Suomen EU-politiikan avaintavoitteet 2015

Eduskunta

Talousvaliokunta

Eduskunnan talousvaliokunta on pyytänyt Suomen Yrittäjiltä lausuntoa E-kirjeestä (E 147/2014 vp) koskien Suomen EU-tavoitteita vuonna 2015. Lausuntonaan Suomen Yrittäjät esittää asiasta seuraavan.

1. Suomen tavoitteiden arviointi yleisesti

On erinomaista, että hallituksen piirissä on koottu yhteen EU-vaikuttamisen tärkeimmät hankkeet ja niihin liittyvät Suomen tavoitteet. Tämänkaltainen tavoitteiden asettaminen edistää tehokasta vaikuttamistyötä.
Hallituksen esittämät tavoitteet ovat:

– Kasvua ja työllisyyttä vahvistava kilpailukyky
– Toimiva sääntely
– Ulkoisesti vahvempi unioni

Suomen Yrittäjien mielestä avaintavoitteet ovat perusteltuja. Esitämme seuraavassa ensin eräitä huomioita kilpailukykyyn ja sääntelyyn liittyvistä tavoitteista ja sen jälkeen kommentoimme lyhyesti ministeriökohtaisia tavoitteita.

1.1 Kasvua ja työllisyyttä vahvistava kilpailukyky

E-kirjeessä mainitaan laajasti tärkeitä politiikka-alueita, joita Suomi haluaa edistää osana kilpailukykyyn liittyvää tavoitetta. E-kirjeen sisältö on pääosin asianmukaista.

Pidämme kuitenkin merkittävänä puutteena sitä, että kirjeessä ei ole edes mainintaa pk-yritysten toimintaympäristön vahvistamisesta ja yrittäjyyden edistämisestä. Toivommekin eduskunnan edellyttävän nimenomaisesti, että Suomi sisällyttää tähän tavoitteeseen toimet pk-yritysten toimintaedellytysten kehittämiseksi ja yrittäjyyden edistämiseksi.

Ehdottamaamme lisäystä puoltaisi muun muassa se, että yrittäjyysasiat ovat aiempaa vahvemmin esillä uuden komission työnjaossa. Valtioneuvoston kirjeessä todetaan, että EU-vaikuttamista edesauttaa teollisuuspolitiikan ja sisämarkkinapolitiikan keskittäminen samalle pääosastolle ja saman komissaarin alaisuuteen. Sama perustelu pätee yrittäjyyspolitiikkaan, vieläpä sillä lisäyksellä, että yrittäjyys mainitaan nyt ensimmäistä kertaa asianomaisen pääosaston tehtävissä.

Toinen ehdottamaamme lisäystä puoltava seikka on se, että pk-yritykset ovat pitkälti vastanneet kasvusta ja työpaikkojen luomisesta viime vuosina. Sen johdosta olisi luonnollista, että Suomi kiinnittää näkyvämpää huomiota kysymyksiin, jotka ovat olennaisimpia kasvun ja työllisyyden näkökulmasta.

1.2 Toimiva sääntely

Toimivaa sääntelyä koskeva tavoite on kannatettava. Pidämme tarpeellisena sitä, että Suomi jatkaa aloittamaansa aktiivista linjaa EU-lainsäädännön järkeistämisessä. Yritysten kannalta EU-sääntelyn laatu on äärimmäisen tärkeä kysymys, jota ei voi korostaa liikaa.

Tämän tavoitteen kohdalla pk-yritykset ja yrittäjyys on mainittu kahdesti: toinen maininta koskee tarvetta vahvistaa pk-yritysten kilpailukykyä ja yrittäjyyttä, toinen maininta koskee EU-sääntelyn mahdollistamien poikkeusmenettelyiden hyödyntämistä erityisesti pk-yritysten kohdalla. Toteamme, että ensimmäinen maininta on kannatettava. Sen sijaan poikkeusmenettelyihin liittyy aina tarve arvioida erikseen poikkeusten ja niiden kansallisen hyödyntämisen tarkoituksenmukaisuus. Ensisijaisena tavoitteena tulee olla, että kaikki sääntely sopii myös pienten yritysten olosuhteisiin (niin sanottu pienet ensin –periaate).

Sääntelyn kehittämistä tehdään käytännössä osana niin sanottua REFIT-ohjelmaa, kuten E-kirjeessä todetaankin. On tärkeätä, että Suomi panostaa ohjelman toteutukseen. Lisäksi olisi tarpeen käynnistää vastaavanlainen hanke kansallisen lainsäädännön perkaamiseksi tulevalla vaalikaudella. Arviomme mukaan REFIT-hankkeessa on kymmenkunta hanketta (yhteensä 79 hankkeesta), jotka ovat pk-yrityksille erityisen tärkeitä.

2. Havaintoja ministeriöiden esittämistä tavoitteista

Ministeriöt ovat esittäneet yhteensä kymmeniä hankkeita, joihin ne pyrkivät vaikuttamaan. Esitysten perusteella voi todeta yleisesti, että ministeriöt näyttävät sisäistäneen tarpeen laajaan ja oikea-aikaiseen vaikuttamiseen kohtuullisen hyvin.

Ottaen huomioon, että uuden komission ensimmäinen työohjelma on julkaistu ja että Suomen hallitus on koonnut tätä vuotta koskevat tavoitteensa, olisi järkevää koordinoida vaikuttamistyötä jatkossa myös EU-valmistelujaostoja hyödyntäen. Käsitteeksemme valmistelujaostoissa ei ole käyty vielä läpi kumpaakaan asiakirjaa.

Antti Neimala
varatoimitusjohtaja