12.2.2016 klo 12:00
Lausunto

Lausunto valtioneuvoston kirjelmästä U 25/2015 vp

Talousvaliokunta
Eduskunta

Yleistä

Eduskunnan talousvaliokunta on pyytänyt lausuntoa U 25/2015 vp Valtioneuvoston kirjelmästä eduskunnalle ehdotuksista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveiksi digitaalisista sopimuksista.

Kirjelmä ja sen liitteenä oleva muistio käsittelevät Euroopan komission 9 päivänä joulukuuta 2015 tekemiä ehdotuksia Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveiksi tietyistä digitaalisen sisällön toimittamista koskeviin sopimuksiin liittyvistä seikoista (COM(2015) 634 final) ja tietyistä tavaran verkkokauppaa ja muuta etämyyntiä koskeviin sopimuksiin liittyvistä seikoista (COM(2015) 635 final) (jäljempänä: digitaalista sisältöä koskeva direktiiviehdotus ja tavaran verkkokauppaa koskeva direktiiviehdotus).

Direktiiviehdotuksilla olisi erityisesti tavaroiden verkkokaupan osalta merkittäviä vaikutuksia Suomen voimassa olevaan kuluttajaoikeudelliseen sääntelyyn. Esimerkiksi virhevastuuta ja oikeuskeinoja koskeva sääntely muuttuisi merkittäviltä osin. Digitaalisten tuotteiden osalta Suomen lainsäädännössä ei ole digitaalisia tuotteita koskevaa kuluttaja- ja sopimusoikeudellista erityislainsäädäntöä, joten tältä osin sääntely olisi täysin uutta. Direktiiviehdotukset johtaisivat sopimus- ja kuluttajaoikeudellisen säätelyn eriytymiseen myyntikanavasta riippuvaiseksi.

Direktiiviehdotukset ovat osa lainsäädäntöaloitteita, jotka annetaan digitaalisia sisämarkkinoita koskevan strategian toteuttamiseksi. Strategian yhtenä tavoitteena on luoda edellytykset verkkokaupan kasvun nopeuttamiseksi vähentämällä kustannuksia, jotka aiheutuvat erilaisista sopimusoikeudellisista säännöksistä jäsenvaltioissa.

Suomen Yrittäjät kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta ja esittää lausuntonaan seuraavaa. Esitämme ensin huomioita digitaalista sisältöä koskevasta direktiiviehdotuksesta ja jäljempänä huomioita tavaran verkkokauppaa koskevasta direktiiviehdotuksesta.

Digitaalista sisältöä koskeva direktiiviehdotus

Suomen Yrittäjät pitää valtioneuvoston kantaa perusteltuna ja yhtyy muistiossa esitettyyn arvioon. Kuten muistiossa on esitetty, Suomessa ei ole erityistä digitaalista sisältöä koskevaa sopimus- ja kuluttajaoikeudellista sääntelyä. Tällaista erityissääntelyä on ainoastaan kahdessa jäsenvaltiossa. Pidämme ymmärrettävänä komission tavoitetta estää digitaalista sisältöä koskevan sääntelyn eriytyminen jäsenvaltioiden kansallisen sääntelyn varaan.

Digitaalisia sisämarkkinoita koskevan sääntelyn tulisi kuitenkin olla joustavaa ja tarkoituksenmukaista ottaen huomioon teknologian ja kulutuskäyttäytymisen jatkuvan muutoksen. Sääntelyllä olisi puututtava niihin esteisiin, jotka tosiasiallisesti estävät yrityksiä hyödyntämästä digitalisaatiota ja varottava muodostamasta esteitä uusien digitaalisten liiketoimintakonseptien ja tuotteiden kehittämiselle.

Digitaalista sisältöä koskeva direktiiviehdotus sisältää erittäin yksityiskohtaista sopimus- ja kuluttajaoikeudellista sääntelyä. Kuten muistiossa on esitetty, direktiiviehdotuksen soveltamisala on hyvin laaja ja osin epäselvä. Se sisältää myös joukon soveltamisalapoikkeuksia. Lisäksi todistustaakkaa, sopimuksen irtisanomista ja vahingonkorvausta koskevat säännökset ovat monimutkaisia ja sisällöltään epäselviä.

Digitaaliseen sisällön kauppaan tulisi soveltaa yleisiä kuluttajaoikeuden sääntöjä ja periaatteita. Kasuistinen ja jäykkä sääntelykokonaisuus ei edistä digitaalisen liiketoiminnan ja uusien liiketoimintakonseptien kehittämistä. Kuten muistiossa on todettu, kuluttajille tarjotaan yhä useammin digitaalisen sisällön ja fyysisten tavaroiden kokonaisuuksia tai palveluiden ja digitaalisen sisällön kokonaisuuksia. Tältä osin sektorikohtainen, vain digitaalista sisältöä koskeva sääntely saattaa aiheuttaa hankalia soveltamisalakysymyksiä.

Sektorikohtainen soveltamisalaltaan monimutkainen sääntely tekee kuluttajaoikeudellisesta sääntelykokonaisuudesta sekavamman, eikä se näkemyksemme mukaan helpota pienten yritysten toimintaedellytyksiä digitaalisilla sisämarkkinoilla. Suomen Yrittäjät pitää erittäin tärkeänä, että valtioneuvosto pystyisi neuvottelemaan muutoksia direktiiviehdotuksen epäselvään soveltamisalaan ja lähentämään direktiiviehdotuksen sisältöä vastaamaan yleistä kuluttajaoikeudellista sääntelyä.

Tavaran verkkokauppaa koskeva direktiiviehdotus

Myös tavaran verkkokauppaa koskevan direktiiviehdotuksen osalta Suomen Yrittäjät pitää valtioneuvoston kantaa perusteltuna ja siinä esitettyä lähestymistapaa kannatettavana. Kuten muistiossa on esitetty, on tärkeää jatkaa kuluttajalainsäädännön horisontaalista kehittämistä ja välttää sektorikohtaisia aloitteita. Digitaalisten sisämarkkinoiden ja rajat ylittävän tavaroiden kaupan edistämiseksi tulisi kuluttajakauppaa koskevaa sääntelyä harmonisoida kokonaisuutena, eikä eriyttää sitä myyntikanavakohtaiseksi. Tämä on erityisen tärkeää oikeusjärjestelmän johdonmukaisuuden ja selkeyden kannalta.

Mikäli direktiiviehdotus johtaisi siihen lopputulokseen, että elinkeinonharjoittaja joutuisi arvioimaan esimerkiksi virhevastuuta ja sen kestoa sekä tavaran sopimuksenmukaisuutta eri tavalla myyntikanavasta riippuen, ei tästä kokonaisuudesta aiheutuva hallinnollinen taakka ole omiaan edistämään suomalaisten pk-yritysten mahdollisuuksia laajentaa elinkeinotoimintaansa useaan eri myyntikanavaan. Lisäksi verkkokauppaa harjoittava elinkeinonharjoittaja joutuisi direktiiviehdotuksissa esitetyn sääntelyn ohella noudattamaan jo nykyisin voimassa olevaa, ennestään varsin laajaa sääntelyä. Esimerkiksi etämyynnin laajat tiedonantovelvoitteet ja lähivuosina tiukentuva tietosuojasääntely yhdistettynä direktiiviehdotusten sääntelykokonaisuuteen aiheuttaisivat varsin suuren hallinnollisen taakan, erityisesti pienille verkkokaupan toimijoille.

Direktiiviehdotuksen sisällön osalta erityisesti tavaran virhevastuuta koskeva ehdotus on ongelmallinen huolellisesti toimivien elinkeinonharjoittajien kannalta ja merkitsisi huomattavaa tiukennusta nykysääntelyyn verrattuna. Reklamointivelvollisuuden poistuminen, virheolettamaa ja elinkeinonharjoittajan todistustaakkaa koskeva kahden vuoden säännös sekä oikeus purkaa kauppa myös vähäisten virheiden osalta on kokonaisuutena tarkastellen kestämätön. Valtioneuvoston kanta on tältä osin perusteltu. Pidämme erittäin tärkeänä, että sen pohjalta saadaan neuvoteltua muutoksia direktiiviehdotuksen sisältöön, erityisesti virheolettamasäännöksen ja kaupan purkuoikeuden osalta.

Lopuksi

Suomen Yrittäjät pitää valtioneuvoston kantaa ja muistiossa esitettyjä näkökohtia kokonaisuudessaan perusteltuina ja kannatettavina. Suomen tulee sen pohjalta aktiivisesti pyrkiä neuvottelutulokseen direktiiviehdotusten sisällön muuttamiseksi. Tällaisenaan direktiiviehdotukset eivät edistä pienten yritysten valmiuksia harjoittaa tavaroiden tai digitaalisten tuotteiden verkkokauppaa tai laajentaa liiketoimintaansa useaan myyntikanavaan. Direktiiviehdotukset ovat myös ongelmallisia oikeusjärjestelmän selkeyden ja sääntelyn johdonmukaisuuden kannalta.

Kuten muistiossa on esitetty, direktiiviehdotukset johtaisivat sopimusoikeudellisten sääntöjen hajaantumiseen myyntikanavasta ja tarjottavasta kulutushyödykkeestä riippuen. Tätä lopputulosta ei voitane pitää tyydyttävänä kuluttajien, yrittäjien eikä valvontaviranomaisen kannalta tarkasteltuna.

Kunnioittavasti
Suomen Yrittäjät ry

Ville Kukkonen
lainopillinen asiamies