikuttaisi yritystoiminnasta saatavat tulot. Ehdotus on tältä osin linjassa edellä esitetyn periaatteen kanssa, että työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittisia edellytyksiä arvioitaessa tulee antaa merkitystä ainoastaan sille, pystyykö henkilö ottamaan kokoaikatyötä vastaan tai osallistumaan työllistymistä edistäviin palveluihin. Pääasiassa kausiluontoiseen yritystoimintaan liittyen annetut epäävät lausunnot ovat perustuneet siihen, ettei yritystoimintaa ole voitu pitää kausiluonteisena luonnonolosuhteista johtuen.

Keskeyttämiskäsitteestä luopuminen ja yritystoiminnan lopettaminen

Esitystä yritystoiminnan keskeyttämisen käsitteestä luopumisesta pidämme erittäin positiivisena. Tähän asti yrittäjän on ollut järjestelmän monimutkaisuuden vuoksi vaikea päästä työttömyysturvan piiriin muissa kuin konkurssi- ja selvitystilatilanteissa (pl. osakeyhtiöt), vaikka yrityksen toiminta tosiasiallisesti olisikin päättynyt. Esitysluonnoksen mukaan jatkossa riittäisi, että yrityksen tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on lopetettu, ja yrittäjä on tehnyt siitä lopettamisilmoituksen ennakkoperintä-, ja työnantajarekistereihin sekä lopettamisilmoituksen tai ilmoituksen toiminnan keskeyttämisestä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Käytännössä yrittäjä pääsisi nykylain mukaisissa keskeytystilanteissa suoraan työttömyysturvalle ilman erillistä odotusaikaa. Näin yrittäjällä säilyisi myös paremmin mahdollisuus aloittaa yritystoiminta uudelleen tilanteen sen salliessa, koska kaupparekisteristä poistoa ei enää edellytettäisi. Säännöksen yhdenmukaisen soveltamisen vuoksi on perusteltua esitysluonnoksen mukaisesti muuttaa myös yritystoiminnan aloittamista koskevaa säännöstä siten, että yritystoiminta katsotaan aloitetuksi tuotannollisen tai taloudellisen toiminnan aloittamisesta ja viimeistään silloin, kun yritys merkitään epr-, alv- tai verohallinnon työnantajarekisteriin.

Nykysäännösten mukaan osa yrityksen lopettamistoimia on myyntivoittolaskelman jättäminen. Säännöstä on sovellettu työ- ja elinkeinotoimistoissa eri tavoin sen suhteen katsotaanko yritystoiminta lopetetuksi laskelman jättämisen hetkellä vai jo aiemmasta ajankohdasta, kun muut lopettamistoimet on suoritettu. Nähdäksemme laskelman jättämisellä ei pitäisi olla merkitystä työttömyysetuuden työvoimapoliittisen edellytyksenä, vaan sillä on merkitystä enemmänkin etuuden maksajataholle. Näin ollen kannatamme varauksetta luonnoksessa esitettyä myyntivoittolaskelman jättämisestä luopumista etuuden saamisen työvoimapoliittisena edellytyksenä. Selkeyden vuoksi ja yritystoiminnan jatkamisen edellytysten säilyttämiseksi samassa yhteydessä on perusteltua luopua myös myyntivoittolaskelman jättämiselle nykylainsäädännön mukaan vaihtoehtoisesta yrityksen vaihto- ja käyttöomaisuudesta luopumisesta.

Suomen Yrittäjät pitää yritystoiminnan lopettamiseen liittyviä luonnoksen muutosesityksiä erinomaisen tärkeinä ja perusteltuina. Yritystoiminnan helpompi uudelleen aloittaminen ja yritystoiminnan lopettavien henkilöiden aikaisempi työ- ja elinkeinotoimiston palveluiden piiriin pääseminen nopeuttanevat merkittävästi heidän työllistymistään.

Perheenjäsentä koskeva sääntely

Yrittäjät palkkaavat yleensä ensimmäisiksi työntekijöikseen perheenjäseniään ja muita läheisiään. Usein nämä perheenjäsenet työllistyvät yrityksessä täysin työntekijän asemassa ja heistä maksetaan palkansaajan työeläke- ja muut vakuutusmaksut. He myös itse kokevat olevansa työntekijöitä erityisesti silloin, kun heillä ole minkäänlaista omistusta yrityksestä tai päätäntävaltaa yrityksen toimintaan. Osaa heistä pidetään kuitenkin työttömyysturvassa yrittäjänä ja heidän työttömyysturvan saamisen edellytykset ovat samat kuin varsinaisella yrittäjällä. Asia selviää ko. henkilöille yleensä vasta silloin, kun heillä olisi tarvetta työttömyysturvaetuuksille ja etuus evätään heiltä yrittäjyyden vuoksi. Tämä saattaa merkitä perheenjäsenille suurenkin sosiaaliturvariskin ottamista ilman, että he edes ovat tietoisia asiasta.

Yritystoiminnassa työllistyneen perheenjäsenen osalta on joissain poikkeustilanteissa jo nykysäännösten puitteissa todettu kohtuuttomaksi edellyttää koko yritystoiminnan lopettamista, jotta perheenjäsen pääsisi työttömyysetuuksien piiriin. Näiden poikkeustilanteiden osalta nykyisen soveltamiskäytännön lisäämistä työttömyysturvalain säännöksiin pidämme perusteltuna.

Perheenjäsenillä ei kuitenkaan nykyisin ole oikeutta työttömyysetuuteen, jos heidän työnsä päättyy tilapäisesti yrityksen lomauttaessa työntekijöitään tai kun palkanmaksu muuten tilapäisesti keskeytyy työsopimuslain 2 luvun 12 §:n a momentissa mainitusta syystä. Näin he ovat täysin eri asemassa kuin yrityksen mahdolliset muut työntekijät ja kaikki muut palkansaajat. Esitysluonnoksessa esitetään, että työttömyysturvalaissa yrittäjäksi katsottava yrittäjän perheenjäsen voisi päästä työttömyysetuudelle lomautustilanteessa silloin, kun yrityksestä olisi lomautettu myös muita työntekijöitä, jotka eivät ole yrittäjän perheenjäseniä. Sama koskisi työsopimuslain mukaisia palkanmaksun keskeytystilanteita. Yrittäjän perheenjäsenen osalta edellytettäisiin kuitenkin lomautuksen kokoaikaisuutta eli vähintään yhden kalenteriviikon kestoa.

Suomen Yrittäjät teki kesällä 2012 jäsenistönsä keskuudessa tutkimuksen, jossa kysyttiin myös yrittäjien perheenjäsenten työllistymisestä yrityksessä. Tutkimukseen vastanneista 1039 henkilöstä 916 ilmoitti yrityksessään olevan tällä hetkellä palkattua henkilöstöä YEL-vakuutettujen yrittäjien lisäksi. Em. työllistävistä yrityksistä 31 kpl (n. 3,4 %) ilmoitti työllistävänsä ainoastaan yrittäjien perheenjäseniä ja 378 kpl (n. 41,3 %) sekä yrittäjien perheenjäseniä että ulkopuolisia. Yrityksistä, joissa työskenteli sekä yrittäjän perheenjäseniä että ulkopuolisia, 192 yrityksen (n. 50,8 %) osalta kyselyyn vastaaja ilmoitti, että ainakin joku yrityksessä työskentelevistä perheenjäsenistä asuu varsinaisen yrittäjän kanssa samassa taloudessa. Edellä esitetystä voidaan laskea, että Suomen Yrittäjien jäsenistön keskuudessa n. 21 %:ssa työllistävistä yrityksistä työskentelee työsuhteessa sekä ulkopuolisia että yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuvia yrittäjän perheenjäseniä. Perheenjäseniä koskevat esitysluonnoksen muutokset tulevat mahdollisesti koskemaan siten lukumäärällisesti varsin merkittävää joukkoa.

Pidämme luonnoksessa esitettyjä yrittäjän perheenjäsentä koskevia uudistuksia perusteltuina ja oikeasuuntaisina. Yrittäjän lomautetut perheenjäsenet olisivat kuitenkin edelleen epätasa-arvoisessa asemassa yrityksen muihin työntekijöihin, koska heidän lomautuksensa edellytettäisiin olevan kokoaikainen, jotta heille voitaisiin maksaa työttömyysetuutta. Tätä ehtoa emme pidä perusteltuna ja katsomme, että se on syytä luonnoksesta poistaa. Lisäksi edelleen ilman helpotusta jäävät lomautettavat perheenjäsenet, jotka työskentelevät työntekijäasemassa yrityksissä, joissa työskentelee ainoastaan yrittäjäperhettä. Jatkossa tulisikin harkita lainsäädännön edelleen kehittämistä tältä osin.

Muut esitetyt muutokset Muiden luonnosesityksessä ehdotettujen muutosten osalta toteamme, että kannatamme niitä luonnoksesta ilmenevin perustein. Esitetyt muutokset yksinkertaistavat järjestelmää työnhakijan näkökulmasta ja parantavat heidän mahdollisuuksiaan ennakoida työttömyysetuuksia koskevien ratkaisujen sisältöä. Lisäksi ne pääosin keventävät työ- ja elinkeinotoimistojen taakkaa ja vapauttavat hallinnossa resursseja työvoimapalvelujen tarjoamiseen, mitä voidaan pitää erittäin merkittävänä, kun tavoitteena on koko työvoimapotentiaalin käyttöön saaminen. Ryhmälomautusmenettelystä luopuminen myös vähentää työnantajien hallinnollista taakkaa ja lisää olennaisella tavalla lomautettujen sekä keskinäistä yhdenvertaisuutta että verrattaessa heitä muihin työttömiin työnhakijoihin.

Suomen Yrittäjät ry

Harri Hellstén
lainopillinen asiamies