27.6.2013 klo 11:06
Lausunto

Lausunto yritysten verovelkaa koskevien tietojen julkisuutta ja luovuttamista koskevasta lainsäädännöstä

Valtiovarainministeriö
Vero-osasto

Verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annettu lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että tieto yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröidyn muun kuin yksityisen elinkeinonharjoittajan veroveloista olisi julkinen verotustieto. Julkisuus koskisi Verohallinnon kantamia veroja, joista ei ole voimassa muutoksenhakuviranomaisen täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevaa määräystä.

Ennen verovelkatiedon julkiseksi tulemista yritykselle olisi annettava maksukehotus ja vähintään 14 vuorokauden maksuaika. Verovelka tulisi julkiseksi, kun se merkitään yritysten verovelkarekisteriin.

Suomen Yrittäjät (SY) esittää lausuntonaan seuraavaa:

SY pitää esitystä kannatettavana. Yhteiskunnan asettaessa yrityksille edellytyksiä sopimuskumppanien taustojen tarkistamiseksi, on kohtuullista, että samalla kehitetään maksuttomia, kaikille avoimia tapoja edellytettyjen tietojen tarkistamiseen. Oikein käytettynä julkinen verovelkarekisteri tulee epäilemättä omalta osaltaan auttamaan harmaan talouden karsimisessa. Kysymyksessä on kuitenkin myös järeä ase erityisesti nopeissa suhdannemuutoksissa, ja myös näissä tilanteissa järjestelmän tulisi toimia yritysten kannalta kohtuullisesti. Usein yritysten maksuvaikeudet johtuvat omien asiakkaiden maksuhäiriöistä, jotka voivat olla odottamattomia. Verovelkarekisterin toimivuutta tulee siksi seurata, ja sen mahdollisiin epäkohtiin tulee puuttua. Käytännössä esiin tulevien ongelmien korjaamiseksi on samoin tehtävä tarvittavat muutokset.

Yksityiskohtaiset huomiot

Esityksen mukaan yrityksen verovelat eivät olisi julkisia siltä osin kuin muutoksenhakuviranomainen tai Verohallinto muutoksenhaun johdosta on määrännyt täytäntöönpanon keskeytettäväksi. Samaa vaikutusta ei kuitenkaan olisi yrityksen Verohallinnon kanssa tekemällä maksujärjestelyllä. Tätä perustellaan sillä, että tarjoajayrityksen edellytyksistä täyttää velvoitteensa saattaisi muodostua virheellinen kuva, mikä puolestaan saattaisi johtaa taloudellisiin menetyksiin sopijapuolen mahdollisesti osoittauduttua maksukyvyttömäksi. Toisaalta tietoa maksujärjestelystä voidaan pitää osoituksena yrityksen pyrkimyksestä suoriutua veroveloistaan.

Esitämme, että jos yritys on sopinut Verohallinnon kanssa maksujärjestelystä, ja jos yritys sitä asianmukaisesti noudattaa, verovelkatietoa ei merkittäisi verovelkarekisteriin. Jos tällaista ratkaisua ei pidetä tarkoituksenmukaisena, esitämme, että maksujärjestelytilanteessa verovelkarekisteristä tulee joka tapauksessa käydä selkeästi ilmi, että yrityksellä on kylläkin verovelkaa, mutta että siitä on tehty maksujärjestely.

Esityksessä ehdotetaan verovelkatiedon julkiseksi tulemisen edellyttävän, että Verohallinto antaa yritykselle maksukehotuksen ja varaa vähintään 14 vuorokautta maksuaikaa. Tältä osin esitettyä säännöstekstiä tulee muuttaa, koska sen mukaan edellytyksenä merkinnän tekemiselle, toisin kuin esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, on, että Verohallinto on ”lähettänyt yritykselle vähintään 14 päivää ennen tietojen rekisteriin merkitsemistä maksukehotuksen [—], jossa on muistutettu veron suorituksen tai ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönnin merkitsemisestä verovelkarekisteriin”. Esitetyn säännöstekstin mukaan maksuaika voisi jäädä lyhyemmäksi kuin 14 päivää, koska maksukehotuksen tiedoksisaantiin kuluu myös aikaa, joka lyhentää maksamiselle jäävää aikaa. Esityksen perusteluissa määräaika on sidottu tiedoksisaantiin, kun taas esitetyssä säännöstekstissä määräaika on sidottu maksukehotuksen lähettämiseen. Perusteluiden ja esitetyn säännöstekstin välillä on siten ristiriita. Myös itse säännöstekstissä määräaika tulee sitoa tiedoksisaantiin.

Yritysten oikeusturvan näkökulmasta pidämme myös erityisen tärkeänä, että esityksessä otetaan huomioon maksujen välitykseen kuluva aika eri pankkien välillä. Maksujen siirtymisessä saattaa olla viiveitä, vaikka maksaja olisi omaan pankkiinsa suorittanut maksun oikea-aikaisena. Lisäksi tulisi ottaa huomioon, että esimerkiksi tietojärjestelmäongelmat tai muut tekniset ongelmat saattavat johtaa siihen, että lainmukainen maksuaika ylittyy aiheuttaen näin verovelkarekisterimerkinnän, joka on perusteeton. Samoin tulisi ottaa huomioon verovelkarekisterin päivitykseen kuluva aika.

Esitämme myös, että verovelkatietoja voitaisiin luovuttaa ryhmäkohtaisena otantana, jotta kustakin yrityksestä ei tarvitsisi tehdä erillistä tietohakupyyntöä.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Laura Kurki
veroasiantuntija