Lausunto luonnoksesta Verohallinnon ohjeeksi rakennusalan käännetystä

Verohallinto

Ohjeluonnoksessa on yhdistetty Verohallinnon 6.10.2010 antama ohje sekä Verohallinnon Internet-sivuille 26.3.2011 lisätyt kysymykset ja vastaukset rakennusalan käännetystä arvonlisäverovelvollisuudesta. Ohjeluonnokseen on myös lisätty uusia tulkintoja ja esimerkkejä.

Suomen Yrittäjät (SY) esittää lausuntonaan seuraavaa:

SY pitää myönteisenä, että ohjeluonnoksessa ilmoitetaan ajankohta, jolloin uudet tulkinnat ja esimerkit on dokumenttiin lisätty. Toivottavaa onkin, että Verohallinto päivittää ohjettaan myös jatkossa tavalla, josta ilmenee, miltä osin ohjetta on päivitetty.

Erittäin toivottavana pitäisimme sitä, että Verohallinto ottaisi ohjeessaan kantaa myös tilanteisiin, joista ratkaisua ei vielä ole. Verovelvollisen näkökulmasta tarkasteltuna yksittäisistä kannanotoista johdetun tulkintalinjan olemassaolo parantaisi lain soveltamisen ennustettavuutta.

Epätietoisuutta rakennusalan käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden soveltamisalan piiriin kuuluvien yritysten keskuudessa on aiheuttanut se, milloin tulisi soveltaa liittymisperiaatetta ja milloin jakamisperiaatetta. Ohjeluonnosta olisikin tältä osin suotavaa tarkentaa.

Verohallinnon ennakkoratkaisu- ja ohjauskäytännössä eräissä tilanteissa on sovellettu laajennettua ostajan statuksen tulkintaa. Näissä tilanteissa Verohallinnon näkemyksen mukaan yrityksen, jonka myynteihin ei sovelleta käännettyä verovelvollisuutta liittymisperiaatteesta johtuen (rakentaminen ei ole pääsuorite), tulee kuitenkin soveltaa käännettyä verovelvollisuutta rakentamispalveluiden ostoihin. Tulkinta lisää tällaisen yrityksen hallinnollisia velvoitteita ja myös vaikeuttaa ostolaskujen oikeaa käsittelyä. Tilanteen selkeyttämiseksi Verohallinnon tulisi näkemyksemme mukaan ottaa ohjeessaan kantaa edellä viitattuun.

SY kiinnittää lisäksi huomiota seuraaviin ohjeluonnoksen yksityiskohtiin:

2.2.1. Esimerkkejä rakentamispalveluista (s. 8)

Kohdassa todetaan, ettei metsien maanmuokkaus metsänhoidollisista syistä (niin sanottu mätästys) ole sellaisenaan myytynä rakentamispalvelua.

SY esittää, että asia todettaisiin yleisemmin, kuten: ”metsien maanmuokkaus metsänhoidollisista syistä, kuten mätästys, laikutus tai äestys”.

2.2.3. Kuljetuspalvelut (s. 9)

Kohdassa todetaan, että rakennusmateriaalin siirto rakennuspaikalla rakennustyökoneella on rakentamispalvelua.

Esitämme ohjeluonnosta tarkennettavan esimerkein rakennustyökoneista. Lisäksi toivomme ohjeessa otettavan kantaa tilanteeseen, jossa rakennusmateriaalin siirto rakennuspaikalla tapahtuu esimerkiksi kuorma-autolla.

3. Ostajan ja myyjän asema (s. 15)

Kohdassa todetaan, että selvittäessään ostajan statusta myyjän tulee epäselvissä tapauksissa pyytää selvitystä ostajalta.

Esitämme kohtaa tarkennettavaksi siten, että epäselvissä tilanteissa selvitys on suositeltavaa saada kirjallisena.

3.3. Omaan lukuun rakentaminen ja kiinteistön luovutukset ennen käyttöönottoa (s. 19)

Esitämme, että luvun toista kappaletta täydennetään esimerkeillä arvonlisäverolain 33 §:n soveltamistilanteista ohjeen informatiivisuuden parantamiseksi.

5.2. Ilmoittaminen

Esitämme kohtaa täydennettäväksi menettelyohjeilla, jotka koskevat ilmoittamista sovellettaessa arvonlisäverolain 9 §:n mukaista käännettyä verovelvollisuutta.

6.2. Kysymyksiä ja vastauksia siirtymäsäännöksistä

SY toivoo Verohallinnon kannanottoa kysymykseen numero kuusi liittyvään soveltamistilanteeseen. Jos lisä- ja muutostöistä ei ole tehty erillistä sopimusta, määräytyykö arvonlisäverokohtelu Verohallinnon käsityksen mukaan tällöin pääsopimuksen mukaan?

SUOMEN YRITTÄJÄT

Laura Kurki
veroasiantuntija