Lausunto valtioneuvoston kirjelmästä U34/2013vp eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (työvoiman liikkuvuuden toimeenpanodirektiivi)

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

Yleistä

SY pitää työntekijöiden vapaata liikkuvuutta sisämarkkinoilla edistäviä toimenpiteitä lähtökohtaisesti kannatettavina. Suomi tarvitsee nuoria, maahamme pysyvämmin jääviä, työmarkkinoiden käytettävissä olevia maahanmuuttajia sekä korkeasti koulutettuja ja muita osaavia työntekijöitä sekä asiantuntijoita eri aloille, jotta varmistamme työmarkkinoidemme toimivuuden ja ylläpidämme kilpailukykyämme. Lisäksi ihmisten liikkuvuus luo myös kansainvälisiä verkostoja, jotka voivat omalta osaltaan vauhdittaa yritystemme kansainvälistymistä.

Sääntely ei yksin ole ratkaisu

Kuten esillä olevassa valtioneuvoston kirjelmässä on todettu, kansalaisten liikkuvuus EU:n jäsenvaltioiden välillä on edelleen varsin vähäistä. Neljästä perussopimuksessa vahvistetusta vapaudesta työntekijöiden vapaalla liikkuvuudella on edelleen suurimmat esteet. EU:n työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2011 vain 3,1 prosenttia työikäisistä eurooppalaisista asui muussa kuin kotijäsenvaltiossaan. Syyskuussa 2011 julkaistun Eurobarometri-kyselyn tulosten mukaan 15 prosenttia EU:n kansalaisista ei edes harkitse työskentelyä toisessa jäsenvaltiossa, koska siihen liittyy liian monia esteitä. Useimmiten nämä esteet eivät kuitenkaan johdu lainsäädännöstä, vaan pikemminkin esimerkiksi “kielimuurista” tai perhesyistä. Työskentelyä vieraassa maassa, vieraalla kielellä, mahdollisesti kaukana omasta perheestä ei koeta houkuttelevaksi.

Onkin tärkeää, että uudistukset ja tiedottamista koskevat voimavarat kohdennetaan, ei ainoastaan sinänsä tärkeään työntekijöiden oikeuksia ja velvollisuuksia koskevan tiedon levittämiseen, vaan myös yleisten mielikuvien muuttamiseen sekä ulkomailla työskentelyä ja muualla sijaitsevia uramahdollisuuksia koskevan tietoisuuden lisäämiseen.

Edellä mainittuja toimenpiteitä voidaan osaltaan tukea myös vieraiden kielten opiskeluun aktiivisemmin kannustamalla.

Rakenteiden kehittäminen

Katsomme, että uuden direktiiviehdotuksen mukaisiin tavoitteisiin tulisi pyrkiä ennen kaikkea jo olemassa olevia järjestelmiä ja toimijoita (mm. “EURES-työnvälitysjärjestelmä” sekä “Sinun Eurooppasi-neuvonta”) kehittämällä.

Mahdollisesti vaadittavat, direktiiviehdotuksen 5 artiklan mukaiset rakenteita ja elinten toimivaltaa koskevat uudistukset tulee lisäksi huomioida meneillään olevan yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistustyön yhteydessä. Kuten U-kirjelmässä on todettu, direktiiviehdotuksen ja mainitun lainsäädäntöuudistuksen tavoitteet ovat samansuuntaiset. Yksilöiden kohtaamat yhdenvertaisuusongelmat liittyen työn saantiin, työoloihin ja työehtoihin sekä esimerkiksi koulutukseen pääsyyn ovat niitä asioita, joihin yhdenvertaisuuslainsäädännöllä ja sen valvonnalla on tarkoituksenmukaista puuttua.

Suomen Yrittäjät

Janne Makkula
lainsäädäntöasioiden päällikkö, varatuomari