29.5.2009 klo 09:53
Lausunto

Lausunto Tuoteturvallisuuslainsäädännön kehittämistaspeet työryhmän mietinnöstä

Työ- ja elinkeinoministeriölle

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Suomen Yrittäjiltä lausuntoa työryhmän mietinnöstä tuoteturvallisuuslainsäädännön kehittämistarpeista. Suomen Yrittäjät esittää lausuntonaan asiassa kohteliaimmin seuraavaa.

Suomen Yrittäjät huomauttaa, että työryhmän mietinnössä esittämät velvoitteet ilmoitusvelvollisuudesta sekä turvallisuusasiakirjan laatimisesta lisäävät yrityksien hallinnollista taakkaa. Valtioneuvosto on hyväksynyt 12.3.2009 periaatepäätöksen toimintaohjelmaksi yritysten hallinnollisen taakan vähentämiseksi ja tavoitteena on vähentää hallinnollista taakkaa vuoden 2006 tasoon verrattuna 25 prosenttia vuoden 2012 loppuun mennessä. Toimintaohjelmassa on nimenomaisesti todettu, että taakan tosiasialliseksi vähentämiseksi on välttämätöntä välttää uudesta sääntelystä aiheutuvaa tarpeetonta hallinnollista taakkaa. Jatkovalmistelussa tulee ottaa huomioon mainitun periaatepäätöksen asettama tavoite.

Työryhmän mietinnössä on ehdotettu velvollisuutta ilmoittaa toimintapalvelujen tarjoamisen aloittamisesta silloin, kun palveluun voi liittyä merkittäviä riskejä. Vastaava ilmoitus olisi tehtävä, jos toimintaa olennaisesti muutettaisiin. Myös palvelutarjoajan muuttumisesta on jatkossa ilmoitettava viranomaisille. Ilmoitusvelvollisuus on rajoitettu laissa lueteltuihin kuluttajapalveluihin ja velvollisuus koskisi mm. kuntosaleja, laskettelukeskuksia, seikkailu-, elämys-, luonto- ja niihin rinnastettavia muita ohjelmapalveluita sekä turvapuhelin- ja muita vastaavia palveluita. Aiemmin ilmoitusvelvollisuutta toiminnan aloittamisesta ei ole tuoteturvallisuuslaissa säädetty, joten tämä olisi uusi lisävelvoite yrityksille.

Emme kannata laissa säädettyjen toimialojen saattamista ilmoitusvelvollisuuden piiriin. Huomautamme, että myös ilmoitusmenettelyt voivat toimia esteenä uusien yrityksien alalle tuloon. Lisäksi kyseisiä yrityksiä koskevat jo muusta lainsäädännöstä tulevat turvallisuusvelvoitteet kuten työsuojelupiirin työturvallisuuteen liittyvät määräykset eri aloille, elintarvikelainsäädännöstä tuleva valvonta ja ohjeet sekä terveydensuojeluista säädetyt velvoitteet.

Jos vastustuksestamme huolimatta ilmoitusvelvollisuus yrityksille säädetään, on tärkeää huolehtia siitä, ettei hallinnollista taakkaa lisättäisi yrityksien kohdalla. Ainakin tilanteissa, joissa yrityksellä on vastuullaan useita samantyyppisiä kohteita, olisi toiminnan aloittamisesta voitava ilmoittaa yhdellä lomakkeella, kuten myös silloin, jos toiminnasta olisi ilmoitettava kunnan viranomaisille jo esimerkiksi terveydensuojelu- tai elintarvikelain nojalla.

Ilmoitusvelvollisuuteen liittyvät maksut tulisi olla yrityksille kohtuullisia ja yhdenmukaisia valtakunnallisesti.

Toinen yrityksien hallinnollista taakkaa lisäävä työryhmän ehdotus on velvoite turvallisuusasiakirjan laatimiseen. Jos samaa palvelua varten on laadittava pelastus-, valmius- tai muu vastaava suunnitelma, voidaan turvallisuusasiakirjaan sisällytettävät tiedot liittää näihin suunnitelmiin.

Mietinnössä on arvioitu, ettei turvallisuusasiakirjan laatimisesta aiheudu merkittäviä kustannuksia eri toimijoille, vaan työ on osa toiminnanharjoittajan riskienhallintaa ja parantunut turvallisuustaso ja turvallisuusjärjestelmän olemassaolo ovat kilpailutekijä esimerkiksi matkailuelinkeinon alalla. Haluamme tuoda esiin, että turvallisuussuunnitelman laatiminen on erityisesti pienille yrityksille hankalaa. Tämän vuoksi Kuluttajaviraston turvallisuusasiakirjamallien tulee olla selkeitä, yksinkertaisia ja toimialakohtaisia. Kyseinen uudistus aiheuttaa yrityksille joka tapauksessa uuden lisävelvoitteen ja lisää hallinnollista taakkaa.

Mietinnössä on esitetty vuoden siirtymäaikaa ilmoituksen tekemistä koskevan velvollisuuden sekä turvallisuusasiakirjan laatimisen osalta. Huomautamme, että aika on varsin lyhyt. Siirtymäaikaa tulisi pidentää kahteen vuoteen, jotta palveluntarjoajat voivat valmistautua ilmoitusten tekemiseen ja turvallisuusasiakirjan laatimiseen. Myös viranomaisten olisi tällöin mahdollisuus valmistella jär-jestelmä, jossa ilmoitusvelvollisuus olisi hoidettavissa vaivattomasti yhden palvelun kautta ja viranomaisille jäisi riittävästi aikaa valmistella turvallisuusasiakirjamallit toimialakohtaisesti.

Pidämme tärkeänä, että mietinnössä on pyritty selkeyttämään säännöksiä hal-linnollisten pakkokeinojen osalta. Ehdottoman tärkeää on, että tuoteturvallisuusvalvontaviranomaisille tarjotaan tuoteturvallisuusvalvontaa käsitteleviä koulutustilaisuuksia, jotta viranomaisilla olisi riittävä osaaminen, eikä hallinnollisia pakkokeinoja käytettäisi väärin perustein. Hallinnollisten pakkokeinojen tulee aina olla viimesijainen keino ja niitä on käytettävä suhteellisuusperiaate huomioon ottaen.

SUOMEN YRITTÄJÄT RY

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Elina Rimppi
lainopillinen asiamies