Lausunto maksuviivästysdirektiivin täytäntöönpanoa ja perintälain uudistamista valmistelleen työryhmän mietinnöstä (54/2011)

Oikeusministeriö

1. Aluksi

Oikeusministeriö pyytää Suomen Yrittäjiltä lausuntoa työryhmän mietinnöstä. Lausumme asiasta kohteliaimmin seuraavaa:

Oikeusministeriö asetti 28.3.2011 työryhmän valmistelemaan EU:n uudistetun maksuviivästysdirektiivin (2011/7/EU) täytäntöönpanoa. Maksuviivästysdirektiivin edellyttämien kansallisten säännösten valmistelun lisäksi työryhmä selvitti laajasti muutostarpeita saatavien perinnästä annettuun lakiin (513/1999, jäljempänä perintälaki). Työryhmän esityksen tavoitteena on varmistaa nykyistä tehokkaammin hyvän perintätavan noudattaminen ja se, että korvattavat perintäkulut lähtökohtaisesti kattavat velkojalle perinnästä tosiasiassa aiheutuneet kustannukset.

Suomen Yrittäjät oli mukana mietintöä valmistelevassa työryhmässä. Työryhmän esitys on tavoitteiltaan hyvä. Erityisesti pienyrittäjän aseman parantaminen maksuviivästystilanteissa sekä epäasialliseen perintätoimintaan puuttuminen ovat tarpeellisia. Lisäksi uudella sääntelyllä olisi tältä osin myönteisiä vaikutuksia yritysten väliseen kilpailuun, sillä epäasianmukaisesti toimivien yritysten saama etu voi olla hyvin merkittävä verrattuna hyvää perintätapaa noudattaviin yrityksiin.

Suhtaudumme kuitenkin varauksellisesti siihen, saavutetaanko työryhmän esityksellä kaikkia sille asetettuja tavoitteita. Velallisen tulisi korvata perinnästä velkojalle aiheutuvat kohtuulliset kulut perintälain 10.1. §:n mukaan riippumatta siitä, periikö saatavaa velkoja itse vai toimeksisaaja velkojan puolesta.

2. Epäasiallinen perintä riitautettujen ja perusteettomien saatavien osalta

Ongelman kuvaus

Epäasiallinen markkinointi ja muu hyvän liiketavan vastainen toiminta on selvästi lisääntynyt viime vuosina. Suomen Yrittäjät saa päivittäin lukuisia yhteydenottoja yrittäjiltä, jotka ovat saaneet laskun, tilausvahvistuksen tai muun syntyneestä sopimuksesta viestittävän dokumentin yritykseltä, jonka kanssa yrittäjät eivät ole tehneet lähetetystä dokumentaatiosta ilmenevää sopimusta. Tällainen toiminta on usein systemaattista ja laajamittaista kohdistuen erityisesti pieniin sekä juuri toimintansa aloittaneisiin yrittäjiin. Ongelma on kokonaisuudessaan merkittävä. Pääministeri Kataisen hallitus on ohjelmassaan sitoutunut puuttumaan elinkeinotoiminnassa esiintyvään vilpilliseen ja harhaanjohtavaan toimintaan.

Hyvän perintätavan käsitteen täsmentäminen

Työryhmän esitykset epäasiallisen perintätoiminnan ehkäisemiseksi ovat kannatettavia. Yrittäjien tosiasialliset mahdollisuudet torjua edellä kuvattua epäasiallista toimintaa ovat nykyisellään vähäiset. Tämä johtuu viime kädessä siitä, että epäasiallista ja harhaanjohtavaa toimintaa tehostetaan lähes poikkeuksetta hyvän perintätavan vastaisilla keinoilla sekä luottohäiriömerkinnällä ja tratalla uhkaamisella.

Erityisesti pienet ja juuri toimintansa aloittaneet yritykset voivat tällaisen toiminnan seurauksena säikähtäneenä tai ymmärtämättömyyttään maksaa perusteettoman laskun. Tämän vuoksi työryhmä esittää, että väärien ja harhaanjohtavien tietojen antaminen olisi kaikissa muodoissa kiellettyä.

Erityinen ongelma on ollut, että jotkut perintätoimintaa harjoittavat tahot ovat jatkaneet perintää ja vaatineet perintäkulujen maksamista, vaikka yrittäjä on kiistänyt laskun oikeellisuuden. Tämä on käytännössä johtanut siihen, että vilpilliset toimijat ovat voineet perustaa liiketoimintansa perusteettomien saatavien perimiselle. Voimassa olevassa perintälaissa ei nimenomaisesti kielletä tällaisen perinnän harjoittamista.

Työryhmä esittää, että perintälakiin lisätään uusi pykälä, joka kieltää perinnän jatkamisen toisen osapuolen kiistäessä maksuvelvollisuutensa perustellusti. Ehdotus, joka turvaa pienyrittäjän asemaa, on tärkeä ja kannatettava. Suomen Yrittäjät korostaa, että asianmukaiset laskut tulee aina maksaa sovitussa ja kohtuullisessa ajassa. Riitatilanteissakin velkojaa suojaa oikeus saattaa asia tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Tratan käyttämisen edellytykset lakiin

Voimassa oleva perintälaki kieltää tratan käyttämisen kuluttajaperinnässä, mutta muilta osin trattaperintä perustuu pääasiassa kirjoittamattomaan kansalliseen kauppatapaan. Sääntelemätön tilanne on aiheuttanut sekä velkoja- että velallisasemassa oleville yrityksille epätietoisuutta tratan käyttämisen edellytyksistä, mutta antanut myös vilpillisesti toimiville tahoille keinon painostaa yritystä maksamaan perusteettomia laskuja. Epäasiallinen uhkaaminen tratalla onnistuukin useissa tapauksissa, sillä luottotietorekisterimerkintä halutaan yritystoiminnassa aina välttää.

Työryhmä on perustellusti päätynyt siihen lopputulokseen, että tratan käyttämisen edellytysten sääntelemättömyys on yrityksen oikeusturvan kannalta ongelmallinen. Epäasianmukaisella trattaperinnällä voidaan aiheuttaa yritykselle huomattavaa vahinkoa. Perintälakiin ehdotetaan otettavaksi säännös, jonka mukaan trattaa saa käyttää ainoastaan erääntyneen, riidattoman ja selvän saatavan perimiseksi. Säännös yksityisoikeudellisesta tratasta on kaikkien osapuolten oikeusturvan kannalta perusteltu, ja työryhmä on ollut yksimielinen sen säätämisen tarpeellisuudesta. Epäselvissä ja riidanalaisissa tilanteissa asian voi saattaa aina tuomioistuimen käsiteltäväksi.

3. Velkojan asema saatavan ollessa selvä ja riidaton

Velkojan asema maksuviivästystilanteissa

Epäasiallisen perintätoiminnan lisäksi yritysten liiketoiminnalle aiheutuu häiriöitä liikekumppanin tai julkisen hankkijan maksuviivästyksistä. Erityisesti pk-yritysten oma maksuvalmius, kilpailukyky ja kannattavuus kärsivät, mikäli suuremmat yritykset ja julkinen sektori maksavat laskunsa myöhässä tai vaativat pienyrittäjältä hyvin pitkiä maksuaikoja itselleen. EU:n maksuviivästysdirektiivin tavoitteena onkin saada yritykset ja julkisyhteisöt suorittamaan maksuvelvoitteensa oikea-aikaisesti.

Työryhmä esittää, että direktiivi pantaisiin kansallisesti täytäntöön säätämällä uusi laki hankintasopimusten maksuehdoista sekä tarkistamalla tietyiltä osin perintä- ja muita lakeja. Laki hankintasopimusten maksuehdoista sisältäisi direktiiviä vastaavat säännökset maksuajan enimmäiskestosta. Lisäksi laissa olisi säännökset viivästyskoron ja perintäkulujen maksuvelvollisuutta rajoittavien sopimusehtojen tehottomuudesta. Direktiiviin mukaan velkojalla tulee olla oikeus periä myöhästymisestä 40 euron vakiokorvaus, mikä ehdotetaan lisättäväksi omana pykälänään perintälakiin.

Suomen Yrittäjillä ei ole huomautettavaa työryhmän mietinnöstä siltä osin, kun kyseessä on direktiivin implementoinnista.

Velkojan oikeus tosiasiallisiin perintäkuluihin

Voimassa olevan perintälain 10.1 §:n mukaan velallisen on korvattava perinnästä velkojalle aiheutuvat tosiasialliset kohtuulliset kulut riippumatta siitä, periikö saatavaa velkoja itse vai esimerkiksi perimistoimisto. Kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon saatavan suuruus, suoritettu työmäärä, perintätehtävän tarkoituksenmukainen suoritustapa ja muut seikat. Voimassa olevaa säännöstä ei esitetä muutettavaksi. Perintäkulujen korvaamisen lähtökohtana tulee olla velkojalle tosiasiassa aiheutuneiden kohtuullisten perintäkulujen korvaaminen jatkossakin.

Työryhmän esityksessä on sen tavoitteesta huolimatta kohtia, joiden mukaan velkoja ei voisi enää kaikilta osin saada perintätoimistaan tosiasiallisia ja kohtuullisia kuluja silloin, kun tämä huolehtii itse perinnästä. Työryhmän esityksen mukaan perintälain 5 §:n mukainen perintäkulu kuluttajavelalliselle läheteystä maksuvaatimuksesta olisi mahdollista veloittaa velalliselta vain siinä tapauksessa, että perintää hoitaa velkojan puolesta perintätoimisto.

Korostamme, että velallisen tulisi korvata perinnästä velkojalle aiheutuvat kohtuulliset kulut perintälain 10.1. §:n mukaan riippumatta siitä, periikö saatavaa velkoja itse vai toimeksisaaja velkojan puolesta. Perintälaissa säädetyn maksuvaatimuksen laatiminen ja lähettäminen velalliselle aiheuttaa kuluja velkojalle aivan samalla tavalla, kuin se aiheuttaa kuluja perimistoimistoille. Sääntely johtaisi siihen, että velkojan tulisi käyttää perintätoimistoa saatavan perinnässä vain sen vuoksi, ettei velkoja itse voi veloittaa tälle aiheutuneita perintäkustannuksia velalliselta.

Velallisen oikeus saada vapaaehtoinen perintä keskeytettyä

Perintälakiin esitetään lisättäväksi uusi 4 c pykälä kuluttaja-asemassa olevan velallisen oikeudesta pyytää, että perintälain mukainen perintä keskeytetään ja asia siirretään tuomioistuimen käsiteltäväksi, ts. oikeudelliseen perintään. Keskeytyspyyntö sopii tilanteisiin, joissa velallinen esimerkiksi maksuvaikeuksien johdosta haluaa saattaa useita riidattomia saatavia keskitetysti ulosoton perittäväksi, koska ei pysty sopimaan kuukausittaiseen maksuvaraansa nähden laskujen takaisinmaksamisesta useiden velkojien tai perintäyhtiöiden kanssa.

Esitys saattaa olla velkojankin kannalta perusteltu, jos on selvää, että vapaaehtoinen perintä ei tuota edellä kerrotulla tavalla tulosta. Perinnän tarkoituksena tulee olla luonnollisesti se, että velkoja-asemassa oleva yritys saa viivästyneen maksunsa sopimuskumppaniltaan mahdollisimman nopeasti. Velkojankin etu on saattaa tällaisissa tapauksissa laskut tuomioistuimen käsiteltäväksi ja hankkia saatavalleen täytäntöönpanoperuste.

Työryhmä on rajannut, että keskeytyspyyntöä sovelletaan ainoastaan kuluttajasaatavien perinnässä. Pidämme ratkaisua perusteltuna. Yrittäjävelallisella on mahdollisuus jo nykyään saada perintä keskeytetyksi velkajärjestely- tai yrityssaneerauslainsäädännön perusteella. Toisaalta maksukyvyttömyysmenettelyihin hakeudutaan keskimäärin liian myöhäisessä vaiheessa ja katsomme, että työryhmän esittämä 4 c § saattaisi hidastaa entisestään tällaiseen menettelyyn hakeutumista.

Suomen Yrittäjät

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Tiina Toivonen
lainopillinen asiamies