26.10.2009 klo 10:39
Lausunto

Lausunto syöttötariffityöryhmän loppuraportista (Ehdotus tuulivoimalla ja biokaasulla tuotetun sähkön syöttötariffiksi) (TEM269:00/2008)

Työ- ja elinkeinoministeriölle

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Suomen Yrittäjiltä lausuntoa otsikossa mainitusta asiasta. Suomen Yrittäjät esittää lausuntonaan kohteliaimmin seuraavaa.

Biokaasun syöttötariffi

Hallitusohjelmassa on linjattu otettavaksi käyttöön biokaasulle syöttötariffijärjestelmä maatilakokoluokkaa suuremmissa laitoksissa. Työryhmä esittää biokaasulle 83,5 €/MWh suuruista syöttötariffia, sekä 50 €/MWh suuruista preemiota yhdistetylle sähkön- ja lämmöntuotannolle. Syöttötariffia esitetään biokaasulaitoksille, joiden generaattorin sähköteho on vähintään 300 kVA.

Biokaasusähkön tuotannon kannattavuus vaihtelee huomattavasti biokaasun raaka-aineista ja raaka-aineiden porttimaksuista, sekä laitoksen koosta ja tuotantotavasta riippuen. Maatilakokoluokan tuotanto esitetään jätettäväksi järjestelmän ulkopuolelle muun muassa hallinnollisten kustannusten rajoittamiseksi. Pientuotannon tukeminen edellyttäisi lisäksi huomattavasti esitettyä korkeampaa tariffitasoa. Jotta sähköntuotanto olisi kannattavaa, tulisi työryhmän mukaan maatilakokoluokan laitokselle syöttötariffin tason olla noin 300 €/MWh.

Työryhmä esittää myös, että kaatopaikkakaasu jätettäisiin järjestelmän ulkopuolelle. Tätä työryhmä perustelee muun muassa sillä, että jätelainsäädäntö velvoittaa kaatopaikat keräämään metaanin talteen, minkä jälkeen tarvittavat lisäinvestoinnit energiantuotannon aloittamiseen ovat verrattain pieniä. Lisäksi kaatopaikat saavat vastaanottamastaan jätteestä porttimaksuja, mikä parantaa sähköntuotannon kannattavuutta. Työryhmä toteaa kuitenkin, että sähkön tuotantokustannus vaihtelee kaatopaikkakohtaisesti merkittävästi ja esittää kaatopaikoille tapauskohtaisesti harkittavaa investointitukea

Tariffijärjestelmän käyttöönottaminen tuotantokustannuksiltaan hyvin vaihtelevalle biokaasusähköntuotannolle on varsin haastavaa. Työryhmän esittämä tariffijärjestelmä on epäedullinen pienimuotoisen tuotannon kilpailukyvyn kannalta, koska se ei voi päästä tariffin piiriin. Lisäksi järjestelmä vaikuttaa biokaasulaitosten välisiin kannattavuus-suhteisiin heikentämällä edullisen kaatopaikkakaasun kilpailuasemaa suhteessa tariffijärjestelmän piiriin hyväksyttävään tuotantoon. Koska biokaasuenergian tuotantokustannukset vaihtelevat huomattavasti, yhdensuuruinen syöttötariffi johtaisi kuitenkin merkittävään liikatukeen osalle tuotannosta, mikäli järjestelmää ei rajata voimakkaasti.

Lisäämällä biokaasun käyttöä sähköntuotannossa ei voida merkittävästi vaikuttaa Suomen uusiutuvan energian tavoitteen toteutumiseen. Työryhmän ehdottama rajalliseen määrään toimijoita kohdistuvakin biokaasutariffi on jokseenkin kallis suhteessa sen tuottamiin hyötyihin. Kustannuksiltaan laitoksen koosta ja tuotantotavasta riippuen hyvin eritasoisia tuotantolaitoksia olisi tehotonta tukea samantasoisella tariffilla. Tämän vuoksi Suomen Yrittäjät pitää perusteltuna työryhmän esittämiä rajauksia tariffijärjestelmän piiriin hyväksyttävästä tuotannosta.

Koska kaatopaikkakaasu on edullista biokaasua ja sen potentiaali on merkittävä osa biokaasun kokonaispotentiaalia, esitämme kuitenkin, että kaatopaikkakaasun kilpailukykyä sähköntuotannossa tarkasteltaisiin vielä tarkemmin. On taloudellisesti epätarkoituksen-mukaista asettaa syöttötariffi kaatopaikkakaasua kalliimmalle biokaasulle, mikäli tätä edullisempaa kaatopaikkakaasua jää hyödyntämättä energiantuotannossa. Kaatopaikkakaasun tukemista voitaisiin harkita tarvittaessa esimerkiksi sen omaa kustannustasoa vastaavalla tariffilla. Tariffijärjestelmän ulkopuolelle jäävän biokaasu-sähkön tuotannon osalta tulee tarkastella tarvetta muille ohjauskeinoille. Investointitukien käyttö on mielestämme perusteltua erityisesti uuden teknologian edistämiseksi.

Biokaasun muut käyttökohteet

Työryhmä toteaa, että joissakin kohteissa sähköntuotantoa kannattavampaa voi olla käyttää biokaasua pelkkään lämmöntuotantoon tai liikennepolttoaineena. Työryhmä on asettanut syöttötariffin tason maltillisesti, ettei se muuttaisi biokaasun eri käyttökohteiden kannattavuusjärjestystä. Pidämme tärkeänä, ettei tariffijärjestelmä vaikuttaisi merkittävästi investointien kannattavuus-suhteisiin sähköntuotannon ja biokaasun muiden käyttökohteiden välillä. Puollamme esitettyyn tariffijärjestelmään sisällytettyä lämpöpreemiota, joka kannustaa tehokkaaseen sähkön ja lämmön yhteistuotantoon.

Tariffijärjestelmä

Markkinaehtoinen takuuhinta on rakenteeltaan hyvä tariffijärjestelmä myös muille uusiutuvan energian tuotantomuodoille kuin tuulivoimalle. Viittaamme tuulivoiman osalta syöttötariffityöryhmän väliraportista annetussa lausunnossa esitettyihin argumentteihin.

Tuulivoiman osalta järjestelmään on esitetty hyväksyttäväksi 1.1.2009 jälkeen investointitukipäätöksen saaneet tuulivoimalaitokset, jottei hankkeiden valmistelu ja käynnistäminen keskeytyisi syöttötariffeihin liittyvän lainsäädäntötyön valmistelun aikana. Biokaasun osalta työryhmä katsoo, että myös vanhat, 1.1.2000 alkaen rakennetut laitokset tulisi hyväksyä järjestelmän piiriin, koska syöttötariffi voi vaikuttaa näiden laitosten raaka-ainekustannuksiin. Suomen Yrittäjät pitää esitettyjä rajauksia perusteltuina.

Työryhmä ehdottaa, että tariffin taso voitaisiin määrittää kilpailuttamalla sitten, kun aidon kilpailutuksen edellytykset ovat olemassa. Kilpailutukseen liittyvän selvitystyön yhteydessä on syytä ottaa huomioon, että pienet toimijat eivät välttämättä pysty kilpailemaan suurten energiantuottajien kanssa tarjouskilpailussa. Mikäli tariffitason määrittämisessä siirrytään kilpailutukseen, tulee Suomen Yrittäjien mielestä pienimuotoiselle uusiutuvan energian tuotannolle antaa mahdollisuus päästä syöttötariffijärjestelmän piiriin esimerkiksi tarjouskilpailun keskihinnan mukaisella takuuhinnalla osallistumatta tarjouskilpailuun.

Täydennyksiä tuulivoiman syöttötariffijärjestelmän osalta

Työryhmä on päätynyt esittämään 1 MVA:n vähimmäiskokorajaa tariffijärjestelmän piiriin hyväksyttävälle tuulivoimatuotannolle. Suomen Yrittäjät on väliraporttia koskevassa lausunnossaan ottanut kantaa myös pientuulivoiman sisällyttämiseksi tariffijärjestelmän piiriin. Korostamme, että mikäli vähimmäiskokoraja asetetaan, tulee pientuotantoa edistää kilpailukykyisellä tukijärjestelmällä. Tämä edellyttää tukien tarkistamista suhteessa tariffijärjestelmään huomioiden myös tariffijärjestelmän tuottaman hyödyn varmuudesta investointien tuottojen suhteen.

Suuri määrä tuulivoimakapasiteettia saattaa johtaa tunteihin, joina sähkön aluehinta sähköpörssissä on negatiivinen. Työryhmä esittää, ettei tuulivoiman tuottajille maksettaisi näiltä tunneilta syöttötariffia. Tämä ohjaisi siihen, ettei tuulivoimaa tuoteta silloin, kun sitä ei sähkön kysynnän täyttämiseksi tarvita. Ehdotus on hyvä tariffijärjestelmän kustannustehokkuuden kannalta.

Tariffimaksuista vapauttaminen

Syöttötariffityöryhmä ei ota kantaa siihen, vapautetaanko joitakin sähkönkäyttäjiä tariffimaksuista. Mikäli vapautuksia myönnetään, työryhmä esittää vapautuksia teollisuuden suurille sähkönkäyttäjille. Muut työryhmän tarkastelemat vaihtoehdot ovat vapautukset sähköveroluokkaan II kuuluville yrityksille tai vapautukset sähköintensiivisyyden perusteella. Muun muassa Ruotsin sertifikaatti-järjestelmässä vapautusten perusteena on sähköintensiivisyys. Määritelmän etuna on, että se kohdistuu koosta riippumatta kaikkiin yrityksiin, joille sähkö on merkittävä kustannustekijä. Työryhmän loppuraportin mukaan sähköintensiivisyyden tai teollisuuden suurten sähkönkäyttäjien vapauttaminen tariffimaksuista ei poikkea muille tariffimaksuun velvoitetuille aiheutuvilta lisäkustannuksiltaan merkittävästi toisistaan. Työryhmä katsoo sähköintensiivisyyden määrittelyyn liittyvän haasteita tuotteiden jalostusarvon voimakkaan vaihtelun vuoksi.

Suomen Yrittäjät katsoo, että mahdolliset vapautukset tulisi kohdistaa sähköintensiivisyyden perusteella. Työryhmän esittämän määrittelyn ulkopuolelle jää pienempiä sähköintensiivisiä yrityksiä. Sähköintensiivisyys kriteerinä kohtelee tasapuolisesti keskenään kilpailevaa tuotantoa.

Käytännön järjestelyt

Työryhmä esittää loppuraportissaan, että sähkön kuluttajilta perittävä ennakkohinta määritettäisiin neljännesvuosien sijasta vuosittain. Tämä vähentää vaihtelua sähkölaskutuksessa vuoden sisällä ja selkiyttää sähkölaskun sisältämää informaatioita. Kertavaihtelu perittävässä tariffikustannuksessa voi olla suurempaa verrattuna neljännesvuosittain määritettävään ennakkohintaan mutta on työryhmän mukaan hallittavissa ainakin alkuvaiheessa, kun tuotantoa järjestelmän piirissä on vähän. Kannatamme ennakkohinnan määrittämistä vuosittain sen tuoman selkeyden vuoksi.

Työryhmä esittää kaksi vaihtoehtoista tapaa kohdella aiemmin rakennettujen laitosten investointitukia ja sähköntuotannon verotukia siirryttäessä tariffijärjestelmään. Vaihtoehtoisesti investointituki voitaisiin periä takaisin tariffijärjestelmään siirryttäessä ja verotuet lakkauttaa, tai määrittää laitokselle sellainen tariffitaso, joka huomioi jo maksetun investointituen ja voimaan jäävän verotuen. Suomen Yrittäjät pitää ensimmäistä vaihtoehtoa yksinkertaisuutensa vuoksi suositeltavam-pana.

Muut tariffijärjestelmän piiriin harkittavat tuotantomuodot

Työryhmä on lyhyesti käsitellyt mahdollisina muina tariffijärjestelmän piiriin harkittavina tuotantomuotoina puuperäistä energiaa, peltobiomassaa, kasviöljyjä, pienvesivoimaa ja aurinkosähköä. Suomen Yrittäjät katsoo, että uusiutuvan energian ohjaus on pyrittävä järjestämään kustannustehokkaasti. Kilpailukykyisimmät ratkaisut on saatava markkinoille ja ohjattava kehittämään teknologiaa. Suomen Yrittäjät kannattaa tariffien selvittämistä erityisesti pienpuulle ja peltobiomassalle, jotka ovat edullisia tuotantomuotoja, ja joiden lisäyspotentiaali on merkittävä. Suomen Yrittäjät yhtyy työryhmän näkemykseen siitä, että nykyisellään aurinkosähkö Suomessa edellyttää pääasiassa tutkimus- ja kehitysluontoista tukea, jolloin syöttötariffi ei ole suositeltava järjestelmä.

Suomen Yrittäjät ry

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Johanna Hietamäki
ympäristöekonomisti