Lausunto tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain toimivuutta ja muutostarpeita selvittäneen työryhmän väliraportista

Työ- ja elinkeinoministeriölle

Suomen Yrittäjät esittää lausuntonaan otsikossa mainitusta työryhmän väliraportista kunnioittavasti seuraavaa:

Väliraportin laatineen työryhmän tehtävä kytkeytyy valtioneuvoston vuoden 2012 periaatepäätökseen harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjumiseksi. Yhtenä kohtana periaatepäätöksen sisältämässä toimintaohjelmassa on tilaajavastuulain uudistamistarpeiden selvittäminen.

Väliraportissa keskitytään erityisesti tilaajavastuulaissa edellytettyjen viranomaistietojen sisältöön ja saatavuuteen. Toiseksi väliraportissa käsitellään keinoja työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen varmistamiseksi. Kolmanneksi raportissa esitetään pohdittavaksi, pitäisikö itsenäisten ammatinharjoittajien sisällyttämistä tilaajavastuulain soveltamisalaan harkita muillakin kuin rakennusalalla.

Viranomaistietojen sisältö ja saatavuus

Viranomaistietojen saatavuuden helpottamiseksi raportissa esitetään että, tiedot tulisi järjestää saataville yhden tietokanavan kautta eli Yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä (YTJ). Tällöin YTJ:stä voisi saada tiedot siitä, onko yritys merkitty ennakkoperintärekisteriin, työnantajarekisteriin, arvonlisäverovelvollisten rekisteriin ja kaupparekisteriin samoin kuin tiedot verovelkarekisteristä sekä yrityksen eläkevakuuttamista koskevat tiedot. Myös tapaturmavakuutusta koskevat tiedot olisi mahdollista tulevaisuudessa sisällyttää YTJ:n kautta saataviin tietoihin.

SY:n mielestä kaavailtu yhden tiedonjakokanavan luominen on mitä kannatettavin tavoite. Yhden tietopisteen luomisella vähennettäisiin selkeästi yritysten hallintotaakkaa ja kustannuksia, kun tilaajana toimiva taho voisi aina hankkia tarvittavat tiedot suoraan YTJ:järjestelmästä, jolloin tarjouksia tekevät alihankkijayritykset vapautuisivat tästä tietojen toimittamistehtävästä. Kuten raportissa todetaan, tällainen muutos myös parantaisi tietojen ajantasaisuutta.

TEM on meneillään olevan työn tukemiseksi teettänyt kansainvälisen vertailun siitä, miten eri maissa tilaajavastuusääntelyä on toteutettu. Vertailun perusteella näyttää siltä, että Suomen erityinen vahvuus on juuri siinä, että meillä on jo nyt kyetty järjestämään yrityksiä koskevien tietojen saaminen paremmin kuin muissa maissa. Suomen tilaajavastuusääntelyhän perustuukin juuri siihen, että varmistetaan tilaajien hyvä tietoisuus mahdollisten sopijakumppanien tilanteesta. Pienen maan hyvin toimivat sähköiset tietojärjestelmät antavat tähän myös hyvät mahdollisuudet.

Niinpä Suomessa on perusteltua vastaisuudessakin rakentaa harmaan talouden torjunnassa tilaajavastuusääntely juuri ajantasaisten tietojen selvittämisen varaan ja parantaa tätä entisestään. Entistä parempi tietojen saaminen yrityksestä ja siitä, miten se on hoitanut velvoitteensa yhteiskuntaan päin, palvelee muutoinkin sekä yrityksiä että kuluttajia sopimuskumppaneina.

Tarpeellinen ehdotus on myös se, että tilaajavastuun tiedot voisi pätevästi hankkia myös muulta luotettavalta taholta kuin viranomaiselta. Tällaiset yksityiset tietoja välittävät tahot voivat luontevasti tarjota muitakin yritystoiminnassa hyödyllisiä tietoja kuin vain tilaajavastuulaissa edellytettyjä.

Työsuhteen vähimmäisehtojen varmistaminen

Raportissa ei tehdä ehdotuksia työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen varmistamiseksi. Sen sijaan todetaan olevan tarpeellista arvioida, tarvitaanko jatkossa sääntelyä, jossa tietyissä tilanteissa tilaajalla olisi vastuu sopimuskumppanin työntekijöiden vähimmäispalkoista, vai kehitetäänkö tilaajan selvitysvelvollisuutta siten että sopimuskumppanin tietoisuutta lisätään ja sanktioiden avulla pyritään varmistamaan selvitysvelvollisuuden noudattaminen.

SY toteaa esille nostettuun kysymykseen, että Suomessa ei ole mitään syytä siirtyä sellaiseen meille vieraaseen järjestelmään, jossa yritys voisi joutua suoraan lain nojalla vastuuseen toiselle yritykselle kuuluvien työnantajan velvoitteiden täyttämisestä. Tämän kaltaisia järjestelmiä on otettu käyttöön joissakin, tosin harvoissa Euroopan maissa harmaan talouden torjumiseksi. Näissä tai muissakaan Euroopan maissa harmaan talouden torjuntatoimia ei toisaalta ole rakennettu ainakaan yhtä laajasti sopimuskumppania koskevien tietojen etukäteiselle selvittämiselle kuten meillä Suomessa. Sopimuskumppania koskevia tietoja on monessa massa kyllä saatavilla viranomaisten rekistereistä mutta tietojen selvittämiseen ei yleensä ole velvollisuutta toisin kuin meillä. Huomioon ottaen Suomen kohtuullisen hyvä tilanne harmaan talouden torjunnassa ei mielestämme ole mitään perusteita lähteä rakentamaan nykyisen tietojen selvitysvelvollisuuden rinnalle uutta vastuujärjestelmää.

Raportissa on tuotu esille myös se ajatus, että suora taloudellinen vastuu sopimuskumppanin palkanmaksuvelvoitteista voitaisiin kohdistaa pelkästään uusiin, vasta muutaman vuoden toimineisiin yrityksiin. Myöskään tällaista vastuujärjestelmää SY ei missään tapauksessa voi hyväksyä. Se tarkoittaisi huomattavan uuden kynnyksen asettamista aloittaneille yrityksille niiden pyrkiessä markkinoille. Tilaajat todennäköisesti karttaisivat oman mahdollisen vastuunsa sekä lisääntyvät hallintovelvoitteet välttääkseen tällaisia uudehkoja pieniä työnantajayrityksiä alihankkijoina. Seurauksena todennäköisesti olisi, että uudet yritykset joutuisivat toimimaan entistä pidempään yhdenmiehenyrityksinä ja toimeksiannot ketjuuntuisivat entisestään.

Pidämme järkevämpänä siis edelleen parantaa etukäteen tapahtuvaa sopimuskumppanin tietojen selvittämistä. Samoin on kannatettavaa hakea keinoja, joilla erityisesti ulkomaisten alihankkijoiden tietoisuutta Suomessa noudatettavista vaatimuksista parannetaan.

Itsenäiset ammatinharjoittajat

Lausuntopyynnössä pyydetään vielä ottamaan kantaa siihen, tulisiko itsenäiset ammatinharjoittajat eli yksinyrittäjät saattaa tilaajavastuun piiriin myös muiden kuin rakennusalan osalta.

SY suhtautuu soveltamisalan laajentamiseen kriittisesti. Tilaajavastuulain tavoitteena on erityisesti varmistaa sitä, että työsuhteissa noudatetaan voimassaolevia oikeusnormeja. Yksiyrittäjien kohdalla ei lainkaan ole kysymys työsuhteen ehtojen noudattamisen varmistamisesta. Lain selvitysvelvollisuutta koskevat vaatimuksetkin kuten tieto sovellettavasta työehtosopimuksesta, työnantajarekisteriin merkitsemisestä ja työntekijöiden eläkevakuutuksen ottamisesta, kohdistuvat paljolti juuri palkkatyösuhteisiin. Sääntelystä tulisi entistäkin mutkikkaampaa, kun laissa väistämättä jouduttaisiin erikseen sääntelemään yksinyrittäjiä koskevan selvitysvelvollisuuden laajuus.

Lopuksi

On erittäin tärkeää, että ennen jatkovalmistelun edellyttämiä johtopäätöksiä tehdään selvitys väliraportissa esille nostettujen asioiden yritysvaikutuksista, kuten raportissa itsessään todetaankin. Vaikutusselvityksen laatiminen on välttämätöntä jotta tiedetään, vähenisivätkö yrityksille aiheutuvat kustannukset kaavailtujen ehdotusten ansiosta, mikä on asetettu uudistuksen keskeiseksi tavoitteeksi.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Rauno Vanhanen
johtaja