Suomen kansallinen uudistusohjelma kevät 2016

1. Strategian merkitys

Suomen Yrittäjien (SY) mielestä Eurooppa 2020 –strategia ja siihen pohjautuvat komission suositukset sekä jäsenmaiden uudistusohjelmat ovat tarpeellisia, kun EU-alue pyrkii pääsemään kasvu-uralle ja toteuttamaan rakenteellisia uudistuksia, jotka ovat kilpailukyvyn vahvistumisen edellytyksiä.

Suomen osalta on syytä huomioida, että talouskasvumme on ollut EU-alueen hitaimpien joukossa. Tuoreimmat ennusteet sijoittavat Suomen edelleen viimeisten EU-maiden joukkoon tai jopa viimeiseksi. Tämä korostaa sitä, että Suomessa on tehtävä nimenomaan rakenteellisia uudistuksia. Emme ole päässeet muun EU-alueen sinänsä vaatimattomasta kasvusta osallisiksi. Koska Suomen vakavimmat ongelmat ovat rakenteellisia, niihin on löydettävä rakenteellisia korjaustoimenpiteitä.

2. Komission suositukset ja niiden täytäntöönpano

Komissio on antanut Suomelle suosituksia seuraavista kokonaisuuksista:

– julkisen talouden sopeuttaminen, kestävyysvajeen supistaminen ja kasvun edellytysten vahvistaminen
– eläkeuudistuksen toteuttaminen ja varhaisen työmarkkinoilta poistumisen ehkäiseminen, kuntarakenteen ja sote-palveluiden rakenteiden uudistaminen
– työllistymisen parantaminen ja tuottavuuskehitystä noudattavan palkkakehityksen edistäminen
– vähittäiskauppasektorin avaaminen kilpailulle

Suomen Yrittäjät katsoo, että pääministeri Sipilän hallituksen ohjelma kattoi varsin hyvin kaikki kohdat, joihin komission suosituksissa edellytetään kiinnitettävän huomiota. Rakenteellisia uudistuksia on linjattu kunnianhimoisesti, ja hallituksen talousohjelma johtaisi toteutuessaan velan kasvun taittumiseen. Ongelmat koskevat tavoiteltujen uudistusten ja hallitusohjelmaan kirjattujen linjausten toteuttamista.

2.1 Julkisen talouden sopeuttaminen

Uudistusohjelmassa todetaan pääministeri Sipilän hallituksen talouspolitiikan keskiössä olevan kilpailukyky, työllisyys ja julkinen palvelutuotanto. Julkisen talouden sopeuttamisen toimenpiteiden osalta ohjelmassa viitataan vakausohjelmaan ja Suomen toimenpiteisiin muiden suositusten johdosta.

SY katsoo, että Suomen ohjelma on näiltä osin oikeansuuntainen. Toteamme kuitenkin, että erityisesti verotuksen uudistaminen työllisyyttä ja talouskasvua tukevaksi jää pelkän maininnan varaan. Ohjelmassa olisi ollut syytä todeta, mitä keinoja hallitus aikoo toteuttaa yritysten kasvun, investointien ja työllisyyden edistämiseksi nimenomaan verotuksen rakenteita uudistamalla. Hallitusohjelmassa on muun muassa linjattu, että hallitus toteuttaa pienyritystoimintaa koskevan niin sanotun yrittäjävähennyksen, jolla olisi yrittäjien työllistymistä ja pienyritysten kasvua kannustavia vaikutuksia. Myös yritysten tuloksen verotuksen myöhentämiseen tähtäävät selvitykset ja niiden pohjalta tehtävät uudistukset ovat erittäin tärkeitä.

2.2 Kasvua edistävät rakenteelliset uudistukset

Tämä ohjelman jakso keskittyy eläkeuudistukseen ja sote-uudistukseen. SY toteaa eläkeuudistuksesta, että sen osalta rakenteiden uudistaminen on kaikkein pisimmällä, sillä uudistus on edennyt toteuttamisvaiheeseen. Sote-uudistus on puolestaan edelleen valmisteluvaiheessa, ja monia vaikeita kysymyksiä on vielä lopullisesti ratkaisematta.
Sote-uudistuksen vaiheita kuvataan uudistusohjelmassa asianmukaisesti. Olisi kuitenkin ollut syytä korostaa voimakkaammin sitä, että asiakkaiden valinnanvapauden toteuttaminen sekä toisaalta palveluiden järjestämisen ja tilaamisen sekä toisaalta tuottamisen erottaminen ovat ratkaisevia kysymyksiä niin sote-palvelujärjestelmän tehokkuuden kuin markkinoiden kehittymisenkin näkökulmasta. Linjaus, jonka mukaan maakuntien oma tuotanto on yhtiöitettävä, jotta kilpailutilanne julkisen ja yksityisen tuotannon välillä on neutraali, on tässä mielessä keskeinen.

2.3 Työmarkkinoiden uudistaminen

Työmarkkinoita koskeva ohjelman jakso keskittyy kilpailukykysopimukseksi nykyisin kutsuttavan yhteiskuntasopimuksen arviointiin. Sopimuksen arvioidaan tuottavan 35 000 työllistä lisää, jos se toteutuu täysimääräisenä.

SY katsoo, että hallitusohjelman tavoite työmarkkinoiden rakenteiden uudistamiseksi on tämän vaalikauden tärkein asia. Erityisen tärkeää on pystyä edistämään työpaikkasopimista lainsäädäntömuutoksin, kuten hallitusohjelmassa linjataan. Suomen työmarkkinat lukeutuvat maailman jäykimpiin ja keskittyneimpiin, ja palkanmuodostuksessa olemme tulleet arvioiduiksi maailman jäykimmäksi maaksi.

Paikallisen sopimisen laajentaminen on jo vesittynyt merkittävästi hallitusohjelman alkuperäisistä tavoitteista. Kilpailukykysopimuksen linjausten täytäntöönpanovaiheessa hallituksen on huolehdittava siitä, että paikalliseen sopimiseen saadaan tosiasiassa lisää mahdollisuuksia, joita myös pienet järjestäytymättömät työpaikat voivat hyödyntää.

On otettava huomioon, että uudet työpaikat ovat syntyneet ja syntyvät nimenomaan pieniin yrityksiin. Niissä työnantajan ja työntekijän välinen luottamus on vahvinta, ja edellytykset paikallisen sopimisen vapaaehtoiselle lisäämiselle ovat hyvät. Paikallisen sopimisen laajenemisen mahdollistaminen on ehdottomasti työntekijöiden ja yritysten yhteinen etu.

SY on arvioinut, että paikallisen sopimisen mahdollisuuksien laajentaminen voi luoda jopa 60 000-65 000 uutta työpaikkaa, mikä on lähes kaksinkertainen määrä kilpailukykysopimuksen vaikuttavuuteen nähden. Lisäksi paikallisen sopimisen mahdollisuuksien laajentaminen olisi aidosti rakenteellinen uudistus, toisin kuin useimmat kilpailukykysopimuksen toimenpiteet tai hallituksen sinänsä tarpeellisen yrittäjyyspaketin sekä työllisyyspaketin toimenpiteet.

Muut uudistusohjelman toimenpiteet – jotka perustuvat hallitusohjelmaan – ovat oikeansuuntaisia. Näihin lukeutuvat työvoimahallinnon uudistaminen, kannustinloukkujen purkaminen, työllistämisen kynnysten madaltaminen erityisesti ensimmäisen työntekijän palkkaamiseksi, nuorisotakuun tehostaminen, maahanmuuttajien kotouttaminen ja ammatillinen koulutuksen tehostaminen.

SY korostaa kuitenkin, että tehokkaimpia ovat toimenpiteet, joilla voidaan parantaa yleisesti kaikkien yritysten toimintaedellytyksiä. Tällaisiin lukeutuvat lainmuutokset, joilla madalletaan työllistämisen kynnyksiä ja vähennetään työllistämisen riskejä. Lisäksi on erittäin tärkeää erityisesti nuorten ja maahanmuuttajien työllistymisen näkökulmasta, että koulutussopimus luodaan oppisopimuskoulutusjärjestelmän rinnalle ja että oppisopimuskoulutustakin uudistetaan siten, että se on yritysten kannalta kannustavampi. Tämä edellyttää malleja, joissa henkilöiden tuottavuus otetaan paremmin huomioon määritettäessä heille maksettavien korvausten tasoa.

2.4 Kilpailu vähittäiskauppasektorilla

Komission vähittäiskaupan kilpailun lisäämistä koskevan suosituksen kohdalla uudistusohjelmassa raportoidaan jo toteutettu vähittäisliikkeiden aukiolosääntelyn uudistaminen sekä kerrotaan lukuisista muistakin toimenpiteistä, joilla yrityksiä yleisesti koskevaa sääntelyä on tarkoitus sujuvoittaa luoden uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
SY toteaa sääntelyn järkeistämisen olevan yksi tärkeimmistä tavoista parantaa suomalaisten yritysten liiketoimintaympäristöä. Tälle tavoitteelle on pantu enemmän painoa hallitusohjelmassa kuin aiemmin.

Toiminta sääntelyjärjestelmän kilpailukyvyn parantamiseksi on käynnistynyt, ja sitä tulee jatkaa määrätietoisesti. Hallituksen yleisiä tavoitteita auttaisi, jos kyettäisiin määrittämään määrällisiä, konkreettisia tavoitteita, joita kohti kuljetaan. Esimerkkiä voisi ottaa niiden EU-maiden järjestelmistä, jotka noudattavat niin sanottua yksi sisään – kaksi ulos –periaatetta. Myös EU:ssa pohditaan parhaillaan, millaisia määrällisiä tavoitteita voitaisiin ottaa käyttöön. Määrällisiä tavoitteita asetettaessa olisi hyvin tärkeää pystyä hahmottamaan lainsäädännön uudistuksista seuraavia kumulatiivisia kustannusvaikutuksia.

3. Lopuksi

Toteamme lopuksi, että ohjelman jaksossa 4 käsitellyt tutkimus- ja kehitystavoitteet ovat äärimmäisen tärkeitä. Näiltä osin esitämme huolemme julkisten innovaatiopanostusten määrän – erityisesti TEKESin resurssien – leikkaamisesta. Myönteistä on, että hallituksen yrittäjyyspaketin osana on linjattu otettavaksi käyttöön pienille yrityksille sopiva innovaatioseteli. Samanaikaisesti on huolehdittava siitä, että TEKESin toimintakyky ja pk-yritysten innovaatiotoiminnan edistämiskyky säilyvät korkealla tasolla.

Antti Neimala
varatoimitusjohtaja