Lausunto valtioneuvoston selvityksestä Euroopan unionin uuden kestävän kasvu- ja työllisyysstrategian painopisteet – Lissabonin strategian jatko vuoden 2010 jälkeen (E128/2009 vp)

Eduskunta
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

Yleisiä näkökohtia

Eduskunnalle toimitetun E-kirjelmän perussisältö vastaa Suomen Yrittäjien käsitystä siitä, mille pohjalle vuoden 2010 jälkeinen Lissabonin strategia tulee rakentaa. E-kirjeessä mm. todetaan, että EU:n kasvupotentiaali heikkenee väestön nopean ikääntymisen vuoksi, mikä vaikuttaa muun ohessa yritystoiminnan edellytyksiin. Edelleen korostetaan, että Lissabonin strategian jatko on globaalin kriisin jäljiltä entistäkin tärkeämpi, jotta talouden kasvua ja hyvinvointia voidaan tukea.

Erityisen tärkeä ja oikea lähtökohta jatkotyölle on se kirjelmässä esiin tuotu näkemys, että kasvun ja korkean työllisyyden ohella on haettava entistä aktiivisemmin keinoja tuottavuuden kasvuun ja yritysten kasvun kannustamiseen. Ilman tuottavuuden ja kannustavuuden lisäämistä on hyvin vaikeaa saavuttaa vahvaa talouskasvua ja korkeaa työllisyyttä.

Tuottavuuden kasvun edistäminen ja yritysten kasvuun kannustaminen toteutuvat tehokkaimmin korkealaatuisen yrittäjyyspolitiikan kautta. Yrittäjyyspolitiikkaa tuleekin painottaa omana politiikka-alueenaan Lissabonin strategian jatkoa valmisteltaessa. Näiltä osin valtioneuvoston selvitys jää liian ohueksi. Yrittäjyyspolitiikka mainitaan selvityksessä pariin otteeseen mutta vain muiden asioiden yhteydessä. Tämä kiinnittää huomiota siksikin, että nykyisen hallituksen ohjelmassa asetetaan tavoitteeksi tarjota yrittäjyydelle ja innovaatiotoiminnalle Suomessa maailman paras toimintaympäristö. Suomen on syytä näkyvästi edistää yrittäjyysmyönteisestä politiikkaa myös EU-tasolla.

Yksityiskohtaisempia huomioita

Keskeisiä keinoja tuottavuuden kasvuun

Tuottavuuden kasvuun voidaan vaikuttaa monin eri tavoin. Esimerkiksi innovaatiopolitiikan onnistunut toteuttaminen edistää tuottavuuden myönteistä kehittymistä. Erityistä huomiota on kuitenkin kiinnitettävä työmarkkinoiden toimivuuden merkitykseen tuottavuuden kannalta.

Eurooppalaisen työmarkkinapolitiikan yhtenä tavoitteena on ollut jouston ja turvan tasapainotilan hakeminen, niin kuin E-kirjelmässäkin todetaan. Tämä tavoite on kannatettava. Työmarkkinoiden jäykkyyksiä voidaan minimoida hakemalla tasapainoa jouston ja turvan välillä, erityisesti tukemalla työntekijöiden työssä pysymistä ja nopeaa uudelleen työllistymistä. Välttämätön osa työmarkkinoiden toimivuuden kehittämistä ovat kuitenkin toimet, joilla kannustetaan pieniä yrityksiä työllistämään ja edistetään järjestelyitä, joilla voidaan parantaa suomalaisen työn tuottavuutta. Näihin kysymyksiin on kiinnitettävä huomiota painokkaammin kuin E-kirjelmässä on tehty.

Työllisyyden ja tuottavuuden edistämiseksi on tärkeää madaltaa työllistämisen kynnyksiä sekä luoda lisää edellytyksiä paikalliselle sopimiselle työehdoista. On syytä huomata, että työnantajayritysten lukumäärä on polkenut Suomessa paikallaan samaan aikaan, kun yritysten kokonaismäärä on kasvanut voimakkaasti. Elinkeinopolitiikka ei siis ole ollut siinä mielessä onnistunutta, että yritysten valmiutta työnantajatoimintaan olisi voitu lisätä. Työolot pienissä yrityksissä on tutkitusti hyvällä tolalla. Sääntelyjärjestelmän paremmalle sovittamiselle pienten työnantajayritysten ja niiden henkilöstön tarpeisiin ja olosuhteisiin on Suomessa erinomaiset lähtökohdat. Vastaavasti koko Euroopan tasolla tulee hakea sellaisia rakenteellisia uudistuksia, jotka parantavat työmarkkinoiden toimivuutta ja madaltavat työllistämisen kynnyksiä.

Osaaminen, innovaatiot ja yritysten kansainvälistymisen sekä kasvun rohkaiseminen

Valtioneuvoston selvityksessä käsitellään ansiokkaasti innovaatiopolitiikkaa ja koulutuksen sekä tutkimuksen merkitystä kasvun ja hyvinvoinnin edistäjänä. Tässä yhteydessä selvityksessä puhutaan ns. osaamiskolmioon tehtävistä panostuksista ja viitataan yrittäjyyden tärkeään rooliin innovaatioiden kaupallistamisessa. Innovaatiopolitiikan toteutuksessa onkin huolehdittava siitä, että toimet ovat yrityslähtöisiä ja ottavat huomioon pienten yritysten tarpeet ja olosuhteet.

Toistamme lisäksi sen edellä esitetyn huomautuksen, että yrittäjyyden tulee näkyä vahvemmin itsenäisenä politiikka-alueenaan Lissabonin strategian jatkoa linjattaessa. Yrittäjyyspolitiikalla on luontevia yhtymäkohtia osaamisen kehittämiseen ja koulutuspolitiikkaan. Silti esimerkiksi yritysten tehokas kannustaminen kansainvälistymiseen ja kasvuun vaatii myös sitä, että yrittäjyyden perusedellytyksiä vahvistetaan. Perusriskinottajien ja työllistäjien kannusteista on huolehdittava, jotta innovaatiopolitiikkaa voidaan toteuttaa suotuisissa olosuhteissa. Tuleva kansantalouksien ja yritysten kasvu on mitä suurimmissa määrin yrittäjyyden ja pk-yritysten varassa.

EU-tasolla on jo lanseerattu ns. Pienyrityssäädös (Small Business Act), joka sisältää tärkeitä periaatteita pienten yritysten toimintaympäristön parantamiseksi niin EU-tasolla kuin jäsenvaltioissakin. SBA:n periaatteiden ja tavoitteiden tulee näkyä selkeämmin myös Lissabonin strategian jatkossa. Esimerkiksi pyrkimys parantaa EU-sääntelyn laatua on nähtävä nimenomaan keinona vahvistaa pienten yritysten toimintaympäristöä. Think small first– eli Ajattele pientä ensin –periaate on luonteva osa uudenlaista säädöspolitiikkaa ja se sopii laajemminkin näkökohdaksi, jonka kautta voidaan rakentaa jatkoa Lissabonin strategialle.

SUOMEN YRITTÄJÄT RY

Antti Neimala
johtaja