15.3.2013 klo 11:52
Lausunto

Lausunto Rajat ylittävän terveydenhuollon arviointimuistiosta

Sosiaali- ja terveysministeriö

Suomen Yrittäjät kiittää mahdollisuudesta lausua rajat ylittävän terveydenhuollon arviointimuistiosta. Tässä lausunnossamme käsittelemme sekä muistiota että valmistelussa olevaa lainsäädäntöä, sen sisältöä ja tavoitteita.

EU:n potilasdirektiivin kansallisen lainsäädännön aikataulu on haastava, voimaansaattaminen 1.1.2014 luo painetta prosessille. Tämä ei mielestämme saa kuitenkaan johtaa liian yksipuoliseen katsantokantaan direktiivin soveltamisen vaihtoehdoista. Olemme seuranneet potilasdirektiivin täytäntöönpanon valmistelua ja sosiaali- ja terveysministeriössä on mielestämme tehty hyvin töitä kokonaisuuden eteen. Toivomme laajakatseisen valmistelutyön jatkuvan prosessin loppuun saakka.

Potilasdirektiivin tavoitteet ja kriteerit kansalliselle lainsäädännölle

Direktiivin yleiset tavoitteet, erityisesti potilaiden vapaan liikkuvuuden ja valinnanvapauden lisääminen, ovat hyviä ja monin tavoin kannatettavia. EU:n sisämarkkinoilla on perusteltua lisätä tervettä kilpailua ja yhtenäistää hoidon laadun tasoa sekä potilasturvallisuutta.

Mielestämme potilasdirektiivin täytäntöön panevan kansallisen lainsäädännön tulee turvata palvelutuottajien tasapuoliset toimintaedellytykset. Lisäksi lainsäädännön tulee olla taloudellisesti järkevä, tasapainoinen ja realistisesti toteutettavissa oleva.

Rajat ylittävän terveydenhuollon kustannusten korvausmallit

Näkemyksemme mukaan keskeiset kansallisen lainsäädännön haasteet liittyvät rajat ylittävän terveydenhuollon kustannusten korvausmalleihin. Arviomuistiossa esitetään neljä vaihtoehtoista korvausmallia, joita pyydetään arvioimaan. Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan mikään esitetyistä kustannusten korvausmalleista ei toteuta riittävän hyvin lainsäädännölle yllä esitettyjä tavoitteita. Tämän vuoksi jatkovalmistelussa on etsittävä esitettyjä korvausmalleja parempia vaihtoehtoja kustannusten korvaamiseksi.

Jos arviointimuistiossa esitetyistä kustannusten korvausmalleista tulee yksi valita, niin se on sairasvakuutusmalli. Näkemyksemme mukaan jatkotyössä tulee ottaa tarkasteluun muitakin malleja, joita työssä mukana olleet sidosryhmät ovat esittäneet.

Lainsäädännön jatkovalmistelussa tulisi nyt pyrkiä aidosti etsimään kustannusten korvausmalli, joka turvaisi potilasdirektiivin tavoitteiden toteutumisen ja olisi erilaisten palvelutuottajien osalta tasapuolinen sekä huomioisi talous-, työllisyys- ja elinkeinopolitiikan tavoitteet. Muut kuin sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet ovat näkemyksemme mukaan jääneet liian vähälle huomiolle valmistelutyössä.

Valmistelun jatkotyössä olisi arvioitava sitä, miten eri korvausmallit vaikuttavat terveydenhuollon kokonaiskustannuksiin, kotimaiseen palvelutuotantoon ja sen kilpailukykyyn sekä toimialan työllisyyteen. Näillä kaikilla kysymyksillä on merkittävä kansantaloudellinen sekä kansanterveydellinen vaikutus kotimaassa ja siksi nämä näkökulmat on erittäin perusteltua huomioida ja arvioida.

Vaihtoehtoisia korvausmalleja

Esillä vaihtoehtoisina malleina ovat olleet erityisesti palvelusetelimalli ja niin sanottu mukautettu sairasvakuutuskorvausmalli.

1. Palvelusetelimalli

Potilasdirektiiviin liittyvän kansallisen lainsäädännön muuttamisen yhteydessä säädetään laki, joka velvoittaa kunnat ja kuntayhtymät tarjoamaan potilaalle yhtenä vaihtoehtona palvelusetelin silloin, kun hänellä on lääketieteellisin perustein todettu hoidon tarve. Kyseinen velvoite koskisi erikoissairaanhoidon palveluja ja hammashoitoja.

Palvelusetelin arvo olisi kansallisella tasolla päätetty ja sellainen, että potilaalle jää maksettavaksi nykyinen julkisen sektorin omavastuu kuten omavastuuosuusmallissakin. Tässäkin mallissa matkakustannukset korvattaisiin kuten arviointimuistiossa esitetyissä malleissa eli lähimpää yksikköön, jossa kyseisen hoidon pystyy toteuttamaan.
Palvelusetelimallissa potilas päättää, käyttääkö hän julkisen sektorin järjestämää palvelua vai valitseeko hän palvelusetelin ja hakeutuu hoitoon Suomessa yksityiselle sektorille tai EU-/ETA-maassa julkiselle tai yksityiselle sektorille.

Tämä palvelusetelimalli täyttää EU:n potilasdirektiivin tavoitteet ja on palvelutuottajien osalta tasapuolinen. Malli on myös julkisen talouden näkökulmasta realistinen toteuttaa.

2. Mukautettu sairausvakuutuskorvausmalli

Arviomuistiossa esitettyä sairausvakuutusmallia voidaan kehittää siten, että korotetaan niiden terveyspalveluiden sairausvakuutuskorvauksia, joissa tarpeeseen liittyvä ja/tai taloudellinen kannuste hakeutua hoitoon ulkomaille on suuri. Tällaisia terveyspalveluja ovat mm. hammashuollon ja päiväkirurgian palvelut.

Kyseinen malli perustuu kannustekuilun madaltamiseen ja kansalaisten aitojen valinnanmahdollisuuksien lisäämiseen. Kannuste hakeutua ulkomaille hoitoon niissä hoidoissa, joissa saatavuus julkisella sektorilla on huono (jonot) olisi pieni, koska siitä ei olisi kansalaiselle vastaavaa taloudellista hyötyä kuin omavastuuosuusmallissa.

Mukautetun sairausvakuutuskorvausmallin avulla voidaan parantaa hoidon saatavuutta, tarjota vaihtoehtoja ja lyhentää hoitojonoja. Malli olisi Suomessa toimivien yksityisten palvelutuottajien osalta oikeudenmukaisempi kuin arviomuistiossa esitetyt omavastuuosuusmalli ja ns. sekamallit.

Yhteenveto

Näkemyksemme mukaan mikään muistiossa esitetyistä korvausmalleista ei ole riittävän hyvä. Jos esitetyistä malleista joku pitää valita, niin valintamme on sairausvakuutusmalli. Mielestämme on välttämättömänä, että lainsäädännön jatkovalmistelussa haetaan kustannusten korvausmalli, joka toteuttaa EU:n potilasdirektiivin tavoitteet ja on palvelutuottajien osalta oikeudenmukainen sekä kansantalouden ja työllisyys- ja elinkeinopolitiikan näkökulmasta tarkoituksenmukainen ja realistinen toteuttaa.

Suomen Yrittäjät

Tuomas Telkkä
elinkeinopoliittinen asiamies