Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta

Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen Yrittäjät esittää kunnioittavasti lausuntonaan hallituksen esitysluonnoksesta seuraavaa:
Kyseessä on kokonaisuudistus, jolla uudistettaisiin työ- ja elinkeinoviranomaisten järjestämisvastuulla olevia palveluja sekä niihin liittyviä tukia ja korvauksia koskeva lainsäädäntö kokonaisuudessaan.
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta.

Esityksen tavoitteena on selkeyttää ja yksinkertaistaa julkisia työvoima- ja yrityspalveluja koskeva lainsäädäntö siten, että lain keskeinen sisältö muodostuisi palvelujen sisällön määrittelystä. Palveluvalikoima uudistettaisiin osin sisällöllisesti tavoitteena nykyistä selkeämpi palveluvalikoima.

Työ- ja elinkeinotoimistotoimistojen yrityspalvelua vahvistetaan. Yrityksille ja muille työnantajille tarjottavia työvoima- ja yrityspalveluita olisivat työnvälitys, tieto- ja neuvontapalvelut sekä osaamisen kehittämispalveluista palkkatuki, työhönvalmentajan palvelut ja yhteishankintakoulutus. Lisäksi yrityksille olisi tarjolla maksullisia yritystoiminnan kehittämispalveluja. Yrittäjyyttä uravaihtoehtona harkitsevalle ja yrittäjäksi aikovalle tarjottaisiin julkisena työvoima- ja yrityspalveluna tieto- ja neuvontapalveluja, uravalmennusta ja yrittäjäkoulutusta. Alkavaa yritystoimintaa tuettaisiin starttirahalla.

Suomen Yrittäjät pitää perusteltuna tavoitetta keventää ja yksinkertaistaa nykyistä lainsäädäntöä. Myös palveluvalikoiman selkeyttäminen on tarkoituksenmukaista.

Yritystoiminnan käynnistämis- ja kehittämispalvelut

Luonnoksen mukaan työ- ja elinkeinotoimistojen yrityspalvelua vahvistetaan. Yrityksille ja muille työnantajille tarjottavia työvoima- ja yrityspalveluita olisivat työnvälitys, tieto- ja neuvontapalvelut sekä osaamisen kehittämispalveluista palkkatuki, työhönvalmentajan palvelut ja yhteishankintakoulutus. Lisäksi yrityksille olisi tarjolla maksullisia yritystoiminnan kehittämispalveluja.

Yrittäjyyttä harkitseville tarjottaisiin tieto- ja neuvontapalveluja, uravalmennusta ja yrittäjäkoulutusta. Alkavaa yritystoimintaa tuettaisiin edelleen starttirahalla.

Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan yrityksille kohdennettujen neuvonta- ja kehittämispalveluiden kehittämisessä tulee kiinnittää huomiota palvelukokonaisuuteen, palveluiden kattavuuteen ja tasoon. Yrittäjien oikeusturvan ja yritystoiminnan kehittämisen kannalta on ensisijaisen tärkeää, että yrityksille kohdennetut kehittämispalvelut toteutetaan laadultaan korkeatasoisesti ja korkealla ammattitaidolla. Yritysten ja erityisesti aloittavan yrittäjän kannalta on tärkeää, että neuvontapalvelu on helposti saatavilla ja mieluiten yhden tahon antamana.

Nykyinen järjestelmä, jossa uusien yritysten neuvonta- ja kehittämispalvelut on toteutettu pitkälti uusyrityskeskusten verkostossa, on yrittäjäjärjestön näkemyksen mukaan hyvä ja tehokas. Käsityksemme mukaan nyt käsittelyssä olevalla esityksellä ei ole pyritty vähäistä suuremmassa määrin muuttamaan roolituksia yritysneuvonnassa ja yrityksille kohdennetussa palvelutarjonnassa. Suomen Yrittäjät pitää tätä hyvänä lähtökohtana, ja katsoo, että yrityspalveluiden hankkiminen ulkopuoliselta palveluntarjoajalta on useimmiten sekä kustannustehokasta että laadultaan korkeatasoista.

Esityksessä viitataan uudistusten yhtenä keskeisenä perusteena työ- ja elinkeinohallinnon organisaatiorakenteiden muutokseen. Työministeriö ja kauppa- ja elinkeinoministeriö on yhdistetty työ- ja elinkeinoministeriöksi ja työvoimatoimistot muutettu työ- ja elinkeinotoimistoiksi. Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä, että entisissä työvoimatoimistoissa lisääntyy myös asiantuntemus yritystoimintaa koskevissa kysymyksissä ja näin osana työvoimapolitiikkaa pureudutaan myös työllistämiseen liittyvään problematiikkaan tavoitteena, että myös työllistämisen esteitä karsitaan. Yrityslähtöinen toimintatapa ja yritysten näkökulman huomioiminen työvoimapolitiikassa tuottaa varmasti parempia tuloksia yksityiselle sektorille työllistämisessä kuin työvoimapolitiikan toteuttaminen hallintolähtöisesti. Työvoimapolitiikan keskeisenä tavoitteena tulee olla paitsi vaikuttaminen työvoiman tarjontaan, myös vaikuttaminen työvoiman kysyntään.

Työnvälitys ja työnhakijan velvollisuudet

Työ- ja elinkeinotoimistojen keskeisin palvelu työnhakijoille ja työnantajille olisi perustelujen mukaan työnvälitys. Suomen Yrittäjät pitää tämän toteamista tärkeänä. Työnvälitystä voidaan ja tulee tehostaa entisestään sähköisten järjestelmien, kuten CV-nettijärjestelmän kehittämisellä. CV-nettijärjestelmään kirjautumisen velvoittavuutta työttömyysetuuden myöntämisen edellytyksenä tulee uudistuksella lisätä nykyisestä ottamalla siitä nimenomainen säännös esim. lakiluonnoksen 2 luvun 9 §:ään, jossa säädetään työttömän työnhakijan yleisistä velvollisuuksista. Vähintään säännöksen perusteluihin tulisi ottaa maininta siitä, että työn hakemisvelvollisuuteen kuuluu käyttää myös edellä mainittua työvoimahallinnon ylläpitämää sähköistä työnhakukanavaa.

Starttiraha

Starttirahan edellytyksistä säädettäisiin jatkossa lailla, mutta myöntämisedellytykset vastaisivat nykyistä asetustasoista sääntelyä. Koska kyseessä on aloittavan yrittäjän toimeentulon turvaava etuus, on perusteltua säätää myöntämisedellytyksistä lain tasoisella säädöksellä.

Lain valmistelun yhteydessä on tuotu esiin ajatus starttirahajärjestelmän erillisestä arvioinnista myöhemmässä vaiheessa. Starttirahan rooli yritystoiminnan alkuvaiheessa on merkittävä, ja sillä pystytään tehokkaasti edistämään uusien yritysten syntymistä. Suomen Yrittäjät esittää, että yrittäjäjärjestö otettaisiin mukaan starttirahajärjestelmän arviointiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Suomen Yrittäjät haluaa kiinnittää ministeriön huomiota erityisesti starttirahapäätöksen pohjana olevan lausunnon toteuttamistapaan. Lausunnon ja siihen johtavan prosessin merkitys on keskeinen aloittavan yrittäjän yritystoiminnan suunnittelun ja yritystoiminnan kannattavuuden arvioinnin näkökulmasta.

Yrittäjien keskuudessa yleinen käsitys on, että starttirahan myöntämisen edellytyksenä oleva arviointi siitä, että tuki ei vääristä samoja tuotteita tai palveluja tarjoavien välistä kilpailua, on osin puutteellista, ja starttiraha myönnetään käytännössä kaikille sitä hakeneille niin kauan kuin määrärahaa on jäljellä. Yrittäjäjärjestö katsoo, että kilpailua vääristävä vaikutus ja sen arviointi käytännössä tulisi arvioida kokonaisuutena.

Työkokeilu

Esityksessä ehdotetaan, että voimassa olevan lain mukainen koulutuskokeilu ammattioppilaitoksessa, yhdistetty työ- ja koulutuskokeilu ammattioppilaitoksessa sekä työkokeilu työpaikalla, työharjoittelu ja työelämävalmennus yhdistettäisiin yhdeksi kokeilu -nimiseksi palveluksi, joka jakaantuisi koulutuskokeiluun ja työkokeiluun. Työkokeilun enimmäiskesto olisi enintään 12 kuukautta, josta enintään 6 kuukautta samalla järjestäjällä. Perusteluiden mukaan työkokeilun kestoksi riittäisi useimmiten 3 kuukautta, ja vastavalmistuneet ohjattaisiin ensisijaisesti muihin palveluihin. Käytännössä osa nyt työharjoittelussa olleista henkilöistä pyrittäisiin ohjaamaan palkkatuettuun työhön.

On sinällään luontevaa, että ei-työsuhteisilla työntekijöillä ei korvata työsuhteista työvoimaa silloin, kun sille ei ole perustetta. Harjoittelun poistaminen palveluvalikoimasta voi kuitenkin johtaa siihen, että osa niistä henkilöistä, jotka ovat päässeet työmarkkinoille harjoittelun kautta, jäävät työmarkkinoiden ulkopuolelle. Nyt esitettävä muutos ei välttämättä paranna näiden henkilöiden asemaa, vaan johtaa siihen, että nykyiset työharjoittelupaikat katoavat, eivätkä muutu palkkatuetuksi työksi.

Palkkatuki

Palkkatukea koskevat säännökset on valmisteltu työpaikalla toteutettavia työvoimapalveluita käsittelevässä työryhmässä. Muutoksilla kevennetään palkkatukeen liittyvää hallinnollista taakkaa. Lisäksi palkkatuen käyttöalaa laajennetaan määrä- ja osa-aikaisten työntekijöiden osalta. Suomen Yrittäjät pitää muutoksia perusteltuna ja katsoo, että palkkatukeen liittyvä hallinnollinen taakka on osaltaan toiminut esteenä palkkatuen käyttämiselle. Nyt esitetyillä muutoksilla voidaan jossain määrin lisätä palkkatuella työllistämistä yksityisellä sektorilla.
Suomen Yrittäjät katsoo kuitenkin, että palkkatuki tulisi muuttaa työnhakijalle henkilökohtaisesti maksettavaksi etuudeksi, jolloin työnantajan maksettavaksi jäisi työehtosopimuksen mukaisen palkan ja palkkatuen välinen erotus sekä sivukuluosuus. Palkkatuen muuttamiseen työnhakijalle henkilökohtaisesti maksettavaksi on viitattu myös hallitusohjelmassa.

Suomen Yrittäjät pitää palkkatuen uudistamista työnhakijalle henkilökohtaisesti maksettavaksi tueksi tärkeänä uudistuksena, jolla olisi merkittävä vaikutus erityisesti pienimpien yritysten halukkuuteen työllistää palkkatuella. Asialla on merkitystä erityisesti siitä näkökulmasta, että palkkatuen käyttöä yrityssektorilla halutaan lisätä. Yhtenä työntekijälle henkilökohtaisesti maksettavan palkkatuen kasvavana käyttökohteena varsinkin pienemmissä yrityksissä olisi nuorten työllistäminen oppisopimussuhteeseen.

Mallia voitaisiin ottaa esimerkiksi Kelan maksamasta yksityisen hoidon tuesta. Yksityisen hoidon tukea maksetaan esimerkiksi kotitalouden palkatessa kotiin työsuhteisen lastenhoitajan. Yksityisen hoidon tuen osalta malli on sen kaltainen, että Kela maksaa yksityisen hoidon tuen suoraan työntekijälle ja työnantaja (kotitalous) maksaa palkan ja tuen erotuksen työntekijälle. Kotitaloustyönantaja laskee ja maksaa sivukuluosuuden koko palkan osalta.
Työehtosopimusten osalta asia voidaan ratkaista suoraan lain tasolla – kyse ei ole työntekijän kannalta yleissitovan työehtosopimuksen mukaisen palkan alittamisesta, vaan siitä, että työehtosopimuksen mukainen palkan määrä tulee maksetuksi kahden eri tahon toimesta. Työnantaja vastaisi jatkossakin siitä, että työntekijän saama palkka kokonaisuudessaan vastaa työehtosopimuksen minimitasoa sekä sivukuluista koko palkan määrästä.

Suomen Yrittäjät katsoo, ettei ole perusteltua asettaa työnantajia keskenään eri asemaan, joten sosiaalisten yritysten ja muiden yritysten välisiä eroja palkkatuella työllistämiseen tulisi kaventaa – näin voidaan edistää aitoa työllistymistä avoimille työmarkkinoille.

Yksinyrittäjän asema

Suomen Yrittäjät haluaa kiinnittää ministeriön huomiota niiden yrittäjien asemaan, jotka eivät toimi työnantajina. Lain 2 §:ssä on määritelty asiakas tavalla, jossa viitataan yksityiseen henkilöön, työnantajaan tai yritykseen. Jatkovalmistelussa on syytä varmistaa, että esimerkiksi toiminimellä toimiva yrittäjä ei määritelmällisesti jää käsitteen ”asiakas” ulkopuolelle.

Lisäksi Suomen Yrittäjät haluaa kiinnittää ministeriön huomiota yksinyrittäjän asemaan yhteishankintakoulutuksessa, ja esittää harkittavaksi lakiluonnoksen täsmentämistä siten, että yksinyrittäjällä olisi mahdollisuus järjestää yritystoiminnassaan tarvitsemaansa koulutusta yhteishankintana.

TY-toimikunnat

Luonnoksen mukaan työllisyyden edistämistoimikunnat muutettaisiin työvoima ja yrityspalvelut -toimikunniksi. Suomen Yrittäjät on osallistunut asian valmisteluun, ja pitää perusteltuna, että toimikuntien tehtävänä on myös edistää uuden yritystoiminnan syntymistä ja kehittää yritysten toimintaedellytyksiä.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Rauno Vanhanen
johtaja