Lausunto yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain tarkistamisesta

Uudistusehdotusten lähtökohdat

Oikeusministeriön marraskuussa 2012 asettama työryhmä on laatinut ehdotuksensa yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (jäljempänä VJL tai velkajärjestelylaki) tarkistamiseksi. Suomen Yrittäjät on osallistunut työryhmän työhön.

Merkittävimmät muutosehdotukset liittyvät velkajärjestelyn käytön lisäämiseen, menettelyn yksinkertaistamiseen ja yrittäjien aseman parantamiseen.

Ehdotusten taustalla on pääministeri Kataisen hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan yrittäjän velkajärjestelytilanteisiin liittyviä ongelmia selvitetään ja yksinyrittäjien ja mikroyritysten asemaa parannetaan.

Myös Euroopan komissio on korostanut yrittäjille annettavan uuden alun (fresh start) merkitystä. Esimerkiksi komission pk-yrittäjyyspoliittisessa toimintaohjelmassa (Small Business Act, COM(2008) 394 final) määritellään periaatteet, joiden tarkoituksena on ohjata erilaisia toimenpiteitä pk-sektorin toimintaedellytysten kehittämiseksi EU:n jäsenvaltioissa. Toimintaohjelman periaatteessa II korostetaan sen varmistamista, että konkurssiin joutuneet mutta vilpittömästi toimineet yrittäjät saavat nopeasti uuden mahdollisuuden.

Edelleen Yrittäjyys 2020 –toimintasuunnitelmassa (COM(2012) 795 final) jäsenvaltioita kehotetaan muun ohella lyhentämään rehellisen yrittäjän vastuusta vapautumista ja velkajärjestelyä konkurssin jälkeen enintään kolmeen vuoteen ja tarjoamaan yrityksille tukipalveluja varhaisessa vaiheessa toteutettavaa saneerausta varten, neuvontaa konkurssien välttämiseksi ja tukea pk-yrityksille rakenneuudistuksia ja toiminnan uudelleenkäynnistämistä varten.

Samaisessa toimintasuunnitelmassa todetaan, että suurin osa (96 prosenttia) konkursseista johtuu viivästyneistä maksuista tai muista objektiivisista ongelmista. Edelleen lausutaan, että tutkimusten mukaan toista kertaa yrittävät menestyvät paremmin ja pysyvät toiminnassa keskimäärin pidempään kuin uusyritykset sekä kasvavat nopeammin ja työllistävät useampia työntekijöitä.

Työryhmän ehdotukset parantavat yrittäjien asemaa velkajärjestelyssä

Yksityisen elinkeinonharjoittajan taloudellinen tilanne voidaan korjata kokonaisuudessaan

Velkajärjestelyssä ei nykylain mukaan järjestellä lainkaan yritystoiminnan velkoja, vaan ns. toiminimiyrittäjän osalta tehdään jako yksityisvelkoihin ja yritysvelkoihin, joista vain yksityisvelat voidaan järjestellä.

Toiminimiyrittäjän velkavastuun kokonaisjärjestely on tällä hetkellä mahdollista yrityssaneerauslain mukaisessa järjestelyssä, jolloin menettely käsittää siis paitsi elinkeinotoimintaan liittyvät velat, myös yksityistalouden velat. Tällöin menettely on raskaampi ja huomattavasti kalliimpi kuin jos järjestelyn pohjana toimisi velkajärjestelylaki. Lisäksi asunnon säilyttäminen on käytännössä mahdotonta toisin kuin velkajärjestelylain mukaisessa menettelyssä. Tämä johtuu yrityssaneerauslain niin sanotusta konkurssivertailusta kun taas VJL:ssa operoidaan asumissuojaosuudella.

Velkajärjestelylaki ei siten mahdollista toiminimiyrittäjän tilanteen kokonaisvaltaista tarkastelua ja velkojen järjestelyä kyseisen lain mukaisesti. Mahdollisuus uuteen alkuun (fresh start) ei tällaisessa tapauksessa toteudu ilman, että ennen velkajärjestelyyn hakeutumista elinkeinotoiminnan harjoittaminen lopetetaan, vaikka toiminta itsessään saattaakin olla jatkamiskelpoista. Kyseessä voi olla esimerkiksi tilanne, jossa yrittäjän sairastuttua taloudellisia ongelmia on aiheutunut sekä yksityiselle että elinkeinotoiminnan puolelle, vaikka itse elinkeinotoiminta olisikin ilman yrittäjän sairastumista ollut terveellä pohjalla.

Ei ole perusteltua, että pienimuotoisen yritystoiminnan (yksityiset elinkeinonharjoittajat) osalta noudatetaan merkittävästi erilaisia velkajärjestelyn edellytyksiä kuin palkansaajien osalta.

Työryhmän ehdotukset korjaavat tilannetta ja ovat kannatettavia. Työryhmä ehdottaa yksityisten elinkeinon- ja ammatinharjoittajien aseman parantamista siten, että menettelyssä olisi mahdollista järjestellä yksityistalouden velkojen lisäksi myös elinkeinotoiminnan velat. Kyseessä on periaatteellisesti merkittävin ja tärkein maksukyvyttömyyslainsäädännön muutos modernien insolvenssilakien (YSL, VJL) säätämisen jälkeen. Ehdotus saattaa toiminimiyrittäjät tasavertaiseen asemaan muiden velallisryhmien kanssa ottaen kuitenkin huomioon elinkeinotoiminnan velkojen järjestelylle asettamat erityispiirteet.

Työryhmän ehdotusten keskeinen tavoite on siten toiminimiyrittäjän kokonaistilanteen korjaaminen velkajärjestelyssä silloin, kun elinkeinotoiminta on jatkamiskelpoista, mutta jokin ulkoinen seikka, kuten henkilökohtainen tragedia tai merkittävän asiakkaan menettäminen on aiheuttanut velallisen maksukyvyttömyyden.

Toiminnan jatkamiskelpoisuutta koskeva edellytys on luonnollinen ja ymmärrettävä, jotta velallinen ei velkaannu lisää. Muutoin koko velkajärjestelyn tavoite vaarantuisi. Velallisen olisi kyettävä maksamaan menettelyn alkamisen jälkeen syntyvät elinkeinotoiminnan velat toiminnasta saatavilla tuloilla sitä mukaa kuin ne erääntyvät.

Uuden elinkeinotoiminnan aloittaminen on jatkossa mahdollista

Velkajärjestelylain 9a §:n mukaan jos velallisella ei väliaikaisena pidettävästä syystä ole maksuvaraa tai velallinen ei sellaisen syyn vuoksi kykene maksuvarallaan maksamaan tavallisia velkojaan vähäisenä pidettävää määrää enempää, velkajärjestelyä ei voida myöntää. Käytännössä säännöksestä seuraa se, että aloittelevan yrittäjän on vaikea päästä velkajärjestelyyn.

Työryhmän ehdotuksen mukaan yrittäjiin ei enää sovellettaisi väliaikaista syytä koskevaa säännöstä. Säännös johtaa velallisen passivoitumiseen tilanteessa, jossa velallinen voisi työllistää itsensä yrittäjänä. Ehdotus on siten perusteltu. Yhtälailla tärkeää on kuitenkin se, että velkajärjestelyn myöntäminen myös aloittavalle yrittäjälle edellyttää työryhmän ehdotuksen mukaan toiminnan jatkamiskelpoisuutta ja riittävää kannattavuutta. Elinkeinonharjoittajan maksuvara ei siten voisi olla negatiivinen, vaan hänellä tulisi olla ainakin jonkin verran maksuvaraa tavallisten velkojen maksamiseen. Muutoin velkajärjestely ei voisi onnistua, sillä velallinen velkaantuisi lisää.

Lisäksi nykylaissa ongelmaksi on muodostunut toiminnan aloittaminen uudelleen samalla toimialalla. Tällöin arvioitavaksi on saattanut tulla se, onko kyseessä saman toiminnan jatkaminen – siis sen toiminnan, joka epäonnistui tai joka jouduttiin lopettamaan velkajärjestelyyn pääsemisen varmistamiseksi. On luonnollista, että toiminta aloitetaan samalla tai samankaltaisella alalla, sillä yrittäjällä on osaamista ja kokemusta juuri kyseiseltä liiketoiminta-alueelta. Jos tämä tulkitaan saman toiminnan jatkamiseksi, ei velkajärjestelyä käytännössä voi saada (esim. KKO 1995:168).

Erityisesti toiminimiyrittäjien kohdalla tilanne voi johtaa siihen, ettei yritystoimintaa voi enää harjoittaa. Lisäksi oikeustila saattaa johtaa epäterveisiin bulvaanijärjestelyihin.

Työryhmän esittämät muutokset parantavat yrittäjän mahdollisuutta aloittaa kerran lopetettu elinkeinotoiminta uudelleen samalla alalla. Kun elinkeinotoiminta aloitetaan uudelleen, velkajärjestelyn piiriin kuuluvat myös aikaisemmasta (esimerkiksi konkurssiin ajautuneesta) elinkeinotoiminnasta syntyneet velat kunhan kyseinen elinkeinotoiminta on lopetettu ja velallisen velkavastuut on selvitetty.

Ehdotus on perusteltu ja sillä korjataan aikaisemmassa oikeustilassa esiintyneitä ongelmia.

Henkilöyhtiön vastuunalaisen yhtiömiehen asema, silloin kun myös yhtiö on yrityssaneerausmenettelyssä

Henkilöyhtiöiden yhtiömiesten velkajärjestelyn myöntämisen yksi edellytys on, että yhtiön osalta vireille pannaan yrityssaneerausmenettely, mikäli myös yhtiö on maksukyvytön. Tällöin yhtiömuotoisen yrityksen velat järjestellään yrityssaneerauslain mukaisesti ja yrittäjän velat velkajärjestelylain mukaisesti. Vaikkakin perusajatus on toimiva, eräs väliinputoajatilanne on kuitenkin olemassa. Nimittäin henkilöyhtiön vastuunalaiselle yhtiömiehelle yhtiön elinkeinotoiminnan tuloksen perusteella maksuunpantu vero on jäänyt sekä velkajärjestelyn että yrityssaneerauksen ulkopuolelle (KKO 2005:110).

Yrityssaneerauksessa järjestellään tällaisessa tilanteessa ainoastaan yhtiön velkavastuu, mutta yhtiömies jää koko verosta vastuuseen ilman mahdollisuutta veron järjestelyyn velkajärjestelyssä, koska parhaillaan harjoitettavan elinkeinotoiminnan velkoja ei järjestellä VJL:n mukaan.

Työryhmä ehdottaa lakiin säännöstä, jonka mukaan tällaisen yhtiömiehen elinkeinotoimintaan liittyvä velka voidaan järjestellä velkajärjestelyssä, ellei sitä järjestellä yrityssaneerauslain mukaisesti. Ehdotus on perusteltu ja se korjaa edellä kuvatun henkilöyhtiön vastuunalaisen yhtiömiehen väliinputoajatilanteen, jossa velka on jäänyt kokonaan järjestelemättä.

Lopuksi

Maksukyvyttömyyslainsäädäntö vaikuttaa yhteiskunnassa mm. siihen, miten yritystoiminnan epäonnistumisen jälkeen realisoituva taloudellinen riski vaikuttaa toisaalta yrittäjän ja toisaalta velkojien asemaan. Riskit kuuluvat yrittäjyyteen, mutta niiden hallitseminen lisää uskallusta etsiä uutta liiketoimintaa.

Mielestämme työryhmän mietinnössä on tasapainoisella tavalla, velkojien ja velallisten intressit huomioiden esitetty maksukyvyttömyyslainsäädännön kehittämistä nykyistä oikeudenmukaisempaan suuntaan maksumoraalia vaarantamatta. Kannatamme työryhmän ehdotuksia, jotka ovat linjassa sekä Suomen hallituksen ohjelman että eurooppalaisten toimintaohjelmien tavoitteiden kanssa. Toivomme, että esitetyt muutokset saatetaan voimaan mahdollisimman pikaisesti.

Suomen Yrittäjät

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Janne Makkula
lainsäädäntöasioiden päällikkö