Lausunto työ- ja elinkeinoministeriön ehdotuksesta kilpailulain muuttamiseksi päivittäistavarakaupan osalta

Työ- ja elinkeinoministeriö

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt kirjeellään 20.9.2012 dnro TEM/1987/03.01.01/2012 Suomen Yrittäjiltä lausuntoa otsikossa mainitussa asiassa, minkä johdosta esitämme lausuntonamme seuraavaa.

Ehdotuksen sisältö ja tausta

Ministeriössä on valmisteltu ehdotus, jonka mukaan kilpailulakia muutetaan siten, että laissa säädettäisiin erikseen päivittäistavarakaupan määräävästä markkina-asemasta. Sellaisen elinkeinonharjoittajan, jolla on päivittäistavarakaupassa vähintään 30 % markkinaosuus, katsottaisiin olevan määräävässä markkina-asemassa.

Ministeriön ehdotus liittyy hallitusohjelman toteuttamiseen. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman mukaan tuotteiden pääsyä kauppaan ja jakeluun edistetään, minkä lisäksi arvioidaan kaupan ja jalostuksen määräävää roolia. Ehdotus sisältyy hallituksen iltakoulussa 19.9.2012 käsiteltyyn terveen kilpailun edistämisohjelmaan. Osaltaan ehdotuksella toteutetaan lisäksi Eurooppa 2020 –strategian Suomea koskevaa suositusta, jonka mukaan kilpailua vähittäiskaupassa on parannettava.

Suomen Yrittäjien kanta perusteluineen

Suomen Yrittäjät (jäljempänä SY) kannattaa kilpailulakiin esitettyä muutosta. Katsomme, että esityksen toteuttaminen edistäisi markkinoiden toimivuutta ja parantaisi pienten yritysten asemaa päivittäistavarakaupan markkinoilla. Nähdäksemme esityksellä ei olisi sellaisia kielteisiä vaikutuksia, jotka haittaisivat päivittäistavarakaupan ketjujen asemaa kohtuuttomasti. Yhdymme työ- ja elinkeinoministeriön luonnoksen perusteluissa esitettyyn analyysiin ja sen johdosta tehtyihin johtopäätöksiin. Esitämme asiasta seuraavat yksityiskohtaiset huomiomme.

Esityksen keskeisenä perusteena on tieto siitä, että päivittäistavarakauppa on Suomessa Euroopan keskittyneintä. K- ja S-ryhmän yhteenlaskettu markkinaosuus on yli 80 %. Markkinaosuudet ovat niin korkeat, että kaupan ostajavoima on kasvanut jatkuvasti, mikä on puolestaan ollut omiaan johtamaan keskittymisen lisääntymiseen entisestään. Markkinoiden keskittyminen on antanut kaupalle valtaa myös päättää siitä, mitä hyödykkeitä tulee markkinoille kuluttajien saataville.

Ministeriön esityksessä ei väitetä, että kaupan ryhmät käyttäisivät vahvaa markkina-asemaansa väärin. Esityksen tavoitteena on saada keskeiset päivittäistavarakaupan toimijat nykyistä tehokkaammin valvonnan piiriin. SY:n mielestä esitys on tasapainoinen ja turvaa edellytykset puuttua mahdollisiin määräävän markkina-aseman väärinkäyttötapauksiin selvästi paremmin kuin tämänhetkinen lainsäädäntö. Selvää on, että pienten tavarantoimittajien asema vahvistuu ehdotetun säännöksen myötä. Markkinoiden toimivuuden parantaminen koituu viime kädessä kuluttajien eduksi.

Luotamme kilpailuviranomaisen toimintaan siinä määrin, että katsomme päivittäistavarakaupan yritysten oikeussuojatarpeidenkin toteutuvan uudistuksessa tyydyttävästi. Sääntely ei ole tarpeetonta, emmekä näe asiassa sellaisia riskejä, että markkinatoimijoiden käyttäytymistä ohjattaisiin liiketaloudellisesti epätarkoituksenmukaisesti tai suorastaan vahingollisesti.

Esityksen perusteluissa on esitetty arvio markkinoiden nykytilasta ja muutosten tarpeesta. Katsomme, että analyysit on tehty poikkeuksellisen hyvin. Ehdotuksen taustalla on useita selvityksiä ja hankkeita. Annettu numeerinen tieto päivittäistavarakaupan markkinoista ja toiminnan rakenteesta on relevanttia ja laadukasta.

Toteamme, että kaupan kahden suuren ryhmän toiminta on perustavaa laatua olevalla tavalla erilaista. Keskeisin ero on, että K-ryhmässä kauppiaat toimivat yrittäjinä toisin kuin S-ryhmässä. Tätä tärkeää eroa on syytä analysoida tarkemmin asian jatkovalmistelussa. Nyt esityksen keskeiset ehdotukset –jaksossa todetaan, että alueellisilla tai paikallisilla markkinoilla toimivia päivittäistavarakauppoja ei saateta valvonnan piiriin, vaan valvontaa toteutetaan kaupparyhmätasolla. Pidämme valittua lähestymistapaa oikeana, mutta katsomme tältäkin osin, että hallituksen esityksessä on syytä antaa syvällisempi kuva kaupan suurten ryhmien toimintaperiaatteista ja niiden eroista.

Esityksen taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia on arvioitu asianmukaisesti. Tosin osa numeerisesta tiedosta olisi ollut ehkä syytä antaa yritysvaikutusten arvioinnin osana. Nyt yritysvaikutusarvio keskittyy lähinnä S- ja K-ryhmän piirissä mahdollisesti syntyviin vaikutuksiin. Niiden ohessa olisi paikallaan arvioida, kuinka muutos tulee vaikuttamaan pienten tavarantoimittajayritysten ja muiden sopijakumppaneiden asemaan. Tämähän on se vaikuttavuusketju, jonka kautta myönteiset vaikutukset kuluttajien asemaan syntyvät: kun markkinat toimivat paremmin, kuluttajat saavat hyödyt parempana tarjontana ja halvempina hintoina.

Lopuksi

Kilpailulain muutosesitys keskittyy päivittäistavarakaupan terveen kilpailun edellytysten parantamiseen. Suomen Yrittäjät pitää valintaa sikäli perusteltuna, että kaupan alan kilpailutilanne on poikkeuksellinen ja kyseisten markkinoiden toimivuuteen on kiinnitetty runsaasti huomiota jo aikaisemmin.

Huomautamme kuitenkin, että vaikka päivittäistavarakaupan keskittymisaste on Euroopan korkein, myös eräillä muilla toimialoilla on erittäin keskittynyt markkinarakenne. Esimerkiksi pienet kuljetus- ja logistiikkapalveluyritykset tai koneurakoitsijat tarjoavat tyypillisesti palveluitaan kansainvälisille suuryrityksille. Markkinoiden toimivuudessa on helposti ongelmia tilanteessa, jossa harvat suuryritykset tilaavat hyödykkeitä lukuisilta pienyrityksiltä.

Jatkossa on edellä sanotun vuoksi mielestämme tarpeen analysoida ensinnäkin päivittäistavarakaupan erityisen sääntelyn vaikutuksia toimialan markkinoihin. Toiseksi on syytä miettiä, tarvitaanko vastaavia toimialakohtaisia räätälöityjä säännöksiä muillakin toimialoilla, joissa markkinat ovat huomattavan keskittyneet.

Suomen Yrittäjät ry

Jussi Järventaus Antti Neimala
toimitusjohtaja EU-edustaja