Lausunto / luonnos valtioneuvoston maaseutupoliittiseksi periaatepäätökseksi

Työ- ja elinkeinoministeriö

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt kirjallista lausuntoa 16.9.2010 mennessä luonnoksesta valtioneuvoston maaseutupoliittiseksi periaatepäätökseksi.

Suomen Yrittäjät pitää luonnoksen lähtökohtia sisällöllisesti oikeansuuntaisina. Periaatepäätösluonnos on johdonmukainen toimintapaperi suhteessa vuoden 2009 maaseutupoliittisessa selonteossa määriteltyihin tavoitteisiin. Luonnoksen perusteluosiossa kuvatut ongelmat ovat aitoja ja vaativat julkisesti ohjattua pitkäjänteistä kehittämistyötä. Myös maaseudulla asumisen ja yritystoiminnan perusedellytykset on kuvattu lähtökohtaisesti hyvin.

Periaatepäätösluonnoksessa määritellyt painopisteet ovat maaseutuolojen kehittämisen kannalta olennaisia. Suomen Yrittäjien näkökulmasta erityisen tärkeinä voidaan pitää painopistealueita 1 ja 2 maaseudun elinkeinotoiminnan vahvistamista vihreän talouden mahdollisuuksia hyödyntämällä ja yrittäjyyden, työllisyyden ja osaavan työvoiman saatavuuden kehittämistä. Nämä ovat merkittävässä roolissa myös maaseudun kehittämistä laajemmassa kansallisessa tarkastelussa.

Toimenpidekohtaisia huomioita

Yleisesti ottaen Suomen Yrittäjät pitää tehtyjä toimenpide-ehdotuksia hyvinä ja perusteltuina. Toteutuessaan toimenpiteet vievät suomalaisen maaseudun ja harvaan asuttujen alueiden elinvoimaisuutta merkittävästi eteenpäin.

4.1.3. – ehdotus hankintalainsäädännön muuttamiseksi elintarvikehankintojen osalta

Lainsäädäntö mahdollistaa jo nykymuodossaan järkevät ja jossain määrin paikallisuuden huomioivat hankintaratkaisut, joten sinänsä lainsäädännön tarkentamiselle ei ole välttämätöntä tarvetta. Perusteluosiossa mainittu hankintojen keskittymiskehitys on myös Suomen Yrittäjien näkemysten mukaan olennaisin este lähiruuan aseman vahvistumiselle. Lainsäädäntötietä paremmin tähän pystytään vaikuttamaan kehittämällä ostajien osaamista käytännön kilpailutuksista ja kilpailutusten valmistelussa sekä myötävaikuttamalla muuten tarpeettoman keskittymiskehityksen hidastumiseen. Voimakas julkisen sektorin keskittymiskehitys on omiaan hidastamaan ja haittamaan myös luonnoksessa esitettyjä yleisiä aluekehitystavoitteita.

4.1.4 – kappale palveluista bisnestä

Kappale ja toimenpide-ehdotukset ovat kokonaisuudessaan linjakkaita. Maaseudun tulevaisuutta ja elinvoimaisuutta pohdittaessa avainasemassa ovat perustellusti palvelurakenteet ja palveluiden saatavuus. Nykyisistä palveluntuotannon tavoista palvelusetelit mahdollistavat paikallisen palvelumarkkinan kehittymisen asiakaslähtöisesti myös pienemmän väestöpohjan alueilla. Esimerkiksi vanhuspalveluissa pienyritysmuotoinen, paikallinen ja kasvollinen yrittäjyys takaavat palveluiden hyvän laadun lisäksi myös palvelumarkkinan monipuolisuuden ja asiakkaiden aidon valinnanmahdollisuuden. Maaseutuelinkeinojen monipuolistuminen avaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia myös esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluita tukevien palvelusuoritteiden tuottamiselle.

4.3.1. – yleinen huomio tukiin liittyen

Tämä ja muutama muu toimenpideosio pitävät sisällään esityksiä harvaan asutuille alueille kohdistuvista taloudellisista tukitoimenpiteistä. Suomen Yrittäjien mielestä paras lähtökohta harvaan asuttujen alueiden ”erityiseen tukemiseen” on yritystoimintaa mahdollistavien ja järkevien infrastruktuuri-investointien tekeminen julkisista varoista. Valtiovalta voi ja sen tulee pitää huoli riittävän hyvin toimivista tie-, rautatie-, lentoliikenne- ja tietoliikenneyhteyksistä myös harvaan asutuilla alueilla. Näin turvataan perusedellytykset nykyisen yritystoiminnan jatkumiselle, uudelle yritystoiminnalle sekä elämän laadun yleiselle paranemiselle ja myötävaikutetaan alueiden elinvoimaisuuteen laajemminkin.

Yleistä kuntien toimintamahdollisuuksien kehittämisestä

Kuntien toimintamahdollisuuksien parantamista on linjattu useammassa kappaleessa joko suoraan tai epäsuorasti. Esitetyt näkemykset ovat pääasiassa hyviä. Kuntarakenteeseen ei ole keskitytty likaa, vaan on pyritty painottamaan kunkin kunnan ja alueen itsensä kannalta toimivimpien ratkaisujen löytämistä.

Palvelujen saatavuutta pohdittaessa on tuotu esiin maaseudulla usein arkipäivää oleva palveluntuottajien määrän vähyys. Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan lisää palveluyrittäjyyttä pystytään aikaansaamaan ottamalla nykyisten kilpailutuskäytäntöjen tilalle mahdollisimman avoimeen markkinoille pääsyyn pohjautuvia palvelusetelijärjestelmiä ja hankintakäytäntöjä, jotka tukevat monipuolisemman palvelumarkkinan, siis käytännössä uuden yritystoiminnan, syntymistä.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Janne Pesonen
elinkeinoasioiden päällikkö