Lausunto Säätiölakityöryhmän mietinnöstä

Oikeusministeriölle

Lausuntona oikeusministeriön asettaman Säätiölakityöryhmän mietinnöstä Suomen Yrittäjät esittää kunnioittavasti seuraavaa:

Uudistamista perustellaan erityisesti sillä, että yhteiskunta ja säätiöiden toimintaympäristö ovat nykyisen lain voimassaolon aikana muuttuneet huomattavasti. Samoin viitataan siihen, että säätiöiden merkitys koulutuksen, tutkimuksen, sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä taiteen ja kulttuurin tuottajina ja tukijoina on kasvanut olennaisesti. Säätiöiden toimintapuitteet on muutosten vuoksi katsottu tarpeelliseksi ajanmukaistaa. Sääntelyn tarkistamisen tarve on perusteltu.

Mietinnössä esitetään säädettäväksi kokonaan uusi säätiölaki siten, että lain rakenne ja sisältö olisi sangen pitkälle yhdenmukainen yhteisölainsäädännön viimeaikaisen kehityksen kanssa. Ehdotettu laki vaikuttaa kokonaisuutena onnistuneelta, joskin herää kysymys, vaatiiko säätiöiden toiminnan sääntely todella 50 sivua pykäliä sisältävän lain kun tähän asti on tultu toimeen vain noin 30 pykälää käsittävällä säätiölailla.

Suomen Yrittäjät ei ota tässä lausunnossa kantaa kaikkiin mietinnössä ehdotettaviin säätiölain muutoksiin vaan tuo esille näkemyksensä eräistä uudistuskohdista.

Säätiön liiketoiminta

Mietinnössä ehdotetaan, että säätiö saisi harjoittaa suoraan lain toimintamuotoihinsa välittömästi liittyvää liiketoimintaa, samoin kuin muutakin liiketoimintaa toimintamuotojensa rahoittamiseksi. Nykyisen säätiölain perusteella säätiö taas ei saa perustamislupaa, jos säätiön tarkoituksena sen sääntöjen mukaan on liiketoiminnan harjoittaminen.

Säätiölle sallitun liiketoiminnan tai yritystoiminnan määrittely ja rajaaminen on tähän asti ollut käytännössä hankalaa. Mietinnössä tehdyllä ehdotuksella tähdätään siihen, että säätiölle sallittu liiketoiminta tulisi nykyistä selkeämmin määritellyksi. Ehdotettu muutos näyttäisi tarkoittavan samalla sitä, että säätiöt voisivat nykyistä helpommin ja ehkä myös laajemmassa mitassa harjoittaa liike- tai yritystoimintaa. Muutoksella tavoiteltaneen tältä osin mm. sitä, että esimerkiksi erilaisia julkisen vallan vastuulla olevia palveluita kansalaisille voitaisiin käytännössä tuottaa aiempaa helpommin myös säätiömuodossa.

Mietinnön mukaan (s. 44) verottaja pitää noin 90 prosenttia rekisteröidyistä säätiöistä tuloverolaissa tarkoitettuina yleishyödyllisinä yhteisöinä. Yleishyödyllisen yhteisön toiminta on tulojen koostumuksesta riippuen kokonaan tai osittain verovapaata. Mietinnössä selostetaan tarkemmin yleishyödyllisyydestä seuraavia verotuksellisia etuja.

Mietinnön perusteella jää epäselväksi, missä määrin liiketoiminnan salliminen nykyistä laajemmin säätiöille voisi johtaa epäterveisiin kilpailutilanteisiin, kun esimerkiksi säätiön kanssa samanlaisia hyvinvointipalveluita tuottava yritys kilpailisi verotuksessa yleishyödyllisenä yhteisönä pidettävän säätiön kanssa. Mielestämme jatkovalmistelussa on vielä arvioitava tarkemmin säätiöiden liiketoiminnan laajentamisen kilpailuvaikutukset.

Säätiön toimitusjohtaja

Mietinnössä ehdotetaan säädettäväksi nykyisestä poiketen säätiön toimitusjohtajasta. Säätiön toimitusjohtaja olisi toimielin, ei siis työsuhteessa säätiöön. Suomen Yrittäjät pitää ehdotusta kannatettavana. Tässä yhteydessä on mielestämme aiheellista ottaa harkittavaksi, että myös yhdistyksen toimitusjohtajan asema säänneltäisiin laissa samoin periaattein. Yhdistyksiä ja säätiöitä voi tässä suhteessa pitää hyvin samantyyppisinä oikeushenkilöinä.

Tilintarkastaja osana säätiövalvontaa

Mietinnössä ehdotetaan säätiön tilintarkastajalle erillistä ilmoittamisvelvollisuutta patentti- ja rekisterihallitukselle laissa määritellyistä seikoista, jotka tilintarkastaja on saanut säätiön toimintaa tarkastaessaan tietoonsa. Tämä ilmoitusvelvollisuus olisi siis voimassa sen ohella että tilintarkastaja antaa normaalin tilintarkastuskertomuksen.

Vaikka säätiössä ei olekaan omistaja- tai jäsentahoa, joka olisi ikäänkuin tilintarkastajan ”päämies”, emme siitä huolimatta pidä perusteltuna ja hyväksyttävänä asettaa tilintarkastajalle muunlaisia raportointivelvoitteita, kuin mitkä kuuluvat ns. normaaliin tilintarkastajan raportointiin. Emme pidä hyväksyttävänä siirtymistä käytäntöön, jossa tilintarkastajalle asetetaan erillisiä ilmoitusvelvollisuuksia viranomaisten suuntaan. Se olisi omiaan heikentämään tarkastettavan yhteisön tai säätiön ja tilintarkastajan keskinäistä luottamuksellista suhdetta ja tarkastajan lojaalisuusvelvollisuutta ”päämiestä” kohtaan.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Rauno Vanhanen
johtaja