30.6.2010 klo 10:53
Lausunto

Lausunto uusiutuvan energian tuotantotukia koskevasta hallituksen esityksestä

Työ- ja elinkeinoministeriö

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Suomen Yrittäjiltä lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta. Lausuntoa on pyydetty metsähakkeella ja muulla puupolttoaineella tuotetun sähkön tuotantotukea ja kiinteää sähkön tuotantotukea koskevien säännösehdotusten osalta. Suomen Yrittäjät esittää lausuntonaan kohteliaimmin seuraavaa.

Yleistä tukijärjestelmästä

Puuenergian tukia on tarpeen kehittää Suomen uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttamiseksi. Energiaratkaisuissa kotimaisten energialähteiden suosiminen on tärkeää kotimaisten liiketoiminta- ja työllisyysmahdollisuuksien edistämisen kannalta. Näin voidaan myös vähentää riippuvuutta tuontipolttoaineista. Metsähakkeen polttoainekäytön kasvattamiseksi sekä puupolttoainetta käyttävän sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistämiseksi ehdotetaan markkinaehtoista tukijärjestelmää (syöttötariffijärjestelmä).

Ehdotetun syöttötariffijärjestelmän rakenne noudattelee soveltuvilta osin samoja periaatteita kuin tuulivoiman ja biokaasun syöttötariffi. Tältä osin ehdotus on kannatettava. Olemme aiemmissa lausunnoissamme tuulivoiman tukijärjestelmää koskien pitäneet ehdotusta tukijärjestelmäksi rakenteeltaan onnistuneena. Samojen periaatteiden hyödyntäminen muiden uusiutuvien energiamuotojen syöttötariffeissa on suotavaa.

Metsähakevoimaloiden tuen on tarkoitus parantaa metsähakkeen polttoainekäytön kannattavuutta. Tuki on sidottu päästöoikeuden markkinahintaan, joka vaikuttaa merkittävästi hakepolttoaineen käytön kannattavuuteen. Päästöoikeuden hinnasta riippuva tuki hakkeen käytölle on perusteltu, jotta vältyttäisiin liikatuen maksamiselta päästökaupan ohjausvaikutuksen vahvistuessa.

Uusiutuvan energian tuotantotuet on tarkoitus rahoittaa valtion talousarviosta. Investointien realisoitumiseksi on tärkeää, että valtion talousarviossa varattava määräraha ja sen kehitys olisivat ennakoitavissa.

Tukitasot

Puupolttoainevoimalassa tuotetun sähkön tavoitehinta on ehdotuksen mukaan johdonmukaisuussyistä sama kuin tuulivoimalassa tuotetun sähkön tavoitehinta, 83,50 euroa megawattitunnilta. Lisäksi tariffin korotuksena suoritettaisiin lämpöpreemiota. Tariffijakson aikana maksettava syöttötariffi olisi rajoitettu voimalaitoskohtaisesti 187 500 euroon.

Metsähakevoimalassa tuotetulle sähkölle maksettu tuotantotuki vaihtelisi nollasta kahdeksaantoista euroon megawattitunnilta päästöoikeuden hinnasta riippuen. Tukea ei enää maksettaisi, kun päästöoikeuden hinta on 23 euroa.

Uusiutuvan energian tukitarve vaihtelee huomattavasti tuotantomuodoittain. Erityisesti puupolttoaineiden kohdalla tukitason asettamista on tarkasteltava huolellisesti. Suomen uusiutuvan energian käytön tavoitteiden saavuttaminen edellyttää riittävän korkeita tukitasoja. Toisaalta on keskeistä varmistaa, ettei tuottavampaan käyttöön soveltuvaa puuta ohjaudu energiakäyttöön.

Suomen Yrittäjillä ei sinänsä ole huomautettavaa puupolttoainevoimalassa tuotetun sähkön tavoitehintaan. Hallituksen esitysluonnoksessa esitetyn mukaisesti lämpöpreemiolla on tarkoitus kompensoida teknologiakohtaisesti puupolttoainevoimaloihin liittyviä korkeampia kustannuksia. Toisaalta syöttötariffin voimalaitoskohtainen enimmäismäärä rajoittaa sähkön tuottajan saamaa tukea. Haluamme kuitenkin huomauttaa, että muiden tuotantomuotojen tariffitason asettamista yksinomaan johdonmukaisuussyistä samansuuruiseksi tuulivoiman syöttötariffin kanssa ei voida pitää perusteltuna. Tuulivoiman syöttötariffin taso on määritetty yksinomaan tuulivoiman tukitarpeeseen perustuen.

Metsähakevoimaloiden muuttuvan sähköntuotantotuen osalta lain valmistelussa käytettyjen taustaselvitysten perusteella metsähake tarvitsisi tukea vielä päästöoikeuden hintaa 23 euroa korkeammilla hintatasoilla puuenergian käytön tavoitteiden saavuttamiseksi. Taustaselvityksissä käytetty päästöoikeuden hinta, jolla tukea ei enää maksettaisi, oli 30 euroa.

Kiinteä sähkön tuotantotuki

Syöttötariffijärjestelmään hyväksyttävien puupolttoainevoimaloiden ja metsähakevoimaloiden kokonaistehon tulee olla vähintään 0,1 MVA. Tehorajaa perustellaan sillä, että voimalaitoksessa tuotetun sähkön määrästä kolmen kuukauden jaksoissa laadittava todentajan varmentama selvitys on 12 vuoden ajan kustannustehokkaasti ja tarkoituksenmukaisella tavalla toteutettavissa kokoluokaltaan suuremmissa voimalaitoksissa. Esimerkiksi investointituen katsotaan soveltuvan paremmin generaattorien nimellisteholtaan pienemmän voimalaitoksen tuotannon tukemiseen.

Suomen Yrittäjien mielestä pienimuotoiselle uusiutuvan energian tuotannolle on annettava mahdollisuus päästä syöttötariffijärjestelmän piiriin. Selvityksen laatiminen ja todentajan varmennuksen hankkiminen tavoitehintaan oikeutetusta sähköntuotannosta olisi syöttötariffijärjestelmässä sähkön tuottajan vastuulla. Näin ollen sähkön tuottaja joutuu joka tapauksessa arvioimaan sähkön määrän varmentamisen kustannustehokkuutta ja tarkoituksenmukaisuutta.

Mikäli vähimmäiskokoraja kuitenkin asetetaan, on pientuotannon tuet tarkistettava siten, että ne ovat kilpailukykyisiä tariffijärjestelmän kanssa. Esityksen mukaan tuulivoimalla, biokaasulla ja metsähakkeella tuotetulle sähkölle maksettaisiin kiinteää sähkön tuotantotukea, jos voimalaitos ei kuulu tai ole kuulunut syöttötariffijärjestelmään. Tukea maksettaisiin myös kierrätyspolttoaineella ja pienvesivoimalla tuotetulle sähkölle. On varmistettava, että kiinteät tuotantotuet muodostavat investointitukien kanssa järkevän kokonaisuuden pientuotannon kilpailukykyisyyden turvaamiseksi.

Erillisen lämmöntuotannon kilpailukyvyn turvaaminen

Esitetyt tukiratkaisut kohdistuvat sähköntuotantoon sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Suomessa on lisäksi merkittävä määrä laitoksia erillisessä lämmöntuotannossa esimerkiksi kuntakeskuksissa. Esitettyjen ratkaisujen yhteydessä on tärkeää turvata myös erillisen uusiutuvalla energialla tapahtuvan lämmöntuotannon kilpailukyky.

Suomen Yrittäjät ry

Rauno Vanhanen
johtaja

Johanna Hietamäki
ympäristöekonomisti