29.10.2010 klo 10:54
Lausunto

Luonnos valtioneuvoston asetukseksi väestönsuojista

Sisäasiainministeriö

Sisäasiainministeriö pyytää Suomen Yrittäjät ry:ltä lausuntoa luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi väestönsuojista. Uuden pelastuslain 74 §:n nojalla asetuksella annettaisiin tarkempia määräyksiä väestönsuojan koosta, rakenteista ja sijainnista. Lausumme asiasta seuraavaa:

Yleistä väestönsuojasäännösten uudistamisesta

Aluksi haluamme todeta, että vaikka väestönsuojien rakentamisvelvoitteen esitetään säilyvän yrityksillä tulevaisuudessakin, uudistumassa oleva pelastuslaki järkevöittää yritysten velvoitteita. Rakennuskustannukset väestönsuojien osalta ovat olleet varsinkin pienille ja keskisuurille yrityksille kohtuuttomia, mikä on osaltaan jarruttanut yritysten mahdollisuuksia rakentaa muun muassa uusia teollisuus-, tuotanto- ja varastorakennuksia.

Vaikka pelastuslain uudistamistyö väestönsuojien osalta on kehittymässä yrittäjien kannalta positiivisempaan suuntaan, haluamme korostaa, että väestönsuojasäädösten rakentamisvelvoitteesta tulisi luopua yritysten osal-ta kokonaan. Yksittäisille yrityksille ei tulisi sälyttää veronmaksun lisäksi yhteiskunnalle kuuluvia kustannuksia, jotka eivät liity yritystoiminnan har-joittamiseen. Pidämme perustellumpana vaihtoehtona sitä, että julkisyhteisölle asetetaan velvollisuus rakentaa teollisuusalueille yhteissuojia sekä alueellisia kalliosuojia. Tällöin vältyttäisiin lukuisten pienten väestönsuojien rakentamiselta, mikä olisi kustannustehokkuuden kannalta järkevää.

Väestönsuojan suojatilan koko

Asetusluonnoksessa on positiivista, että aikaisemmin säädetystä poiketen myös myymälärakennuksia koskevaa väestönsuojan kokovaatimusta ollaan laskemassa yhteen prosenttiin kerrosalasta. Sen sijaan suojatilan vähimmäiskoon nostaminen nykyisestä 12 neliömetristä 20 neliömetriin ei voida pitää kannatettavana ehdotuksena, koska se nostaisi rakentamisen kustannuksia suhteessa enemmän kooltaan pienempien rakennusten osalta. Asetusluonnoksessa neliörajojen alapäässä suojien koot ovat todellisuudessa suurempia kuin kaksi tai yksi prosenttia rakennuksen kerrosalas-ta.

Vaihtoehtoista henkilöpinta-alan (0,75 neliömetriä/henkilö) mukaan lasket-tavaa suoja-alaa on pidettävä järkevänä silloin, kun väestönsuoja olisi tarpeettoman suuri rakennuksessa, samalla tontilla tai samalla rakennuspaikalla pysyvästi työskenteleviä ja oleskelevia varten. Tämä ei kuitenkaan poista edellisessä kappaleessa kerrottua epäkohtaan, jossa suojan vähimmäiskoko on rakennettavasta pinta-alasta riippumatta kaikille sama.

Väestönsuojan sijoittaminen

Asetusluonnoksessa ehdotetaan, että väestönsuoja saadaan sijoittaa pääsääntöisesti enintään 250 metrin päähän rakennuksesta, jota varten se rakennetaan. Toteamme, että voimassa olevasta asetuksesta poiketen ehdotetussa säännöksessä ei otettaisi enää huomioon rakennuskohteiden alueellista sijaintia, alueella tapahtuvaa toiminnan luonnetta tai asukastiheyttä. Suojan tarpeen haja-asutusalueilla voidaan arvioida olevan olematon tai erittäin vähäinen, minkä vuoksi esitettyä 250 metrin etäsyyttä on syytä tarkistaa.

Määräys yhdestä yhteisestä suojan sijoittamisvälimatkasta on harvaan asutuille alueille sijoittuville yrityksille epäedullinen suhteessa taajama-alueiden rakennuksiin, koska välimatkat maaseudulla ovat tyypillisesti pitempiä. Rakennuslupaviranomaisille annettava harkintavalta poiketa erityisestä syystä ehdotetusta 250 metrin etäisyydestä ei voida pitää riittävänä, ja se voi johtaa kirjaviin käytäntöihin eri alueiden kesken.

Suomen Yrittäjät

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Tiina Toivonen
lainopillinen asiamies