Lausunto turvallisuusselvityksistä annetun lain uudistamisista valmistelleen työryhmän mietinnöstä (OM 4/41/2006, OM037:00/2008)

Oikeusministeriölle

Oikeusministeriö on pyytänyt Suomen Yrittäjiltä lausuntoa otsikossa mainitussa asiassa.

Aluksi

Oikeusministeriön lokakuussa 2008 asettama työryhmä on valmistellut turvallisuusselvityksistä annetun lain uudistamista. Työryhmä on päätynyt ehdottamaan uutta lainsäädäntöä: lakia taustaselvityksistä ja rikostaustaotteista sekä lakia yritysten tietoturvallisuusvaatimusten arviointilaitoksista. Lisäksi työryhmä ehdottaa usean muun lain muuttamista.

Työryhmän ehdotukseen liittyy Elinkeinoelämän keskusliiton ja Akavan eriävät mielipiteet.

Henkilöiden taustaselvityksiä koskevat ehdotukset

Taustaselvityksiä ja rikostaustaotteita koskevan lakiehdotuksen 13–17 §:ssä on säädetty erityisistä edellytyksistä, joiden täyttyessä taustaselvityksiä voidaan tehdä. Henkilöturvallisuusselvityksen, rikostaustaselvityksen ja rikosotteen laatimiselle on kullekin omat edellytyksensä. Tämän lisäksi 18 §:ssä on säädetty, että suojelupoliisi päättää yrityksen hakemuksesta, mitkä ovat ne yrityksen tai sen lukuun aliurakoitsijana toimivan tehtävät, joihin valittavista tai tehtäviä hoitavista voidaan laatia henkilöturvallisuusselvitys, rikostaustaselvitys tai vaatia esitettäväksi rikostaustaote. Viimeksi mainittu säännös on yleissäännöksen luonteinen, koska se säätelee erityissäännösten ohella turvallisuusselvitysten ja rikostaustaotteen laatimisen edellytyksiä.

Yleissäännöksen mukaan yrityksen hakemuksen hyväksymisen edellytyksenä on muun ohella se, että yrityksellä on erityistä merkitystä maan elinkeinotoiminnan kannalta tai että yritykseen voi sen toimialan ja toiminnan vuoksi kohdistua yritysvakoilua.

Lisäksi hakemuksen hyväksyminen edellyttää sitä, että yritys voi osoittaa esimerkiksi ehdotetun lain mukaisen arviointilaitoksen antamalla todistuksella ryhtyneensä säännöksessä tarkemmin määriteltyihin tietoturvatoimenpiteisiin esimerkiksi liikesalaisuuksiensa väärinkäytösten ehkäisemiseksi.

Nykyisen turvallisuusselvityksestä annetun lain mukaan turvallisuusselvitys voidaan tehdä muun ohella, kun yksityisen huomattavan arvokas liike- tai ammattisalaisuus tai muu tähän rinnastettava erittäin merkittävä yksityinen taloudellinen etu sitä vaatii.

Työryhmän ehdotus merkitsisi sitä, ettei nykylain mukainen edellytys enää riittäisi, vaan yrityksellä tulisi olla ”erityistä merkitystä maan elinkeinotoiminnan kannalta”. Lisäksi yrityksen tulisi saada säännöksessä tarkemmin määritelty todistus siitä, että yrityksen tietoturvallisuustaso on ehdotuksen perusteluita lainaten ”asianmukainen”.

Se, milloin yrityksellä on erityistä merkitystä maan elinkeinotoiminnan kannalta tai milloin yrityksen tietoturvallisuustaso on todistukseen oikeuttavalla tavalla asianmukainen, jää epäselväksi, koska säännöksen yksityiskohtaiset perustelut ovat erittäin niukat. Selvää on joka tapauksessa se, että sääntelyn toteutuessa yritysten mahdollisuudet soveltaa turvallisuusselvitysmenettelyjä liike- ja ammattisalaisuuksiinsa kohdistuvien uhkien ja riskien minimoimiseksi heikkenisivät nykyisestä.

Toteamme vielä, että sääntely on rakenteeltaan varsin mutkikasta ja sekavaa. Erityissäännösten (13–17 §) ja 18 §:n yleissäännöksen suhde jää osittain epäselväksi. Esimerkiksi 14 §:n henkilöturvallisuusselvityksen laatimisen edellytyksiä koskeva 5. kohta ja 18 §:n henkilöturvallisuusselvityksen, rikostaustaselvityksen ja rikostaustaotteen edellytyksiä koskeva yleissäännös ovat pitkälti samansisältöisiä.

Yritysturvallisuusselvityksiä koskevat ehdotukset

Työryhmä ehdottaa uutta sääntelyä, jonka mukaan myös yrityksestä voitaisiin tehdä taustaselvitys eli niin sanottu yritysturvallisuusselvitys sen luotettavuuden, tietoturvallisuuden tason sekä sitoumusten hoitokyvyn arvioimiseksi. Yritysturvallisuusselvityksen laatimisen edellytyksistä on säännös lakiehdotuksen 19 §:ssä, jossa muun ohella viitataan henkilöturvallisuusselvityksen edellytyksiä koskevaan 16 §:ään. Ehdotuksen mukaan oikeus pyytää yritysturvallisuusselvitystä olisi lähinnä viranomaisella.

Yritysturvallisuusselvitykseen kytkeytyvä säännös on kuitenkin myös esitetyn lain 9 §:ssä, jossa säädetään viranomaisen velvollisuudesta taustaselvityksen hakemiseen. Säännöksen 3 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voitaisiin säätää, että yritysturvallisuusselvitys on haettava yrityksestä, jolle julkishallinnon yksikön kanssa tehtävän sopimuksen toteuttamiseksi annetaan luokiteltuja asiakirjoja tai joka muutoin harjoittaa sellaista toimintaa, jolla on erityistä merkitystä valtion turvallisuuden tai yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämättömän infrastruktuurin toimivuuden tai kriittisen tuotannon jatkumisen taikka muun näihin rinnastettavan merkittävän yleisen edun kannalta.

Säännöstä on perusteltu niukasti, joten on vaikea arvioida, minkälaisiin ja millä toimialoilla toimiviin yrityksiin yritysturvallisuusselvitysmenettely voitaisiin valtioneuvoston asetuksella ulottaa. Katsomme, että sääntelyn tulisi olla selkeämpää ja tarkkarajaisempaa kuin mitä työryhmä esittää. Sääntely tulisi myös toteuttaa lain tasolla.

Nyt esitettävä sääntely johtaisi nimittäin siihen, että varsin yleisen ja niukasti perustellun säännöksen nojalla valtioneuvoston asetuksella voitaisiin määrittää yritysturvallisuusselvityksen hakemisen konkreettiset soveltamisedellytykset. Tätä ei voida pitää hyväksyttävänä.

Hyväksyttävä ei ole myöskään se esityksen 47 §:ssä omaksuttu lähtökohta, että viranomainen ei olisi yritysturvallisuusselvityksiä pyytäessään maksuvelvollisuuden osalta samassa asemassa kuin yksityinen taho, vaan viranomaisten pyytämien yritysturvallisuusselvitysten kustannukset jäisivät selvityksen kohteena olevien yritysten kannettaviksi.

Yritysvaikutusten arvioinnista

Työryhmä ehdottaa uutta sääntelyä nykyisen turvallisuusselvityksiä koskevan sääntelyn tilalle ja kokonaan uutta yritysturvallisuusselvitystä koskevaa sääntelyä sekä siihen liitännäistä lakia yritysten tietoturvallisuusvaatimusten arviointilaitoksista.

Pidämme valitettavana ja ongelmallisena sitä, että työryhmän ehdotuksessa on käytännössä täysin sivuutettu yritysvaikutusten arviointi siitä huolimatta, että nykysääntelyyn ehdotetaan varsin merkittäviä muutoksia ja uudistuksia. Huomautamme, että 99,8 % Suomen yrityksistä on pk-yrityksiä. Näistä mikroyrityksiä eli alle 10 henkilöä työllistäviä yrityksiä on 93 %.

Työryhmän ehdotuksen perusteella ei ole mahdollisuutta muodostaa käsitystä esimerkiksi siitä, minkälaiseen yritysjoukkoon ehdotettu sääntely tulisi lähinnä vaikuttamaan, minkälaisia kustannuksia yrityksille aiheutuisi ja miten sääntely vaikuttaisi yritysten hallinnolliseen taakkaan. Ehdotuksesta ilmenee, että nykylain mukaisten turvallisuusselvitysten määrä on kasvussa. Ehdotuksesta ei kuitenkaan ilmene sitä, mikä osuus esimerkiksi vuonna 2010 laadituista 14 955 turvallisuusselvityksestä oli pk-yritysten hakemia.

Valtioneuvoston 1.11.2007 antamien säädösehdotusten vaikutusten arviointia koskevissa ohjeissa korostetaan vaikutusarvioinnin merkitystä kiinteänä osana säädösvalmistelua ja sen eri vaiheita. Ohjeiden mukaan yritysvaikutuksia ja niiden merkittävyyttä arvioitaessa on muun muassa hahmotettava, minkälaisille yrityksille ja yritysryhmille vaikutuksia aiheutuu ja kuinka suuri tuo yritysjoukko on. Tällöin on arvioitava vaikutusten kohteena olevien yritysten kokonaislukumäärää ja sitä, miten vaikutukset kohdistuvat liikevaihdoltaan ja henkilöstöltään erisuuruisiin, eri toimialoilla toimiviin tai eri maantieteellisillä alueilla toimiviin yrityksiin.

Todettakoon vielä, että valtioneuvosto hyväksyi 12.3.2009 periaatepäätöksen kansalliseksi toimintaohjelmaksi yritysten hallinnollisen taakan vähentämiseksi. Ohjelman mukaan sääntelystä yrityksille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa tulee vähentää. Sen lisäksi erityistä huomiota tulee toimintaohjelman mukaan kiinnittää siihen, että valmisteltavat uudet säädökset eivät luo tarpeettomia uusia hallinnollisia kustannuksia yrityksille. Tästä syystä uuteen sääntelyyn perustuvien hallinnollisten velvoitteiden tarpeellisuus sekä velvoitteiden erilaisten toteuttamisvaihtoehtojen kustannukset ja hyödyt on arvioitava ja perusteltava huolellisesti.

Katsomme, että työryhmän ehdotuksista on laadittava kattava yritysvaikutusten arviointi valtioneuvoston 1.11.2007 hyväksymien säädösehdotusten vaikutusten arviointia koskevien ohjeiden mukaisesti. Arvioinnin tulokset tulee ottaa huomioon työryhmän esitysten mahdollisessa jatkovalmistelussa.

Myös Euroopan komission Small Business Act toimintaohjelma ja erityisesti sen sisältämä Think Small First periaate edellyttää pk-yritysystävällistä sääntelyä, johon ei voida päästä ilman huolellista yritysvaikutusten arviointia.

Lopuksi

Esitykseen jätetystä Elinkeinoelämän keskusliiton eriävästä mielipiteestä käy ilmi muun muassa se, ettei työryhmä ole ehtinyt käsitellä kaikkia työryhmän ehdotuksessa mukana olevia seikkoja.

On selvää, että työryhmän ehdotukset edellyttävät vielä paljon analysointia, pohdintaa ja työstämistä sekä huolellista ja laajapohjaista jatkovalmistelua. Hyvään ja avoimeen sääntelypolitiikkaan kuuluu se, että ne tahot, joihin sääntely vaikuttaisi, ovat edustettuina sääntelyä valmistelevassa työryhmässä.

Suomen Yrittäjät ry

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Janne Makkula
lainsäädäntöasioiden päällikkö