Suomen kansainvälistyvä harmaa talous

Eduskunta
Tarkastusvaliokunta

Tausta

Eduskunnan tarkastusvaliokunta on teettänyt Suomen koti- ja ulkomaankaupan harmaata taloutta käsittelevän tutkimuksen, jonka on suorittanut Harmaa Hirvi Oy, vastuuhenkilöinään Markku Hirvonen, Pekka Lith ja Risto Walden. Tutkimuksen mukaan harmaa talous on lisääntynyt erityisesti rakennus-, ravintola- ja kuljetusaloilla, lisäksi harmaan talouden kansainvälistyminen on kiihtynyt. Harmaan talouden vuotuinen määrä voi nousta tutkimuksen mukaan 10 – 14 miljardin euron suuruusluokkaan. Tutkimuksen perusteella tehdään eräitä toimenpide-ehdotuksia. Suomen Yrittäjät (SY) esittää lausuntonaan seuraavaa:

Lausunto

Pyrkimys terveeseen ja tasapuoliseen kilpailuun on yrittäjien kannalta tärkeää. Harmaan talouden toimijat vääristävät kilpailua ja hankaloittavat rehellisten yritysten toimintaa. Harmaan talouden torjunnan päämäärät ovat siksi hyväksyttäviä. Vaikka harmaan talouden määrälliset arviot vaihtelevat arviointitasosta, harmaan talouden kielteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia voi luonnehtia huomattaviksi.

Harmaan talouden torjumiseksi on tehty useita lainsäädännön korjauksia. Mm. kotitalousvähennys, joka otettiin käyttöön vuonna 2001, on toiminut rakenteellisesti oikeanlaisena kannustimena avoimeen talouteen ja lisännyt kiistatta tuloja, jotka olisivat muutoin jääneet harmaan talouden piiriin. Vuoden 2007 alusta voimaan tullut tilaajavastuulaki velvoittaa myös selvittämään sopimuskumppanin velvoitteiden suorittamisen. Arvonlisäverotuksen käännetty verovelvollisuus on tulossa voimaan vuoden 2011 huhtikuussa. Talousrikollisuuden torjunta on lisäksi ollut poliisin toiminnan yksi painopiste vuonna 2010.

Harmaan talouden torjunnassa on tärkeää, että torjuntatoimet ovat oikeasuhteisia ja sellaisia, että ne eivät aiheuta kohtuutonta haittaa pelisääntöjä noudattaville yrityksille. Tämän vuoksi ei myöskään tule sitoutua toimenpiteisiin, jotka aiheuttavat velvoitteensa rehellisesti hoitavilla yrityksille tarpeettoman suurta byrokratiaa tai avaavat pikemminkin uusia harmaan talouden mahdollisuuksia kuin lisähyötyjä. Kiinnitämme seuraavassa huomiota mm. sellaisiin ehdotettujen toimenpiteiden heikkouksiin, joilla olisi haitallista merkitystä pk-yrityksille. Samalla teemme ehdotuksia, jotka perustuvat ehdotettua voimakkaammin verovalvonnan ja myös elinkeinoelämän oman torjunnan kehittämiseen.

Ulkomaalaisen työnantajan ja suomalaisen työn teettäjän yhteisvastuu ulkomaalaisen palkoista perittävistä veroista

Tutkimuksessa ehdotetaan, että ulkomaalainen työnantaja ja suomalainen työn teettäjä olisivat yhteisvastuussa ulkomaalaiselle Suomessa tehdystä työstä maksetuista palkoista perittävästä lähdeverosta ja ennakonpidätyksistä.

Työmarkkinoiden toimivuuden ja etenkin pienten työnantajayritysten näkökulmasta toimenpide-ehdotus kohtuuton. Esityksellä pyrittäisiin siirtämään vastuuta velvoitteiden laiminlyönnistä säännöksiä rikkovan yrityksen sopimuskumppaneille näiden tietoisuudesta, huolimattomuudesta tai tahallisuudesta riippumatta. Tällainen toimenpide-ehdotus on liian pitkälle menevä ja vieras Suomen oikeusjärjestelmään, sillä ratkaisu kanavoisi valtiolle harmaasta taloudesta aiheutuvat verojen menetykset pitkälti sopijakumppaniyritysten vastattavaksi. Näin se siirtäisi riskin harmaasta taloudesta valtiolta työn teettäjälle eli tilaajalle, koska valtiolta saamatta jäävät verotulot tulisivat työn teettävän yrityksen vastuulle.

Emme pidä tällaista ratkaisua oikeana. Menettely jäykistäisi työmarkkinoita ja johtaisi käytännössä myös protektionismin lisääntymiseen ulkomaisen työnteon tilaajalle aiheuttaman riskin kasvaessa. Katsomme, että harmaan talouden torjunnassa toimenpiteet on kohdennettava voimakkaammin väärin toimiviin yrityksiin. Rajat ylittäviin toimintoihin on kehitettävä muita valvontakeinoja kuten viranomaisten kansainvälistä yhteistyötä, tiedonvaihtoa ja rajat ylittävää verojen perintää.

Tilaajavastuulain säännösten laajentaminen koko aliurakointiketjuun

Selvityksessä esitetään tilaajavastuulain kehittämistä mm. ulottamalla tilaajan vastuu koko aliurakoitsijaketjuun, laajentamalla se työehtosopimusten tosiasialliseen noudattamiseen sekä korottamalla laiminlyöntimaksua, törkeimmissä tapauksissa myös kriminalisoimalla laiminlyönnit.

Esitys on varsin ylimalkainen, eikä kokonaisuus avaudu esityksessä. Sillä tarkoitettaneen kuitenkin tilaajan vastuun laajentamista myös alihankkijoidensa velvoitteista. Suhtaudumme myös tähän esitykseen kielteisesti, sillä tämä jäykistäisi sopimussuhteita ja aiheuttaisi kohtuuttoman pitkälle meneviä seurantavelvoitteita.

Esitämme sen sijaan, että tilaajavastuulain toimintaa parannetaan nykyisestä laajentamalla erityisesti sähköistä tarkastusmahdollisuutta nykyisestä ja kehittämällä julkinen rekisteri, jossa tilaajavastuulain edellyttämiä todistuksia voidaan tuottaa julkisena palveluna käyttäjille maksuttomasta rekisteristä ns. yhden luukun palveluperiaatteella.

Yritysten taustatietojen tarkastusta kehitetään tällä hetkellä Rakentamisen Laatu RALA ry:n toiminnassa. RALA:n tietokannassa on perustietopalveluun hakeutuneiden rakennusyritysten tiedot ja tilaajavastuulain edellyttämien tietojen tarkastus voidaan toteuttaa sähköisesti järjestelmää käyttäen. Järjestelmän kattavuus ei ole vielä tyydyttävällä tasolla ja järjestelmän piiriin hakeutumista tulisi julkisen sektorin toimin edistää. Tavoitteena tulisi olla tilaajavastuulain edellyttämien todistusten tietosisällön parantaminen ja niiden tuottaminen avoimena palveluna, jolloin tiedot voidaan tarkastaa julkisesta rekisteristä. Avoin tarkastusmahdollisuus on sekä byrokratian karsinnan että harmaan talouden torjunnan kannalta hyvä menettely.

Tällaisen kehittäminenkin edellyttää kuitenkin hyviä pelisääntöjä, jotta järjestelmä ei kehity liian jäykäksi. Tietojen päivitys voisi tapahtua esim. vuosittain tai puolivuosittain ja ongelmayritysten osalta useamminkin. Menettelyä voitaisiin laajentaa myös muille harmaalle herkille aloille, koska tilaajavastuulaki koskee tällä hetkellä vain rakennusalaa. Esitämme tällaisen uudistuksen käynnistämistä tutkimuksessa ehdotetun tarkastusvelvollisten piirin laajentamisen sijaan.

Tilaajavastuulain laiminlyöntimaksuun ollaan myös juuri tekemässä indeksikorotusta TEM:issä ja nykyiset tilaajavastuulain sanktiot ovat sinänsä riittävät. Törkeimpien tapauksien kriminalisointi voisi sen sijaan tulla harkittavaksi, jos toiminnassa voidaan osoittaa tahallisuutta. Myös pimeää palkkaa saaneiden työntekijöiden rangaistusmääräysmenettelyä koskeva ehdotus on lähtökohtaisesti perusteltu. Kuten selvityksestä ilmenee, työntekijöille ei nykyisin aiheudu pimeän työn tekemisestä seuraamuksia, vaikka tapauksiin liittyisi myös sosiaaliturvaetuuksien väärinkäyttöä.

Muita torjuntatoimia

Muina toimina esitetään mm. ilmoitusjärjestelmien kehittämistä niin, että rakennusurakat ilmoitetaan verohallinnolle ajantasaisilla neljännesvuosi-ilmoituksilla. Tiedossamme on, että tällaisia ilmoituksia annetaan jo nykyisin verohallinnolle, mutta resurssisyihin vedoten tietoja ei kyetä tarkastamaan.
Esitämme, että ilmoitusten seuraamiseen ja laiminlyönteihin puuttumiseen ohjataan verohallinnolle selkeät resurssit.

YTJ-järjestelmän käytön ongelmia ei yksilöidä selvityksessä riittävästi, jotta esitystä kaupparekisteritietojen julkisuuden toteuttamisesta voitaisiin arvioida. Käytännössä yrityksille aiheutuu ongelmia mm. siitä, että pitkäaikaisten sopimuskumppanien ennakkoperintärekisteröintiä koskevat tiedot muuttuvat projektien kuluessa. YTJ-järjestelmän kautta tapahtuvaa tarkastusta voitaisiin käytännössä helpottaa etenkin yritysten statustietojen muutosten yhteydessä esim. sopimuskumppaneille lähetettävien ilmoitusten muodossa.

Talousrikosten hovioikeuskäsittelyä on myös syytä nopeuttaa esityksen mukaisesti, samoin esitutkinnan ja syyttäjäportaan resursseista tulee huolehtia kohtuullisten käsittelyaikojen turvaamiseksi. Kannatamme myös talousrikosasioiden käsittelyn keskittämistä niihin erikoistuneisiin tuomioistuimiin tai näiden osastoille.

Osaa esityksistä on ollut myös vaikea arvioida, koska ne on esitetty tutkimuksesta irrallisina, ei niinkään tutkimuksen lopputuloksina. Mm. hallintarekisteröinti on tärkeä arvopapereiden kansainvälisen kaupan näkökulmasta, mutta kannatamme järjestelmän verovalvontamahdollisuuksien lisäämistä, samoin verohallinnon tiedonsaantia pörssin etävälittäjiltä sekä rahanpesun valvonnassa saatujen tietojen laajempaa käyttöä.

Tyyppihyväksyttyjen kassakoneiden käyttö käteissuorituksia vastaanottavilla aloilla tulisi selvittää tarkemmin, koska on epäilty, että tällaisten laitteiden käyttö voidaan myös sivuuttaa. Uusilla laitehankinnoilla aiheutettaisiin tällöin kustannuksia lähinnä velvoitteensa moitteettomasti hoitaville yrityksille. Kuten edellä on todettu, valvontatoimien tulee olla ylipäätään oikeasuhteisia ja sellaisia, että ne eivät aiheuta kohtuutonta haittaa tai kustannuksia pelisääntöjä noudattaville yrityksille.

SY:n lisäehdotuksia harmaan talouden torjunnan tehostamiseksi

Verotuksen korkea taso ja työn tarjoamiseen liittyvien työnantajavelvoitteiden hoito yhteiskunnan edellyttämällä tavalla vaikuttavat myös harmaan talouden määrään. Harmaan torjunnassa tulee sen vuoksi keskittyä erityisesti rakenteellisten syiden poistamiseen. Tämä onnistuu keventämällä edellä selvitetyllä tavalla työn tarjoamiseen ja sopimuskumppaneiden tietojen tarkistamiseen liittyvää byrokratiaa, muuttamalla valvonnan painopistettä jälkikäteisistä tarkastuksista ennakoivaan valvontaan sekä puuttumalla nykyistä nopeammin alkaviin väärinkäytöksiin.

Esitämme siksi edellä selvitetyllä tavoin tilaajavastuu.fi-palvelun kehittämistä julkiseksi avoimeksi palveluksi.

Eri viranomaisille kuten verohallinnolle, työsuojelupiireille, talousrikoksiin perehtyneille poliiseille, verotutkijoille ja syyttäjille tulee myös taata riittävät resurssit torjuntatoimien toteuttamiseksi. Samoin on tehtävä valvontayhteistyötä mm. työeläke- ja tapaturmavakuutuslaitosten, työttömyyskassojen ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa.

Näiden lisäksi harmaan talouden valvonnassa tulisi siirtyä hyödyntämään tehokkaammin myös viranomaisia, joille toimialojen yleisvalvonta nykyisin kuuluu. Esim. kotitalouksien tulisi ilmoittaa käyttämänsä urakoitsijat rakennusluvan myöntävälle viranomaiselle urakoiden avoimuuden lisäämiseksi. Uuden asunto-osakeyhtiölain myötä tarkentuneet velvoitteet mm. huoneistoremonteissa käytettyjen urakoitsijoiden ilmoittamisesta taloyhtiöille lisäävät myös kotitalouksien teettämien rakennustöiden läpinäkyvyyttä.

Rakennusalalla jo noudatettuja ilmoitus- ja kulkulupamenettelyitä tulee myös jatkaa. Samalla tulee tehostaa myös julkishallinnon eli kuntien ja valtion osallistumista ilmoitusmenettelyihin. Rakennusteollisuus ja Rakennusliitto ovat tehneet myös VM:lle esityksen rakennustyömailla työtä tekevien veronumeroinnista, jonka selvittämistä ja käyttöönottoa kannatamme. Rakennustyömailla liikkuville annettaisiin henkilökohtainen veronumero, joka tulisi liittää näkyvään kuvalliseen tunnisteeseen.

Verohallinnossa meneillään olevaa rakennusalan valvontahanketta (Raksa) tulee myös edelleen kehittää. Rakennusalalla toimivien yritysten rekisteröintiä voidaan kehittää ja tällainen rekisteri liittää Raksa-projektin valvontaan.

Tällä hetkellä tarkastuksia ei myöskään juuri kohdisteta uusiin yrityksiin, vaikka myös ne voivat aiheuttaa suuria verotulojen menetyksiä laiminlyömällä tarkoituksellisesti verot ja työnantajasuoritukset. Epärehelliset toimijat voivat vaihtaa yritystä muutaman kuukauden välein ennen kuin viiveet näkyvät verohallinnon rekistereissä, ellei valvontaa myös tältä osin kehitetä. Esim. konkurssiasiamiehen toimisto voisi toimittaa tiedot rakennus- ja työvoimavuokrausalan yritysten konkursseista verohallinnolle, jolloin epärehellistä toimintaa harjoittaneiden yritysten vastuuhenkilöt olisivat helpommin löydettävissä ja tarkastuksia voitaisiin kohdistaa tehokkaammin myös aloittaviin yrityksiin.

Tiukentunut kilpailu aiheuttaa rakennusalalla myös sen, että hinnoittelussa ei huomioida kaikkia lakisääteisiä veroja ja maksuja. Elinkeinoelämän on siksi myös itse kehitettävä edelleen laatujärjestelmiä siten, että yrityskulttuureita saadaan parannettua nykyisestä.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Jussi Järventaus
Toimitusjohtaja

Anna Lundén
Johtaja

Outi Tähtinen
Työmarkkina-asioiden päällikkö