15.3.2002 klo 10:26
Lausunto

Lausunto valtiontilintarkastajien kertomuksesta vuodelta 2000 K 15/2001 vp, kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala – Yrittäjyyden edistäminen

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta

Valtiontilintarkastajat ovat kokouksissaan päättäneet ottaa selvityksessään erityistarkasteluun kauppa- ja teollisuusministeriön osalta yrittäjyyden edistämisen ja Teknologian Kehittämiskeskuksen toiminnan. Seuraavassa kommentoidaan kertomuksen yrittäjyyden edistämistä koskevaa osaa.

Kertomus on erinomainen analyysi nykytilanteesta

Kertomus pohjautuu vahvasti olemassa olevaan tutkittuun tietoon ja erilaisten toimenpiteiden vaikutusarvioihin. Kertomus on siten vahvalla pohjalla ja antaa hyvän kuvan Suomen yrittäjyyspolitiikasta hyvin kompaktissa muodossa. Se lähtee loogisesti kysymyksestä, miksi yrittäjyyttä yhteiskunnassa tarvitaan. Keskeisenä perusteena tekstissä on yrittäjyyden kautta saavutettavat työpaikat. Yrittäjyyden edistäminen onkin tässä suhteessa varsin tehokasta ja järkevää. Tilastotietojen mukaan vuosien 1994-2000 välisenä aikana uusista nettotyöpaikoista 77 % syntyi pk-sektorille ja 23 % suuriin yrityksiin. Pääosin nämä työpaikat luonnollisesti ovat syntyneet markkinaehtoisesti taloudellisen kehityksen ja yritystoiminnan harjoittamisen yhteydessä. Tämän lisäksi työpaikkojen syntymistä on edesauttanut erilaiset julkiset toimenpiteet yritystoiminnan edistämiseksi. Liitteenä 1 olevasta taulukosta näkyy, että työministeriön parhaimpaan työllistämistoimenpiteeseen, starttirahaan, verrattuna Finnveran pienyrityslainalla on saatu 15-kertainen tuotto ja naisyrittäjälainalla 26-kertainen tuotto työpaikkojen määrässä mitattuna käytettyä markkaa kohti. Tämä kuvastaa hyvin sitä, että järkevä elinkeinopolitiikka on samalla erittäin tehokasta työvoimapolitiikkaa.

Yrittäjyyden edistäminen on tärkeätä myös talouselämän dynaamisuuden varmistamiseksi. Uusien yritysten syntyminen ja markkinoille tulo varmistaa sen, etteivät markkinat kangistu vanhoihin tuotteisiin ja vanhoihin palveluihin, vaan pysyvät vireinä ja kilpailukykyisinä. Parhaista pienistä yrityksistä kasvaa suotuisissa olosuhteissa joskus suuria yrityksiä ja merkittäviä tekijöitä jopa maailmantaloudessa. Tästä syystä on tärkeätä ylläpitää riittävää ja mieluummin voimakasta yrittäjyysaktiivisuutta yhteiskunnassa.

Pienet ja keskisuuret yritykset ovat käytännössä lähes ainoa keino saada aluekehitystä nykyistä tasapainoisemmaksi. Tästäkin syystä on tärkeätä kehittää Suomeen voimakkaita osaamisperustaiseen yrittäjyyteen perustuvia klustereita. Kertomuksessa onkin hyvin kiinnitetty huomiota tällaiseen elinkeinopolitiikkaan ja esim. TE-keskusten mahdollisuuteen toimia omalla alueellaan tällaisten osaamiskeskittymien synnyttämiseksi.

Yrittäjyyden edistäminen on tärkeätä myös riittävän kilpailun aikaansaamiseksi. Suomi on markkinoiden kannalta melko syrjäinen maa ja alueellisesti laaja, jolloin kilpailu ei aina ole yhtä voimakasta kuin suuremmilla markkinoilla. Kilpailun riittämättömyydestä on seurauksena hintatason nousu ja myöskin ns. funktionaalisen tulonjaon muuttuminen voittojen kasvaessa. Suomessa tiedetään hintatason olevan noin 20 % korkeammalla tasolla kuin euro-maissa keskimäärin. Kilpailun ylläpitämiseksi on ensiarvoisen tärkeätä, että markkinoille on koko ajan tulossa riittävästi uusia yrittäjiä omine yritysideoineen.

Kertomuksen johtopäätökset

Valtiontilintarkastajien kertomuksen johtopäätöksissä on kiinnitetty yrittäjyyden edistämisessä huomiota seuraaviin asioihin:

– Suomalaisten yrittäjyysasenteiden heikko toteutuminen yrittäjyysaktiivisuutena
– Yrittäjyyskasvatuksessa edelleenkin oleviin puutteisiin
– Osaamisperusteisen yrittäjyyden edistäminen esim. TE-keskusten toimesta
– Eri hallinnonalojen yhteistyö ja sitoutuminen yrittäjyyden edistämiseen omalla hallinnonalallaan
– Huoli yrittäjyyshankkeen vaikuttavuuden arvioinnista sen poikkihallinnollisesta luonteesta johtuen.

Johtopäätökset ovat hyviä ja keskeisiä huomioita Suomen yrittäjyyden edistämispolitiikasta. Huoli vaikuttavuuden arvioinnin vaikeuksista johtuen yrittäjähankkeen poikkihallinnollisuudesta koskee lähinnä kauppa- ja teollisuusministeriön mahdollisuuksia arviointiin. Sen sijaan yrittäjyyshankkeesta tehtävä ulkopuolinen arviointi ei ole sidoksissa hallintorajoihin, ja tässä suhteessa tällaista huolta ei ole nähtävissä. Jo käynnistetty väliarviointi tehdään saatujen tietojen mukaan samalla tutkimusotteella riippumatta siitä, mistä hallinnonalasta on kysymys. Sen sijaan raportin yleisempi huomio siitä, että monet tärkeät yrittäjyyteen vaikuttavat asiakokonaisuudet ovat kauppa- ja teollisuusministeriön päätäntävallan ulkopuolella, on erittäin tärkeä ja keskeinen huomio. Tämä seikka on käytännössä voimakkaasti rajannut KTM:n mahdollisuuksia edistää elinkeinotoimintaa jo vuosikausia. Ministeriö on tehnyt pitkään hyviä suunnitelmia ja raportteja yritystoiminnan edistämiseksi, mutta useat keskeiset ehdotukset ovat kaatuneet substanssiministeriöiden haluttomuuteen niiden edistämisessä. Poikkihallinnollinen sitoutuminen on ollut vaikeata saada aikaan.

Riskinoton merkitys

Yrittämisessä on yksilön valintatilanteena kysymys yrittäjyyden ja palkkatyön keskinäisestä houkuttelevuudesta elämänurana. Tämän lisäksi vaihtoehtoina nykyisin ainakin tietyissä tilanteissa on sosiaaliturva tai opiskeleminen ja opiskeluihin liittyvät erilaiset taloudelliset kannustimet. Tehdyissä selvityksissä selkeästi käy ilmi, kuten valtiontilintarkastajien kertomuksessakin on referoitu, että yrittäjyyteen liittyvä riski keskeisesti vaikuttaa ihmisten haluttomuuteen lähteä yrittäjäksi. Ensimmäisiä syitä siihen, mikä estää yrittämistä, on siihen liittyvä toimeentulon epävarmuus, velkaantumisen pelko sekä omaisuuden menettämisen pelko. Riskiä ja sen merkitystä ei kertomuksessa ole kuvattu, eikä sitä ollut otettu esiin myöskään Suomen Yrittäjiltä pyydetyssä lausunnossa. Tämä johtui siitä, että Suomen Yrittäjien tekemät ehdotukset riskin pienentämiseksi on aiemmin hyvin jyrkästi hallinnossa tyrmätty. Tästä syystä Suomen Yrittäjien tekemässä lausunnossa ei ollut käsitelty tätä asiaa.

Yrittäjyyteen liittyvän riskin vähentäminen olisi kuitenkin ehdottomasti merkittävin tapa lisätä kiinnostusta yritystoimintaan, mikäli riskiä voitaisiin merkittävästi vähentää. Maailmanlaajuisesti ehdottomasti tärkein yritystoiminnan edistämistoimenpide on aikanaan Italiassa keksitty osakeyhtiö, jonka merkittävä periaatteellinen uudistus oli henkilökohtaisen riskin rajaaminen koskemaan vain osakeyhtiöön sijoitettua panosta. Käytännössä tämä aloittavien ja pienten yritysten osalta ei pidä paikkaansa, koska rahoittajat vaativat vakuuksina yleensä yrittäjän omaisuutta ja Suomessa useimmiten yrittäjän käytössä olevan oman asunnon vakuudeksi. Suomen yrittäjät on aiemmin vaatinut kieltoa käyttää omaa asuntoa yritystoiminnan rahoituksen vakuutena.

Niiltä ajoilta, jolloin osakeyhtiö kehitettiin, yritystoimintaan liittyvät riskit ovat lisääntyneet huomattavasti. Viime vuosikymmeninä on tullut huomattava määrä erilaista sääntelyä, jolla sanktioidaan yritystoimintaa. Samaan aikaan myöskin sopimusjuridiikka on monimutkaistunut ja tuonut lisää riskikohtia erityisesti pienille yrityksille. Vastaavasti palkansaajan turvallisuus on valtavasti parantunut erityisesti toisen maailmansodan jälkeisenä aikana sosiaaliturvan kehittämisen myötä. Tällöin palkkatyön houkuttelevuus on selvästi parantunut yrittäjyyteen verrattuna. Pitkänä aikasarjana tämä on selvästi nähtävissä erityisesti pohjois-eurooppalaisissa ja keski-eurooppalaisissa maissa, joissa sosiaaliturva on kehittynyt merkittävästi. Näin ollen yrittäjyyteen liittyvää riskiä tulisi oleellisesti vähentää, jotta se olisi nykyistä kilpailukykyisempi vaihtoehto palkkatyöhön verrattuna. Tässä suhteessa on erinomaisen hyvä asia, että Finnvera ja eräät vakuutusyhtiöt ovat vapaaehtoisesti rajoittaneet yrittäjän henkilökohtaisen vastuun
kohtuulliseen euromäärään, jolla pyritään varmistamaan ainakin oman asunnon säilyminen riskin toteutuessa. Pankit ja muut rahoituslaitokset ovat toistaiseksi kieltäytyneet tällaisesta vapaaehtoisesta menettelystä.

EU:n yrittäjyysindikaattorit

Oheisessa liitteessä 2 on EU:n tuore selvitys jäsenmaiden yrityspolitiikkaa koskevista indikaattoreista. Sen mukaan Suomen vahvuuksia ovat innovaatiot ja henkinen pääoma. Heikoin osaindikaattori Suomen osalta on yksinyrittäjyyden määrä maassa. EU:n vertailu itseasiassa tuo esiin sen seikan, mikä on käynyt ilmi aikaisemmissakin vertailuissa, että Suomessa yrittämisen perusedellytykset ovat vähintäänkin kohtuullisella tasolla, mutta suomalaisia yrittäjyys kiinnostaa kansainvälisen vertailun mukaan poikkeuksellisen vähän. Vertailu siten selvästi viittaa siihen, että palkkatyö ja siihen liittyvä turvallisuus ovat poikkeuksellisen houkutteleva vaihtoehto Suomessa verrattuna yrittämiseen ja siihen liittyvään riskiin.

Yrittäjyys Kanadassa

Liitteessä 3 oleva kuvaus yrittäjyydestä Kanadassa antaa hämmästyttävästi samanlaisen kuvan yritystoiminnasta kuin Suomessa. Yritykset ovat Kanadassakin pääosin pieniä yrityksiä ja yksityisen sektorin työvoimasta kuusi kymmenestä toimii pk-yrityksissä. Pk-yritykset ovat lisänneet työvoimaosuuttaan viime vuosina ja luoneet selvästi enemmän työpaikkoja kuin suuremmat yritykset. Työtyytyväisyys on parasta pienissä yrityksissä ja yksinyrittäjillä ja heikointa julkisella sektorilla. Yrittäjien tulot ovat pienemmät kuin palkansaajilla ja he tekevät selvästi pidempiä työviikkoja kuin palkansaajat. Toimenpiteet, joilla parhaiten voitaisiin parantaa yrittäjien mielestä yritysolosuhteita Kanadassa, ovat lähinnä verotuksen keventäminen, osavaltioiden velkaantumisen pysäyttäminen ja byrokratian keventäminen. Yritysten toiminnan ja onnistumisen kannalta tärkeimpiä julkisen vallan toimenpiteitä ovat maakuntahallinnon toimenpiteet, tämän jälkeen paikallishallinnon ja vähiten vaikuttavia ovat liittovaltion toimenpiteet.

Kanadalaisten yritysten edustajien käsityksissä kiinnittää huomiota verotuksen korostuminen. Kanadassa kokonaisveroaste on noin 10 %-yksikköä matalampi kuin Suomessa. OECD:n tilaston mukaan bruttoveroaste oli Kanadassa 37 % bkt:sta, kun se Suomessa oli runsaat 46 %. Tästä huolimatta verotusta pidetään merkittävimpänä esteenä yritystoiminnassa.

Menestymisen keinot Yhdysvalloissa

Yhdysvalloissa järjestetään vuosittain kilpailu 500 nopeimmin kasvavan yrityksen löytämiseksi. Tässä yhteydessä esitellään myös varsin kattavasti keinoja, joilla yritystoimintaa saadaan menestymään. Näin ollen oheinen lista (liite 4) antaa hyvän kuvan niistä asiakokonaisuuksista, joihin tulee kiinnittää huomiota yritystoimintaa kehitettäessä. Tarkastelussa otetaan annettuna olemassa oleva lainsäädäntö ja se instituutionaalinen rakenne, jossa yritystoimintaa harjoitetaan. Lista on kuitenkin siinä mielessä erittäin kiinnostava, että se kuvaa niitä alueita, joilla kokemuksen mukaan on merkitystä menestyksellisen yritystoiminnan harjoittamiseen. Asiakokonaisuuksissa selvästi korostuu asiakaslähtöisyys, markkinointihenkisyys, henkiset voimavarat, informaatioteknologia, yrittäjän persoonan kehittäminen, johtajuusstrategiat ja henkilökohtaiset ominaisuudet.

Yhdysvalloissa esiin tuodut asiat ovat selvästi enemmän kaupallisia ja markkinalähtöisempiä kuin Euroopassa ja Suomessa yrittäjäpolitiikassa yleensä on ollut. Osittain tämä johtuu luonnollisesti siitä, että yhdysvaltalaisessa listassa ei kiinnitetä huomiota olemassa olevan säännöstön ja yhteiskunnan rakenteiden vaikutukseen yrittäjyyteen. Ote on tästä huolimatta kuitenkin merkittävästi markkinalähtöisempi kuin esim. Suomen yrittäjyyshankkeessa. Ainakin tulevissa yrittäjyyden edistämishankkeissa kannattaisi miettiä tällaista lähempänä käytännön kaupallista toimintaa olevaa kehittämismallia.

Yhteenveto

– Kertomuksen johtopäätökset tuovat hyvin esiin keskeiset piirteet Suomessa harjoitetusta yrityspolitiikasta.
– Yrittäjyyden edistäminen samalla tarkoittaa vaikuttamista useisiin eri yhteiskuntapolitiikan lohkoihin. Se on todennäköisesti tehokkainta työllisyyspolitiikkaa, mutta myöskin keskeisesti aluepolitiikkaa ja yhteiskunnan uusiutumiseen vaikuttavaa politiikkaa.
– Yrittämiseen liittyvän riskin madaltaminen tavalla taikka toisella tulisi ottaa nykyistä keskeisemmin mukaan yrittäjyyden edistämiseen. Nykyisessä hallituksen yrittäjyyshankkeessa tältä osin on konkreettisesti esillä vain yrittäjän sosiaaliturvan parantaminen.
– Nykyistä markkinaehtoisempaa ja kaupallisempaa otetta yrittäjyyshankkeisiin voisi ainakin harkita Yhdysvalloissa esiintyvällä tavalla.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Risto Suominen