Lausunto luonnoksesta Verohallinnon yhtenäistämisohjeeksi vuodelta 2010 toimitettavaa verotusta varten

Verohallinto

Muutoksen tausta

Verohallinto antaa vuosittain yhtenäistämisohjeen toimitettavaa verotusta varten. Kysymyksessä olevaan ohjeluonnokseen on tehty indeksitarkistukset ja joitakin muita tarkennuksia vuodelta 2010 toimitettavaa verotusta varten.

Lausunto

Ohjeluonnokseen on tehty melko vähäisiä muutoksia vuoden 2009 vastaavaan ohjeeseen verrattuna. Haluamme kuitenkin kiinnittää huomiota seuraaviin yksityiskohtiin. Osa huomioista on varsin yksityiskohtaisia, mutta esitämme yhteenvedon myös niistä.

Ohjeluonnoksen luvun 2.2.2.2.3. ensimmäinen kappale vaikuttaa olevan keskeneräinen. Edelliseen vastaavaan ohjeeseen verrattuna luvun ensimmäisen kappaleen tekstin loppuosa on poistettu, ja ohjeluonnosta lukiessa saa vaikutelman, että se ei välttämättä ole ollut tarkoitus.

Lukuun 2.10.4.2. on jäänyt ateriakorvauksen määräksi vuoden 2009 luku (8,75 €) vuoden 2010 luvun (9,00 €) sijaan.

Luvussa 2.17 on erheellisesti viitattu Verohallinnon päätökseen vuodelta 2009 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista, mutta toisaalta viitattu säädösnumero (1020/2009) on oikein. Ohjeluonnoksen sähköinen linkki johtaa myös oikeaan asiakirjaan, Verohallinnon päätöksen vuodelta 2010 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista.

Luvussa 3.2.5.1. on viitattu verovapaan päivärahan enimmäismäärään. Kokopäivärahan osalta ohjeluonnokseen on jäänyt vuodelta 2009 toimitettavassa verotuksessa käytettävä luku (35,00 €) vuodelta 2010 toimitettavassa verotuksessa käytettävän vastaavan luvun sijaan (36,00 €).

Luvussa 3.2.6.1. on erheellisesti viitattu vuoden 2009 kustannuskorvauspäätökseen, johon myös ohjeluonnoksen sähköinen linkki johtaa.

Luvussa 4.1.3.2. on viitattu Verohallinnon päätökseen matkakuluvähennyksen määrästä vuodelta 2010 toimitettavassa verotuksessa, mutta ohjeluonnoksen sähköinen linkki johtaa virheellisesti Verohallinnon päätökseen matkakuluvähennyksen määrästä vuodelta 2007 toimitettavassa verotuksessa. Samoin ohjeluonnoksen sähköinen linkki luvussa 4.1.1.4.2. johtaa vuoden 2007 matkakulupäätökseen. Yhtenäistämisohjeen hyvän käytettävyyden kannalta sähköisten linkkien ajantasaisuuteen olisi syytä kiinnittää huomiota.

Ohjeluonnoksen luku 6.5.3. käsittelee veronkorotuksen määräämistä ja suuruutta tilanteissa, joissa veroilmoitus on puutteellinen. Edeltävien vuosien vastaavien ohjeiden tapaan vuoden 2010 ohjeluonnos ohjeistaa veronkorotuksen määräämiseen myös silloin, kun veroilmoituksen liite on jäänyt toimittamatta. Tältä osin pidämme jo aiemminkin esittämämme näkemyksen mukaan tarpeellisena täsmentää ohjeluonnosta, sillä yleinen viittaus liitteeseen ei ole riittävän täsmällinen verovelvollisen oikeusturvan kannalta. Monet veroilmoituksen liitteet ovat vapaamuotoisia ja vain tarvittaessa laadittavia. Verovelvolliselle voi usein olla epäselvää, tuleeko varsinaiselle verolomakkeelle tehtävän merkinnän lisäksi laatia erillinen liite. Edellä mainituista syistä ohjeessa tulisi määrittää, mahdollisesti esimerkein, minkälaiset liitteet ovat kysymyksessä ja milloin niiden puuttumisen vuoksi veronkorotus voidaan määrätä samalla tavoin kuin pääverolomakkeen ja muun tarpeellisen verolomakkeen osalta.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Laura Kurki
veroasiantuntija