2.12.2013 klo 13:28
Lausunto

Sääntelyn toimivuus ja tuloksellisuus – REFIT

Sääntelyn toimivuus ja tuloksellisuus – REFIT

Eduskunnan talousvaliokunta on pyytänyt Suomen Yrittäjiltä lausuntoa E-kirjeestä (E 143/2013 vp) koskien komission tiedonantoa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Sääntelyn toimivuus ja tuloksellisuus (REFIT): Tulokset ja jatkotoimet. Lausuntonaan Suomen Yrittäjät esittää asiasta seuraavan.

1. Suomen kannan arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriössä laaditun perusmuistion mukaan Suomi tukee komission työtä lainsäädännön yksinkertaistamiseksi ja sääntelytaakan keventämiseksi. Tämä katsotaan tärkeäksi Euroopan kilpailukyvyn ja yrittämisen edellytysten vahvistamisen kannalta. Suomi kannattaa säädösten laajaa läpikäyntiä, mutta muodostaa tapauskohtaisesti kannan yksittäisistä komission esityksistä.

Suomen Yrittäjät pitää Suomen hallituksen suhtautumista asiaan oikeansuuntaisena. REFIT-ohjelma voi onnistuessaan johtaa kilpailukyvyn olennaiseen paranemiseen ja yrittäjyyden toimintaympäristön vahvistumiseen.

Suomen kannassa on seuraavat kohdat, jotka edellyttävät tarkempaa kommentointia:

– Suomen mielestä on kannatettavaa, että komissio asettaa vähimmäisvaatimukset sille, kuinka usein ja millä laajuudella sääntelyn arviointeja tehdään. Tärkeänä Suomi pitää sitä, että komissio on avoin kaikkien osapuolten ehdotuksille sääntelyn kehittämiseksi.

o Kanta on kannatettava. Samantyyppisiä järjestelyitä olisi syytä toteuttaa myös kotimaisen lainsäädännön toimivuuden arvioimiseksi ja jatkuvaksi kehittämiseksi.

– Suomi kiinnittää huomiota vaikutusarviointien kehittämistarpeeseen Euroopan parlamentissa ja Neuvostossa ja toteaa, että Suomessakin ollaan tehostamassa vaikutusten arviointeja.

o Vaikutusarviointien parantaminen on yksi keskeisimmistä keinoista parantaa sääntelyjärjestelmän laatua. SY on esittänyt muun muassa, että komission tulisi julkistaa vaikutusarviot ennen lakialoitteen julkistamista ja saattaa ne konsultaation kohteiksi. Nyt vaikutusarviointien kommentointi on sikäli turhaa, että asialla ei enää ole vaikutusta komission aloitteen sisältöön.

o Parlamentin ja Neuvoston vaikutusarviointien parantaminen on mitä kannatettavinta. On tyypillistä, että yhteispäätösmenettelyssä tehdään kymmeniä – joskus jopa satoja – muutoksia komission aloitteisiin. Silloin on äärimmäisen tärkeää huolehtia siitä, että muutosten vaikutukset arvioidaan samalla tavoin asianmukaisesti kuin komission aloitetta valmisteltaessa.

– Suomi kannattaa vuosittaisen REFIT-tulostaulun laatimista.

o SY puoltaa REFIT-tulostaulun käyttöönottoa. Tulostaulu voi osoittaa ne kriittiset pisteet, joissa sääntelyn hyvät tavoitteet vesittyvät tai kääntyvät suorastaan rasitteiksi. Yrittäjien keskuudessa elää sitkeästi käsitys, jonka mukaan suomalaisena tapana on lisätä EU-sääntelyvaatimuksiin omia kansallisia velvoitteita, jolloin kokonaisuus paisuu hallitsemattomaksi. Myös tulostaulua pitäisi hyödyntää mahdollisimman laajasti osana kansallista säädösvalmistelua.

2. Havaintoja REFIT-ohjelmasta

Komission tiedonanto osoittaa, että komissio on ryhtynyt laajamittaisiin toimiin sääntelyn laadun parantamiseksi ja määrän hillitsemiseksi. Ei ole mitätöntä, että komissio on alle 10 vuoden aikana antanut 660 aloitetta, joiden tarkoituksena on lainsäädännön yksinkertaistaminen, kokoaminen tai uudelleen järjestäminen. Yli 5500 säädöstä on lisäksi kumottu.

SY pitää komission toimia tarpeellisina ja parhaimmillaan hyvinkin vaikuttavina. Hankkeeseen liittyy kuitenkin eräitä haasteita:

– Koko hanke vaikuttaa jossakin määrin teknisluontoiselta. Komissio tekee toimenpiteitä pitkälti omista lähtökohdistaan. Silloin hankkeen todellinen vaikuttavuus voi jäädä ohuemmaksi kuin on toivottavaa. On aivan kriittistä saada REFIT-tulostaulu järjestettyä toimivaksi arvioinnin välineeksi ja kehityksen kannustimeksi.

– Hankkeen onnistumiseen vaikuttaa muun muassa se, kuinka onnistuneesti osataan toteuttaa vuoden 2008 Small Business Act –tiedonannossa hyväksyttyä Pienet ensin –periaatetta (think small first). On syytä muistaa, että markkinoilla toimivista yrityksistä 99,8 % on pk-yrityksiä ja yli 90 % on alle 10 työntekijän mikroyrityksiä. Valtaosa lainsäädännöstä on peräisin ajalta, jolloin pk-yrityspolitiikan asema oli heikompi kuin tänään. Tämä näkyy lainsäädännön rakenteissa ja valituissa sääntelyratkaisuissa.

– Sääntelyjärjestelmä voidaan parantaa vaikuttamalla prosesseihin, joiden tuloksena sääntely syntyy. Lopulta kyse on kuitenkin aina poliittisista ratkaisuista. Siksi tulee vaikuttaa suoraan politikkaan. Siihen voidaan vaikuttaa myös kohdentamalla valmisteluresursseja kulloistenkin poliittisten prioriteettien mukaisesti. Nyt tulee panostaa työllisyyden ja kasvun edellytyksiin, joista tärkeimpiä ovat yrittäjyyttä kannustava toimintaympäristö ja vahva kilpailukyky. Tulevalla vaalikaudella olisi uudistettava päätöksenteon rakenteita niin, että resurssit voidaan kohdentaa asetettavien tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisesti. SY onkin esittänyt, että EU-instituutioihin tulisi järjestää kokoonpanot, jotka keskittyvät yrittäjyyden ja kilpailukyvyn edistämiseen.

3. Lopuksi

Olemme useassa yhteydessä todenneet, että Suomen olisi oman etunsa vuoksi oltava aktiivisempi EU:n yrittäjyyspolitiikan linjausten toteuttamisessa. Korostamme taas, että monilta osin komission tiedonannon linjaukset ovat sovellettavissa myös Suomen kansallisen sääntelyjärjestelmän kehittämiseen.

Maamme nykyisen ja muutaman edellisen hallituksen ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi tarjota yrittäjyydelle ja liiketoiminnan harjoittamiselle Suomessa maailman parhaat toimintaedellytykset.

Yhdymme tähän tavoitteeseen ja katsomme, että lainsäädäntöympäristö vaikuttaa keskeisellä tavalla yritysten toimintaedellytyksiin. Siksi on perusteltua olla tällä saralla jatkuvasti kansainvälisen kehityksen kärjessä.

Myönteistä on, että Suomi on edelleen EU-maiden kärkitasoa niin sanottujen SBA-indikaattoreiden valossa. Indikaattoreiden mukaiset SBA Fact Sheet –tulokset julkaistiin viime viikolla, ja ne osoittivat Suomen pystyneen säilyttämään vahvan asemansa pk-yrityspolitiikan toteuttamisessa. Haasteitakin on, ja sellaisiksi mainitaan pk-yritysten pääsy julkisten hankintojen markkinoille sekä yritysten kansainvälistyminen.

Olennaista on, että kotimainen pk-yrityspolitiikka ja Suomen EU-politiikka osoittavat samaan suuntaan. Suomen pitää olla aktiivisempi EU-tasolla yrittäjyyspolitiikan saralla ja toteuttaa EU-linjauksia itselleen sopivalla tavalla. REFIT-ohjelma on jälleen yksi testi, jossa Suomen on mahdollista menestyä.

Antti Neimala

johtaja