5.12.2012 klo 13:03
Lausunto

Makrovalvontatyöryhmän muistiosta ilmenevät lainsäädäntöehdotukset

Valtiovarainministeriö

Valtiovarainministeriö on pyytänyt lausuntoa makrovalvontatyöryhmän työryhmämuistiosta ja siitä ilmenevistä lainsäädäntöehdotuksista. Suomen Yrittäjät lausuu asiasta seuraavaa.

Muistion esitykset finanssisektorin ns. makrovakauden tehostamisesta perustuvat kokemuksiin finanssikriiseistä, jotka pahimmillaan aiheuttavat reaalitalouden syvän laman, kun kriisien aikana pankit ja muut luottolaitokset menettävät luotonantokykynsä.

Muistioon kirjatut työryhmän keskeiset ehdotukset (luottolaitosten kiinteä ja muuttuva pääomapuskuri sekä enimmäisluototussuhde) ovat yksittäisinä instrumentteina periaatteessa kannatettavia uusien finanssikriisien torjumiseksi. Niiden käyttöönoton ajoitusta on kuitenkin mietittävä perusteellisesti.

Tärkeintä olisi kuitenkin yrittää arvioida, kuinka suuri kielteinen yhteisvaikutus kaikella jo päätetyllä sekä valmisteilla olevalla säätelyllä on luottolaitosten asiakkaisiin. Yritysten ja finanssisektorin nykyinen tila ja lähivuosien näkymät sekä samaan aikaan monella tavoin kiristyvä finanssitoiminnan säätely uhkaavat oleellisesti vaikeuttaa talouden uutta nousua Euroopassa ja siten myös Suomessa.

Suomen kohdalla on myös aiheellista pohtia, mitä todellista eroa mikro- ja makrovakausvalvonnalla voi olla, kun suomalainen finanssisektori on varsin keskittynyt ja markkinat muutaman suurimman toimijan hallitsemat.

Suomen Yrittäjien näkemys on, että Suomessa tulisi mahdollisimman pitkälle pidättäytyä uusien lisäpääomapuskureiden käyttöönotosta. Asiakasryhmittäin tarkasteltuna lähes kaikki tiukentuva finanssisektorin säätely vaikuttaa nähdäksemme voimakkaimmin ja nopeimmin pienten ja keski-suurten yritysten rahoitusehtoihin. Yritykset ovat kaikissa talouden oloissa pankeille riskipitoisempi, työläämpi ja heterogeenisempi asiakasryhmä kuin kotitaloudet, suuryritykset tai julkisyhteisöt. Suomessa yritysrahoitus on edelleen hyvin pankkikeskeistä, joten tiukentuva säätely voi oleellisesti ja myös tarpeettomasti vaikeuttaa luottokelpoisten pk-yritysten rahoitusta.

Vastasyklisen pääomapuskurin tavoitteena on hallitusti tasoittaa luottolaitosten luotonannon vaihtelua yli suhdannesyklien. Käytännössä pääomapuskurivaatimuksen ajoitukseltaan onnistunut säätely on kuitenkin vaikeaa ja vaatimuksen muutoksiin varautuminen voi tarpeettoman paljon rajoittaa luotonantoa suhdannesyklien kaikissa vaiheissa.

Yleisemminkin makrovalvonnan ehdotettuja välineitä tulisi arvioida suhteessa luottolaitosten omaan luottopolitiikkaan sekä luottolaitoskohtaiseen valvontaan. Esimerkiksi enimmäisluototussuhde on kotitalouksien ylivelkaantumista rajoittavana suosituksena perusteltu, mutta luottolaitoksille tulisi silti jättää suhteellisen väljä asiakaskohtainen harkinta osana niiden normaalia luottopolitiikkaa.

Lopuksi kiinnitämme huomiota siihen, että mitä laajempaa ja monipuolisempaa valvonta on, sitä enemmän se vaatii myös henkilöresursseja, osaamista ja varoja. On myös huomattava, että makrovalvonnan kokemukset muista maista ovat melko rajalliset ja että suomalaisen finanssisektorin toiminta on viime vuosien poikkeuksellisissa oloissa ollut varsin vakaata ja riskit hallinnassa.

Suomen Yrittäjät ry

Timo Lindholm
varatoimitusjohtaja