2.9.2016 klo 09:10
Lausunto

Lausunto Yhden luukun periaatteen toteuttaminen ympäristöasioissa -raportista

Ympäristöministeriö

Ympäristöministeriö pyytää Suomen Yrittäjiltä lausuntoa Yhden luukun periaatteen toteuttaminen ympäristöasioissa –raportista. Hankkeen tavoitteena on ollut tuottaa ehdotuksia oikeudellisen sääntelyn kehittämiseksi siten, että edistetään yhden luukun periaatteen toteutumista ja päätöksenteon sujuvoittamista ja tehostamista ympäristöasioissa. Reunaehtoina ehdotuksille ovat olleet nykyisen ympäristönsuojelun tason säilyminen ja terveellisen ympäristön turvaaminen.

Kiitämme mahdollisuudesta antaa näkemyksiämme raportin sisällöstä ja sen vaikutuksista yritystoimintaan.

Ympäristömenettelyjen sujuvoittaminen lähtee järkevästä sääntelystä

Raportissa todetaan, että hallinnollisten menettelyjen kehittämisessä on tarpeen painottaa asiakasnäkökulmaa, sillä hallinnon tehokkuus vaikuttaa niin yritysten investointeihin ja Suomen vetovoimaan toimintaympäristönä kuin haitankärsijöiden oikeuksien turvaamiseen. Lähtökohta on oikea. Uskomme vakaasti, että hyvinvointimme turvaaminen vaatii uskallusta tarkastella lainsäädäntöä uudella tavalla sekä kyseenalaistaa perinteiset ajatusmallit ja rakenteet. Yhteiskunta tarvitsee parempaa sääntelyä. Sujuvat ympäristömenettelyt hyödyttävät kansantalouden ohella myös ympäristöä, kun niukkoja viranomaisvoimavaroja kohdennetaan järkevästi ympäristölle vaaraa aiheuttaviin toimiin.

Raporttia voidaan pitää kokonaisuudessaan ansiokkaana, joskin yritysvaikutusten arvioinnista puuttuu erityiset vaikutukset pienempiin yrityksiin. Korostamme, että pk-yritysten, joita suomalaisista yrityksistä on yli 99 prosenttia, tulee olla keskiössä lainsäädäntöä valmisteltaessa. Näin saadaan aikaan parempaa lainsäädäntöä ja velvoitteisiin sitoutuneempia tahoja.

On myönteistä, että itse raportin ehdotukset eivät koske vain suuria hankkeita, vaan myös pienempien yritysten tarpeet lupajärjestelmämuutokselle ovat selvästi näkyvissä. Pienemmillä yrityksillä on osin erilaiset ongelmat lupaprosessien kanssa kuin suuryrityksillä.

Selvityshankkeen tavoitteena ei ole norminpurku, vaan menettelytapasäännösten sujuvoittaminen ja kehittäminen. Tästä huolimatta raportissa esitettyjä ratkaisuja voidaan pitää yritysten taakkaa vähentävinä ja investointeja tukevina toimenpiteinä.

Yhden luukun malli: ehdotus yhdistettävistä menettelyistä

Raportin esitys yhden luukun malliksi on pääpiirteiltään hyvä ja vastaa yrittäjäjärjestön näkemyksiä ympäristölainsäädännön merkittävimmistä uudistamistarpeista. Painotamme, että yhden luukun periaate helpottaisi ja lyhentäisi merkittävästi ympäristöoikeudellisia lupaprosesseja. Vaikka lupaprosessien yhdistäminen ei ole helppo tehtävä, tulee asiaan tarttua ripeästi ja varata asian valmisteluun riittävät resurssit.

Raportissa yhden luukun mallin ydin muodostettaisiin ympäristölupa-, maa-aineslupa- ja vesilupamenettelyn varaan. Prosessi koskisi myös luonnonsuojelulain mukaisia poikkeuksia sekä ympäristövaikutusten arviointia. Huomautamme kuitenkin, ettei yhden luukun malli toimi optimaalisesti, jos järjestelmän ulkopuolelle jätetään erilaiset ympäristöoikeudelliset ja kemikaaleihin liittyvät ilmoitusmenettelyt sekä hankekohtaiset maankäyttöratkaisut. Esimeriksi uusi lausunnolla oleva maankäyttö- ja rakennuslain muutosesitys (22.6.2016) ei sisällöltään tuo maankäytön suunnittelua osaksi yhden luukun periaatetta.

Ehdotukset menettelyn pääpiirteiksi

Raportissa esitetään alustavia näkemyksiä uuden hankemenettelylain säätämisestä. Lailla järjestettäisiin yhden luukun palvelun päätöksentekomenettely ja viranomaissuhteet. Menettelyä koordinoi joko valtion tai kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jolta luvanhakija saisi tiedot tarvittavista luvista, menettelyistä ja menettelyn kestosta. Näin ollen luvanhakijalla olisi halutessaan mahdollisuus hakea ympäristöllisiä lupia yhdennetyssä menettelyssä, jossa tehtäisiin vain yksi lupapäätös. Menettelyjä yhdistävälle hankelaille on perusteltua tarvetta.

Katsomme, ettei hallintolaissa käsittelyajalle asetettu yleissäännös ole riittävä. Hakijan oikeusturvan sekä lupa- ja kaavaprosessien joutuisuuden turvaamiseksi on tärkeää, että määritellään selkeät enimmäisajat viranomaiskäsittelyille. Määräaikojen säätämisellä asetettaisiin hakijat alueellisesti keskenään samanarvoiseen asemaan. Lisäksi asetetuilla määräajoilla olisi viranomaistoimintaa ohjaava vaikutus, mikä nopeuttaisi lupaprosesseja.

Katsomme, että yhden luukun mallin prosessille tulisi asettaa viranomaisia velvoittavat määräajat, joista voitaisiin poiketa tai määräajan laskeminen katkaista perustellusta syystä. Erilaisia määräaikaan liittyviä malleja voidaan hakea muualta lainsäädännöstä, esimerkiksi palveludirektiivistä, vaikka sen soveltamisalaan ei kuulu ympäristöoikeudelliset lupa-asiat.

Valitusoikeutta ympäristölupa-asioissa ei ole rajoitettu. Muutoksenhakua on perusteltua kehittää siten, että lupaprosessit saadaan kokonaisuudessaan päätökseen kohtuullisessa ja hakijalle ennakoitavissa olevassa ajassa. Kannatamme kehityssuuntaa, jonka mukaisesti valitusoikeutta ympäristölupa-asioissa rajoitetaan. Näin saadaan korkeimman valitustuomioistuimen resursseja ohjattua sellaisiin tapauksiin, jotka edellyttävät lain soveltamista tai päätöksen muutoksenhakua muusta painavasta syystä.

Lisäksi kannatamme ajatusta muutoksenhaun kehittämisestä siihen suuntaan, että valitusmenettelykin hoituisi mahdollisuuksien mukaan nk. yhden luukun periaatteella.

Sähköisen asioinnin ja hallinnon palveluperiaatteen kehittäminen

On myönteistä, että hahmoteltu ns. hankelaki mahdollistaisi siirtymisen kohti integroitua sähköistä asiointia. Sähköinen asiointi tulisi toteuttaa siten, että yritys asioisi lupa-, ilmoitus- ja valvonta-asioissa vain yhden sähköisen asiointikanavan kautta. Tiedot hankkeesta ja siihen vaadittavista selvityksistä toimitettaisiin viranomaisille vain yhteen kertaan. Eri viranomaisilla, jotka tarvitsevat samaa tietoa, on mahdollisuus saada jo toimitettu tieto sähköisestä järjestelmästä.

Pk-yritykset ja erityisesti pienemmät toimijat eivät useinkaan tunne ympäristölupaprosessien kulkua ja sitä, mitä heiltä prosessin etenemiseksi edellytetään. Lupamenettely saattaa edetä hitaasti jo siitä syystä, ettei hakemusta osata täyttää oikein. Näissä tilanteissa on ensiarvoisen tärkeää, että hakija saa lupaviranomaiselta riittävää ohjeistusta ja neuvontaa. On selvää, että ennakkomenettely sekä muut hakijan ja viranomaisen väliset yhteistyön muodot nopeuttavat omalta osaltaan myös ympäristöprosesseja.

Korostamme, että toiminnanharjoittajan ja lupaviranomaisen välistä vuorovaikutusta tulee parantaa myös pienemmissä hankkeissa. Tämä edellyttää, että lailla tulee taata hakijalle oikeus pyytää sähköisesti hallintolain 8 §:ssä tarkoitettua neuvontaa täydellisempää neuvontaa. Neuvontavelvollisuus koskisi näin esimerkiksi opastusta hakemuksen sisällöstä, tietoa tarvittavista selvityksistä ja lausunnoista sekä arvion asian käsittelyn aikataulusta.

Esitys

Lausunnolla olevan raportin esitykset ovat ennakkoluulottomia ja myönteisiä, koska Suomessa on edelleen verrattain paljon ympäristöluvan varaisia toimintoja. Esitysten jatkovalmistelusta tai sen laajuudesta ei kuitenkaan ole olemassa suunnitelmaa.

Suomen Yrittäjät esittää, että kasvun edistämiseksi, investointien vauhdittamiseksi ja työpaikkojen luomiseksi toimeenpannaan nopealla aikataululla ympäristöasioiden yhden luukun toimintamalli. Myös ilmoitusmenettelyjen liittämistä malliin tulee ryhtyä valmistelemaan siten, että yrityksen tarvitsee jatkossa antaa sama tieto viranomaisille vain yhteen kertaan. Yhden luukun periaatteen tehokkuuden takaamiseksi, malliin sisällytetään kaavamuutosten hankekohtainen toteuttaminen.

Kunnioittavasti

Suomen Yrittäjät ry

Mikael Pentikäinen
toimitusjohtaja

Tiina Toivonen
lainsäädäntöasioiden päällikkö