Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskeva sääntely

Maa- ja metsätalousministeriö

Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt Suomen Yrittäjiltä lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta laeiksi, joissa on kysymys Metsähallituksen uudelleenorganisoinnista. Lausuntonaan Suomen Yrittäjät esittää asiasta seuraavan.

1. Kilpailuneutraliteetin toteuttamistavoite

Suomen Yrittäjät toteaa, että ehdotuksen perusteena oleva tavoite eli kilpailuneutraliteetin varmistaminen on kannatettava. EU:n valtiontukisäännöksiin pohjautuvat komission päätökset niin valtion omistaman Destian kuin Helsingin kaupungin omistaman Palmiankin tapauksessa ovat osoittaneet kansallisen lainsäädäntömme muutosten välttämättömyyden.

Suomen Yrittäjät korostaa, että EU-valtiontukisääntelyn ja komission päätösten tavoitteena on kilpailuneutraliteetin turvaaminen. Tavoitteen toteuttaminen edellyttää komission päätösten mukaisesti liikelaitosmuodosta luopumista silloin, kun kyse on taloudellisesta toiminnasta markkinoilla kilpailutilanteessa. Muuten konkurssisuojaelementti johtaa väistämättä siihen, että epäneutraalius säilyy.

Ministeriön laatimasta esitysluonnoksesta kuvastuu pyrkimys säilyttää Metsähallituksen toimintatavat ja olosuhteet mahdollisimman pitkälti muuttumattomina. Suomen Yrittäjät katsoo, että lainmuutoksella tulisi tavoitella aidosti tilannetta, jossa kilpailuolosuhteet ovat neutraalit, markkinoiden toimivuutta kehitetään ja luodaan yksityisille yrityksille uusia mahdollisuuksia. Ministeriön esitykseen ei sisälly tällaisia tavoitteita, vaan ehdotusten tuloksena ollaan luomassa nykytilanteen betonoiva lainsäädäntökehys, joka on hallinnollisesti huomattavan epäselvä.

2. Ehdotettu organisaatiomalli

Ministeriön luonnoksen tärkeimmät esitykset ovat laki Metsähallituksesta ja laki valtion metsätalousyhtiöstä. Metsähallitus huolehtisi toisaalta liiketoiminnan toimialasta ja toisaalta julkisista hallintotehtävistä.

Suomen Yrittäjät toteaa, että julkisten hallintotehtävien ja liiketoiminnan eriyttäminen on perusteltua. Nyt ehdotettu organisaatiomalli on kuitenkin erittäin sekava: Toiminnan ohjaamiseen osallistuisivat eduskunta, valtioneuvosto, maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö sekä ”holding-liikelaitos” jolla olisi julkisen vallan käyttöön liittyviä tehtäviä. Ottaen huomioon, kuinka tärkeää omistajaohjaus on kilpailuneutraliteetin toteutumisen kannalta, organisaatiomallia ei voi pitää onnistuneena. Liikelaitosmuodon säilyttäminen metsätalousyhtiön ja muiden yhtiöiden omistajana on erittäin ongelmallinen ratkaisu.

Jos jatkovalmistelussa kuitenkin päädytään säilyttämään ehdotettu rakenne, on välttämätöntä, että kilpailu- ja kuluttajaviranomainen seuraa liikelaitoksen ja yhtiöiden toiminnan kilpailuvaikutuksia. Tähän kilpailulain uudehkot säännökset antavat joka tapauksessa hyvän pohjan.

Toteamme myös, että liiketoiminnan yhtiöittäminen on mielestämme perusteltua. Siihen EU:n valtiontukisäännökset ja komission päätökset velvoittavat yksiselitteisesti. Liikelaitosmuotoinen toiminta markkinoilla ei nähdäksemme voi jatkua. Katsomme kuitenkin, että valmistelun yhteydessä olisi pitänyt pohtia sellaisiakin vaihtoehtoja, joissa valtio olisi selvästi vähentänyt omaa palvelutuotantoaan ja antanut enemmän tilaa yksityiselle yritystoiminnalle. Metsätalousyhtiölle ehdotettu säännöksissä turvattava yksinoikeus metsätalouden harjoittamiseen valtion omistamalla maalla on nähdäksemme ylimitoitettu toimenpide.

3. Eräitä yksityiskohtaisempia kommentteja

Ministeriö ehdottaa edellä kuvatulla tavalla, että Metsähallitus säilyisi – uudella lailla säänneltynä – liikelaitoksena, jonka tärkeimpänä tehtävänä olisi metsätalouden harjoittaminen perustettavan metsätalousyhtiön välityksellä. Yhtiöstä säädettäisiin oma laki, jossa todettaisiin, että se saa yksinoikeuden harjoittaa metsätaloutta valtion omistamalla maalla. Tästä yksinoikeudesta yhtiön olisi suoritettava ”käypä korvaus”. Asia ilmaistaan esityksen perusteluissa seuraavasti: ”Käyttöoikeuskorvauksesta maksettava vastike perustuisi yhtiön käyttöön yksinoikeudella annetun maa- ja vesiomaisuuden metsätaloudelliseen tuottoarvoon ja sen perusteella arvotetun liikelaitoksen peruspääoman tuottovaatimukseen.”

Suomen Yrittäjät katsoo, että yksinoikeus ja käyvän korvauksen tason määrittely yhdessä sekavan hallintomallin kanssa luovat selvän riskin kilpailuolosuhteiden vääristymiseksi. Painotamme sitä, että kilpailu- ja kuluttajaviranomaisen on seurattava uuden yhtiön toiminnan käynnistymistä ja muiden Metsähallituksen ohjaamien yhtiöiden liiketoimintaa läheisesti.

Metsähallituslakiin ehdotetaan säännöstä liiketoiminnan toimialasta (3 §). Siinä määritellään erilaisia liiketoiminnan osa-alueita, joita liikelaitos harjoittaa. Tärkein osa-alueista on metsätalouden harjoittaminen. Metsätalousyhtiötä koskevan lakiehdotuksen (1 §) mukaan yhtiön tehtävänä on harjoittaa metsätaloutta yksinoikeudella, Metsähallituksen hallinnoimana.

Ehdotettu sääntelykokonaisuus on sekava: Metsähallituksella on toimialapykälän mukaan useita liiketoiminta-alueita. Toimintaa harjoitetaan käytännössä yhtiöiden välityksellä, ja vain yhtä yhtiötä säännellään erikseen. Hyvää toimialasäännöksessä on se, että siinä rajataan liikelaitoksen toimintamahdollisuuksia. Huonoa on se, että säännöksen mukaan vaikuttaa siltä kuin liikelaitos voisi harjoittaa jatkossakin itse liiketoimintaa joillakin osa-alueilla. Tällainen liikelaitosmuodossa tapahtuva toimintahan ei enää jatkossa voi tulla kyseeseen. Asian tulisi käydä selvemmin ilmi pykäläehdotuksista perusteluineen.

Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät määriteltäisiin omassa säännöksessä (5 §), jossa käytetään ilmausta ”…hoitaa ja käyttää sen hallintaan uskottua valtion maa- ja vesiomaisuutta ilman tuottovaatimusta”. Tämän ehdotuksen suhde liiketoiminnan toimialan määrittelyyn jää epäselväksi. Toisessa säännöksessä puhutaan omaisuuden taloudellisesta hyödyntämisestä ja toisessa käyttämisestä ilman tuottovaatimusta. Käsitteiden – ja tehtävien – tarkempi määrittely on tarpeen.

Metsähallituslain 5 lukuun ehdotetaan saamelaisten kotiseutualuetta koskevia erityissäännöksiä. Emme ota tässä yhteydessä kantaa alkuperäiskansojen oikeuksia koskevien kansainvälisten sopimusten tulkintakysymyksiin. Toteamme kuitenkin, että metsähallituksesta annettava laki sopii huonosti näiden oikeuksien määrittämiseen. Nämä oikeudet, oikeuksien kohteena olevien henkilöiden piiri sekä saamelaiskäräjien ja kolttien kyläkokouksen asema lain täytäntöönpanossa ovat riidanalaisia kysymyksiä, joiden tasapainoinen ratkaiseminen edellyttää huolellista jatkovalmistelua. Katsomme, että valmistelun perusteella annettava laki ei saa missään nimessä olla ristiriidassa perustuslaissa turvatun elinkeinonharjoittamisen vapauden kanssa.

Suomen Yrittäjät

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Antti Neimala
varatoimitusjohtaja