Lausunto Yleisradio Oy:n julkista palvelua ja rahoitusta selvittäneen työryhmän ehdotuksista (LVM018:00/2008)
Liikenne- ja viestintäministeriölle
Suhtautuminen julkisen palvelun määrittelyyn
Suomen Yrittäjien mielestä on tarpeen määrittää ennen Yleisradion rahoitusratkaisuista päättämistä ne julkiset palvelut, joita Yleisradio on velvollinen tuottamaan.
Nykyinen täyden palvelun periaate on Yleisradiolle laaja velvoite ja se kaipaa ajanmukaistamista. Esitetty uusi julkisen palvelun periaate, monipuolisen ja kattavan televisio- ja radio-ohjelmiston tuottaminen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin, on sekin velvoitteena haastava.
Ennen uuden velvoitteen hyväksymistä on pohdittava perusteellisesti, kuinka laajaksi esimerkiksi kevyen viihteen tuottamisen velvoitteet asetetaan Yleisradiolle. Kevyen viihteen osuus ohjelmatuotannon kustannuksista on radiossa 47 prosenttia ja televisiossa 17 prosenttia. Uutis- ja ajankohtaisohjelmien, asiaohjelmien ja kulttuuriohjelmien kustannusosuuden kasvattamista on syytä pohtia vakavasti.
Ennen julkisen palvelun uusien velvoitteiden asettamista on tarpeen määritellä myös niin sanotun virikkeellisen viihteen sisältö. On selvennettävä, miten virikkeellisen viihteen tuottaminen poikkeaa tavallisen viihteen tuottamisesta, ja mikä tuotannossa on Yleisradion julkisen palvelun eritystehtävä, josta kaupalliset radio- ja televisiokanavat eivät suoriudu tai tunnista tehtäväkseen.
Virikkeellisen viihteen tuotannon tavoitteena pitää olla laadukkaan viihteen tuottaminen kaikkien kansalaisten, maan eri osissa asuvien, eri ikäryhmien ja erityispalveluja tarvitsevien käyttöön.
Uutisjakelun monipuolistuessa ja sekä verkko- että mobiilipalvelujen uusien käyttömuotojen vuoksi Yleisradion omien uutisten jakelun laajuutta on myös syytä pohtia ja päättää, mitkä ovat niiden julkisen palvelun tehtävät.
Suomen Yrittäjät katsoo, että julkisen palvelun määrittelyn yhteydessä on tarpeellista linjata myös eri vähemmistöjen, kuten kielivähemmistöjen, tarvitsemien julkisten palvelujen määrä, laatu ja laajuus. Julkisen palvelun täsmällinen tehtävänmäärittely antaa Yleisradiolle mahdollisuudet tehokkaaseen, tulokselliseen ja selkeään toimintaan.
On erityisen tärkeää selvittää yksityisten ohjelmantuottajien, yksityisten mediatalojen ja Yleisradion välinen kilpailuasetelma. Yleisradion alihankkijoina toimivien yritysten toimintamahdollisuuksiin on syytä kiinnittää tässä yhteydessä erityinen huomio, sillä alihankkijayritysten vastuulla on osaltaan kotimaisen ohjelmatuotannon monipuolisuus.
Julkisen palvelun rahoituksen uudistaminen
Rahoitusta selvittäneen työryhmän ehdotus nykyisen televisiomaksun korvaamisesta veronkaltaisella julkisen palvelun mediamaksulla on pienituloisten asuntokuntien ja yritysten kannalta ongelmallista. Esityksen mukaan 42 000 yritystä joutuisi maksamaan mediamaksua 525 euroa vuodessa. Lisäksi, yrittäjäperheen maksettavaksi tulisi kotitalouksilta perittävä 175 euron mediamaksu. Maksuvelvollisia olisivat yritykset ja yhteisöt, joiden vuotuinen liikevaihto ylittää 400 000 euroa. Maksua voidaan pitää ylimääräisenä verona osalle yrittäjistä.
Yleisradion toiminnan rahoittaminen suoraan valtion budjetista toisi Yleisradion toimintaan selkeyden, jolloin maksurasitus jakaantuisi veronmaksuperusteiden mukaisesti.
Budjettirahoitus merkitsisi kuitenkin valtionverotuksen kiristymistä yli 400 miljoonalla eurolla vuosittain. Sen vuoksi Yleisradion ohjelmatuotannon kustannustehokkuuteen olisi hyvä kiinnittää rahoituspäätöksen jälkeen erityinen huomio. Olisi selvitettävä, voidaanko Yleisradion ohjelmat tuottaa toisella tavoin, uudella tekniikalla ja kustannustehokkaammin, jolloin vuosittain päätettävää valtion meno-osuutta voitaisiin pienentää perustellusti.
Budjettirahoitus vapauttaisi pienituloisimmat yleverosta. Lisäksi, budjettirahoitus kannustaisi Yleisradiota kehittämään toimintaansa kustannustehokkaasti, koska rahoituksesta päätettäisiin vuosittain valtion budjetin hyväksynnän yhteydessä.
Uudesta rahoitusjärjestelmästä päätettäessä muiden alalla toimivien mediatalojen tasapuolisiin kilpailumahdollisuuksiin on kiinnitettävä erityinen huomio.
Viestintäalalla toimii kaikkiaan yli 800 yritystä, jotka työllistävät 25 000 henkilöä. Niiden, myös Yleisradion alihankkijoina toimivien yksityisten yritysten kilpailuasetelma olisi turvattava mahdollisuuksien mukaan Yleisradion rahoitusratkaisun jälkeen.
Jos kuitenkin päädytään siihen, että työryhmän esittämä mediamaksu otetaan käyttöön, yritysten maksuvelvollisuutta on tarkasteltava uudelleen. Joka tapauksessa maksuvelvollisuuden määräytymisperusteena käytettävän vuotuisen liikevaihdon alarajaa tulisi nostaa merkittävästi ja estää yrittäjän ja yrittäjäperheen maksujen kumuloituminen.
Kaavaillun mediamaksun poistaminen tai ehtojen lieventäminen yritysten osalta merkitsisivät asuntokunnilta perittävän mediamaksun nousua ehdotetusta. Se vastaisi kuitenkin ehdotettua paremmin mediamaksulla tuotettavan palvelun käyttöä.
Julkisen palvelun valvonta ja ohjaus
Kiinnitämme lopuksi huomiota julkisen palvelun valvontaan ja ohjaukseen. Työryhmän mielestä Yleisradion hallintoneuvosto olisi oikea elin valvomaan, miten Yleisradion selviää julkisen palvelun tehtävästään, julkisen palvelun ohjauksesta ja saamastaan rahoituksesta.
Suomen Yrittäjien mielestä Yleisradio tarvitsee täysin uuden, Yleisradiosta riippumattoman valvovan ja ohjaavan elimen, Yle-neuvoston, jonka eduskunta nimittäisi. Elimessä voisi olla edustus kansanedustuslaitoksella, keskeisillä etujärjestöillä ja media-alan asiantuntijoilla. Ehdotetun kaltaisella elimellä turvattaisiin Yleisradion tarpeellinen ohjaus ja valvonta paremmin kuin yhtiön oman elimen, hallintoneuvoston avulla.
SUOMEN YRITTÄJÄT RY
Jussi Järventaus
toimitusjohtaja
Jarmo Hyytiäinen
viestintäpäällikkö