Romualan käännetty verovelvollisuus

Valtiovarainministeriö

Vero-osasto

Lausuntopyyntö koskee selvitystä romualan käännetystä verovelvollisuudesta. Selvityksessä on käsitelty arvonlisäverolain mahdollista muuttamista siten, että romualalla otettaisiin käyttöön käännetty verovelvollisuus.

Suomen Yrittäjät (SY) esittää lausuntonaan seuraavaa:

Käännetyn verovelvollisuuden mahdollisen käyttöönoton tavoitteena on pienentää romukaupan menettelytavoista johtuvaa arvonlisäveromenetystä sekä parantaa tasapuolisen kilpailun edellytyksiä romualalla. Järjestelmällä myös ehkäistäisiin sellaista myyntiketjussa ilmenevää veronkiertoa, jossa ostaja vähentää arvonlisäveron, jonka myyjä kuitenkin jättää tilittämättä valtiolle.

Selvityksessä on käsitelty kahta vaihtoehtoista mallia, soveltamisalaltaan laajaa (vaihtoehto A) ja suppeampaa (vaihtoehto B). Edellisessä mallissa käännetyn verovelvollisuuden soveltamisala kattaisi kaikki metalliromun ja –jätteen myynnit ja jälkimmäisessä vain myyntitarkoitukseen hankitun metalliromun ja –jätteen myynnit.

Vaihtoehdossa A järjestelmän soveltamisalan piiriin tulisi Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikön arvion mukaan vuosittain noin 15 000 – 17 000 yritystä. Näiden toimijoiden hallinnollinen taakka kasvaisi, koska ne joutuisivat soveltamaan arvonlisäverotuksessa kahta eri menettelyä. Mallin etuna olisi, että se olisi soveltamisalaltaan selkeä, sillä ostajan ja myyjän toiminnan luonteella ei olisi merkitystä järjestelmän soveltamisen kannalta.

Vaihtoehdossa B soveltamisala rajattaisiin vain sellaisen romun myyntiin, joka on hankittu myyntitarkoituksessa. Mallin aiheuttamien hallinnollisten kustannusten kasvu kohdistuisi pääsääntöisesti varsinaisiin romukauppiaisiin. Harmaan talouden selvitysyksikön arvion mukaan mallin B soveltamisalan piiriin kuuluisi noin 650 toimijaa noin 14 000 – 17 000 toimijan jäädessä järjestelmän soveltamisalan ulkopuolelle. Rajatun soveltamisalan malli kohdistuisi siten tarkemmin romukaupan mahdollisiin ongelmallisiin toimijoihin. Samalla minimoitaisiin muille kuin varsinaisille romualan yrityksille aiheutuvaa hallinnollisten kustannusten kasvua.

SY pitää käännetyn verovelvollisuuden käyttöönottoa romualalla harmaan talouden torjunnan näkökulmasta perusteltuna. Käsityksemme mukaan myös alan toimijat pitävät uutta sääntelyä tarpeellisena. Järjestelmä lisäisi romualan toimijoille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa ja se aiheuttaisi myös muita kustannuksia muun muassa tietojärjestelmien päivityksistä ja henkilökunnan kouluttamistarpeesta johtuen. Asian arvioinnissa tulisi ottaa huomioon, että Suomi on sekä kansallisella että Euroopan unionin tasolla sitoutunut hallinnollisen taakan keventämiseen. Lisäksi uutena poikkeuksena yleisen arvonlisäverojärjestelmän verovelvollisuudesta se aiheuttaisi epävarmuutta järjestelmän soveltamiseen liittyvien keskeisten käsitteiden tulkinnassa. Verotuksen ennustettavuuden ja oikeusvarmuuden näkökulmasta järjestelmän soveltaminen ei siten olisi ongelmatonta.

Selvityksessä esitetyn, tukkuliikkeiden liikevaihtoon perustuvan arvion mukaan käännetyn verovelvollisuuden käyttöönoton vaikutus verotuottoon olisi noin 7 – 8 miljoonaa euroa. Selvityksessä esitettyjen tuottoarvioiden mukaan malli B vaikuttaisi torjuvan harmaata taloutta yhtä tehokkaasti kuin malli A. Vaihtoehto A:han verrattuna vaihtoehto B aiheuttaisi kuitenkin merkittävästi vähemmän järjestelmän käyttöönotosta ja soveltamisesta aiheutuvia hallinnollisia kustannuksia. Suhteutettuna koko arvonlisäverotuottoon romualan käännetyn verovelvollisuuden käyttöönoton arvioitu vaikutus verotuottoon olisi hyvin pieni, mutta toisaalta se monimutkaistaisi arvonlisäverojärjestelmää ja aiheuttaisi yrityksille kustannusten lisääntymistä. Mikäli romualalla päätetään ottaa käyttöön käännetty verovelvollisuus, pidämme vaihtoehtoa B perustellumpana edellä mainituista syistä.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Laura Kurki
veroasiantuntija