Patenttilitigaatiojärjestelmän pääperiaatteet ja menettelysäännöt sekä yhteisöpatentti

Työ- ja elinkeinoministeriö

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Suomen Yrittäjät ry:ltä lausuntoa otsikkoasiassa. Suomen Yrittäjät lausuu asiasta seuraavaa:

Olemme osallistuneet työ- ja elinkeinoministeriön järjestämään kuulemistilaisuuteen otsikkoasiasta 11.4.2008. Kuulemistilaisuudessa on muun ohella käsitelty Pj-maan 28.2.2008 päivättyä yhteisöpatenttia koskevaa työasiakirjaa. Viittaamme siihen, mitä olemme kuulemistilaisuudessa lausuneet ja toteamme tässä yhteydessä vain lyhyesti keskeiset näkemyksemme.

Komission Euroopan parlamentille ja neuvostolle huhtikuussa 2007 antama tiedonanto perustui tammikuussa 2006 käynnistetyn patenttikonsultaation tuloksiin. Suomen Yrittäjät piti konsultaatioon vastatessaan tärkeänä, että Eurooppaan luodaan laadukas, kustannustehokas ja oikeusvarma patenttijärjestelmä. Nykyisen järjestelmän hitaus ja kalleus sekä osittainen oikeudellinen epävarmuus estää innovaatioiden syntymistä ja etenkin kaupallistamista Euroopassa.

Eurooppalaista patenttijärjestelmää tulee tarkastella sekä patentin hakuprosessin että patentteihin liittyvien riitojen oikeudellisen ratkaisun näkökulmasta. Keskeistä on havaita, että erityisesti pk-yrityksillä ei useinkaan ole tarvetta saada koko yhteisön kattavaa suojaa, vaan patentointi tapahtuu yrityksen strategian ja tarpeiden mukaisesti.

Tästä syystä yhteisöpatenttia ei voi varauksetta kannattaa ainakaan ennen kuin sen vaikutuksista nykyiseen patenttijärjestelmään on tehty kattava arviointi. Esimerkiksi Lontoon sopimuksen vaikutukset patenttikäytäntöihin on syytä katsoa ja edetä yhteisöpatentin osalta maltillisesti. Kuten ministeriökin on eri yhteyksissä todennut, yhteisöpatenttihankkeella voi olla kauaskantoisia vaikutuksia yritysten toimintaedellytyksille ja sitä kautta koko Euroopan kilpailukyvylle. Tämän vuoksi näemme varsin hedelmättömänä sellaisen patenttikeskustelun, jota Euroopassa tällä hetkellä yhteisöpatentin osalta käydään: ennen erilaisten yksityiskohtien pohdintaa ja käsittelyä (esim. pj-maan työasiakirjan kieliregiimi ja vuosimaksujen jakautuminen) tulisi käydä perusteellinen ja kriittinen keskustelu uuden järjestelmän tarpeesta, sen mahdollisesti tuomasta lisäarvosta, vaikutuksista, hyödyistä ja haitoista. Tällainen keskustelu on mahdollinen ainoastaan, mikäli yhteisöpatentista tehdään kunnollinen vaikutusarviointi.

Toimivan patenttijärjestelmän toinen peruspilari on tehokas ja oikeusvarma tuomioistuinjärjestelmä. Erityisesti pk-yritysten tulisi voida puolustaa oikeuksiaan ja puolustautua väitettyjä loukkauksia vastaan ilman kohtuuttomia kustannuksia. Muutoin patentointi ei ole pk-sektorille houkutteleva vaihtoehto, millä on kielteisiä vaikutuksia koko Euroopan kilpailukyvylle.

Oikeudenkäyntijärjestelmän tulisi olla siten hajautettu, että kansalliset tuomioistuimet toimisivat ensimmäisenä oikeudenkäyntiasteena, mutta muutoksenhakujärjestelmä olisi keskitetty. Tällöin varmistettaisiin yhtäältä oikeuden saatavuus ja toisaalta säädösten yhdenmukainen tulkinta. Huomautamme, että Pj-maan työasiakirja jättää epäselväksi, mikä on paikallis- ja aluejaoston sekä keskusjaoston välinen toimivallan jako erityisesti mitättömyyttä koskevissa vastakannetilanteissa. Myös oikeudenkäyntikieltä koskeva ehdotus on sekava. Oikeudenkäyntikieltä koskevat määräykset eivät saa johtaa siihen, että oikeuden saatavuudelle muodostuu tosiasiallinen este. Osapuolten tulee ennakollisesti tietää, millä kielellä oikeutta tullaan käymään.

Kuten olemme aiemminkin todenneet, keskeistä on, ettei Eurooppaan luoda kahta erillistä ylikansallista tuomioistuinjärjestelmää, vaan tuomioistuimen tulee voida käsitellä sekä eurooppapatenttiin että mahdolliseen yhteisöpatenttiin liittyviä kysymyksiä. Oikeudenkäyntijärjestelmän kehittämisessä on otettava kantaa myös siihen, miten patentteihin liittyvät sopimus- ja muut varallisuusoikeudelliset erimielisyydet ratkaistaan tehokkaalla tavalla patenttiasian yhteydessä. Pk-sektorin kannalta on olennaista, että eurooppapatentteja ja mahdollisia yhteisöpatentteja koskevia erimielisyyksiä voidaan käsitellä Suomessa. Kaikkineen prioriteettina eurooppalaisessa patenttikeskustelussa tulisi nyt olla kustannustehokkaan, oikeusvarman ja asiantuntevan tuomioistuinjärjestelmän valmistelu.

SUOMEN YRITTÄJÄT RY

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Janne Makkula
lainopillinen asiamies