Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskeva sääntely

Maa- ja metsätalousministeriö

Maa- ja metsätalousministeriö on järjestänyt kuulemistilaisuuksia Metsähallituksen uudelleenorganisoinnista. Koska emme voineet osallistua Helsingissä järjestettyyn tilaisuuteen annetun aikataulun johdosta, esitämme näkemyksemme asiasta lyhyen kirjallisen lausunnon muodossa.

Toteamme myös, että olemme antaneet maa- ja metsätalousministeriölle lausunnon samasta asiasta noin puolitoista vuotta sitten. Uudistamme silloin annetussa lausunnossa esittämämme kommentit.

Suomen Yrittäjät ministeriön valmisteleman luonnoksen avainkysymyksistä

Ministeriön valmistelema luonnos on pitkälti saman sisältöinen kuin viime vuonna kuulemisen kohteena ollut lakiehdotus. Silloin kiinnitimme huomiota erityisesti seuraaviin näkökohtiin:

– Kilpailuneutraliteetin parantaminen on välttämätön ja kannatettava tavoite.

– Ministeriön valmistelu viestitti pyrkimystä säilyttää Metsähallituksen toimintatavat ja olosuhteet mahdollisimman pitkälti muuttumattomina eli julkilausutun tavoitteen ja valittujen keinojen välillä näyttää olevan ristiriitaa.

– Julkiset hallintotehtävät ja liiketoiminta tulee eriyttää. Liiketoiminnan yhtiöittäminen on tarpeellista, mutta sille annettava yksinoikeus ylimitoitettu toimenpide. Valmisteltu organisaatiomalli on sekava ja holding-liikelaitoksen rakentaminen ongelmallinen ratkaisu.

Kiinnitämme edelleen huomiota ehdotuksen mahdollisiin kielteisiin vaikutuksiin erityisesti kilpailuneutraliteetin ja laajemminkin yritystoiminnan näkökulmasta.

Nähdäksemme malli, jossa liikelaitos hallinnoi valtion metsätalousosakeyhtiötä (yhtiötä koskevan lakiehdotuksen 1 §), ei poista kilpailuneutraliteettiongelmaa riittävän tehokkaasti. Käytännössä siis Metsähallitus harjoittaisi taloudellista toimintaa markkinoilla omistamansa yhtiön välityksellä. Kun Metsähallituksella voisi lisäksi olla muutakin liiketoimintaa (Metsähallitusta koskevan lakiehdotuksen 3 §), ei EU-oikeudesta johdettava velvoite harjoittaa taloudellista toimintaa markkinoilla yhtiömuodossa toteudu. Edelleen kilpailuneutraliteettiongelmia voisi aiheuttaa ehdotus, jonka mukaan Metsähallitus ja sen tytäryhtiöt voisivat ostaa palveluita suoraan toisiltaan kilpailuttamatta niitä julkisista hankinnoista annetun lainsäädännön mukaisesti.

Emme ota kantaa Metsähallituksen organisointiin niiltä osin kuin kysymys on puhtaasti julkisen sektorin toimintojen järjestämisestä mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Ministeriön ehdotuksessa on kuitenkin elementtejä, joilla voisi olla suuria vaikutuksia varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomen yritystoimintaan useilla toimialoilla. Metsähallituksen hallinnassa olevien maa-alueiden laajuus ja laatu tekevät nyt käsillä olevat ratkaisut erityisen tärkeiksi matkailuyrityksille ja koneyrityksille.

Toistamme sen aiemmin esittämämme huomautuksen, että Metsähallituksen ohjausjärjestelmä ja eri yksiköiden vastuut Metsähallituksen sisällä vaikuttavat hyvin monimutkaiselta kokonaisuudelta. Tällaisessa tilanteessa Metsähallituksen toiminta saattaa muodostua ongelmalliseksi niiden yritysten kannalta, joille pitkäjänteinen yhteistyö valtion maa-alueiden hallinnoijan kanssa on välttämättömyys. Organisaatiomalli pitäisikin rakentaa sellaiseksi, että Metsähallituksen palveluita hyödyntävien sidosryhmien asema tulee otetuksi riittävissä määrin huomioon. Kuten todettua, Metsähallituksen toiminnalla on merkittäviä suoria ja epäsuoria aluetaloudellisia vaikutuksia.

Mitä perustettavaan metsätalousyhtiöön tulee, olemme jo todenneet säädettävän yksinoikeuden ylimitoitetuksi toimenpiteeksi. Ymmärrämme pyrkimyksen säilyttää yhteiskunnan ohjaus metsätalouden harjoittamisen suhteen, mutta kyseenalaistamme tämän keinon tarpeellisuuden. Samalla kuitenkin toteamme, että yhtiöitettävään toimintaan kohdistuu perusteltuja yhteiskunnalliseen vastuuseen liittyviä tarpeita. Näitä ovat muun muassa matkailun intressit niitä maa-alueita kohtaan, joita hyödynnetään metsätalousliiketoiminnassa. Lisäksi yhtiöstä tulisi esimerkiksi puunkorjuun markkinoille erittäin merkittävä toimija, jonka on noudatettava vastuullisuutta muun muassa pk-yrityksien kanssa soveltamiensa liiketapojen ja sopimusehtojen suhteen.

Jussi Järventaus Antti Neimala

toimitusjohtaja varatoimitusjohtaja