Suomen oppisopimusjärjestelmä yrittäjien näkökulmasta

Eduskunta
Valtiovarainvaliokunta
Sivistys- ja tiedejaosto

Suomalainen oppisopimusjärjestelmä lähti kehittymään keskiajan lopussa ammattikuntajärjestelmän kehittymisen myötä. Oppipoika-kisälli-mestari -järjestelmällä turvattiin ammatin ja yritystoiminnan siirtyminen sukupolvelta toiselle. Se oli myös keskeinen osa aikansa sosiaaliturvaa. Toisaalta järjestelmän avulla myös suojattiin ammattikuntia. Osittain tästä syystä teollistumisen edetessä ammattikuntalaitos lakkautettiin 1860-luvun lopussa ja ammatit sekä yrittäminen vapautuivat.

Suomen ammattikuntalaitoksen historia noudattelee pitkälti Saksan mallia. Saksassa kuitenkin ammattikuntalaitos on edelleen hyvin voimakas ja monet ammatit sekä yrittäminen ovat huomattavasti säädellympää kuin Suomessa.

Ammattikuntalaitoksen lakkauttamisen myötä kehitys johti tehtaiden yhteydessä olevien ja myöhemmin kuntien ylläpitämien ammatillisten oppilaitosten syntyyn. Oppisopimuskoulutuslainsäädäntö saatiin Suomeen vasta 1920-luvulla.

Nuorten ammatillisen peruskoulutuksen pääväyläksi on Suomessa tullut oppilaitosmuotoinen koulutus. Vuonna 2010 alle 100 nuorta siirtyi oppisopimuskoulutukseen suoraan peruskoulun jälkeen (liite 1). Tähän on vaikuttanut esim. oppisopimuskoulutuksen painottuminen aikuiskoulutusmuodoksi erityisesti näyttötutkintojärjestelmän kehittymisen myötä 1990 -luvun puolenvälin jälkeen.

Lisäksi yritysten kiinnostusta nuorten oppisopimuskoulutukseen on vähentänyt sen voimakas sitoutuminen työsopimussuhteeseen. Tämän seurauksena oppisopimuspalkka on usein kohtuuton nuorten osaamiseen ja tuottavuuteen nähden. Myöskään rahoitusta ei ole aiemmin suunnattu esim. koulutuskorvauksien muodossa riittävästi yrityksille.
Saksassa oppisopimuskoulutus on nuorten ammatillisen koulutuksen pääväylä. Siellä eri alojen oppisopimuspalkat on sidottu ammattien tuottavuuteen sekä opiskelijan taitotasoon. (Kuinka monennen vuoden opiskelija on?) Suomen Yrittäjät on esittänyt koulutussopimusmallia, joka lähestyisi Saksan mallia. Mielenkiintoinen kysymys on, mikä yhteys Saksan alhaisella nuorisotyöttömyydellä on voimakkaasti työssä tapahtuvaan oppimiseen perustuvaan koulutusmalliin.

Oppisopimuskoulutuksesta on Suomessa muodostunut omintakeinen, monella tavalla innovatiivinen ja vahva järjestelmä, mutta se poikkeaa monella tavalla muista eurooppalaista malleista. Seuraavassa on joitain suomalaisen oppisopimuskoulutuksen vahvuuksia.

Yrittäjien oppisopimuskoulutus

Vuonna 1999 oppisopimuslainsäädäntöön otettiin Suomen Yrittäjien aloitteesta Yrittäjien oppisopimus. Yrittäjälle voidaan tehdä oppisopimus. Se ei perustu työsopimukseen vaan yrittäjästatukseen. Yrittäjä voi koulutuksen lisäksi saada itselleen mentorin, joka voi olla esim. vertaisyrittäjä. Tälle mentorille voidaan maksaa koulutuskorvausta. Yrittäjien oppisopimuksesta ja sen mentori-mahdollisuudesta onkin tullut yksi keskeisimmistä tavoista yrittäjän oman osaamisen ja yritystoiminnan kehittämiseen (liite 2). Yrittäjät ovat voineet tutkinnon lisäksi suorittaa ei-tutkinto-tavoitteista koulutusta ja saada jokin liiketoiminnan kehittämiskohde kuntoon.

Oppisopimuskoulutuksena toteuttavan ammatillisen lisäkoulutuksen leikkaukset ovat kohdistuneet voimakkaasti myös yrittäjien mahdollisuuksiin saada koulutusta. Tämä osaltaan vaarantaa erityisesti pienyrittäjien kilpailukyvyn ylläpitoa osaamisen avulla.

Oppisopimus aikuiskoulutuksena

Oppisopimuskoulutuksesta on tullut Suomessa aikuiskoulutuksen järjestämistapa ja se on pääosin ammatillista lisä- tai täydennyskoulutusta. Se perustuu pääosin tutkinnon suorittamiseen näyttötutkinnon avulla. Tällöin perusajatuksena usein on, että opiskelijalla on jo pohjallaan työkokemusta ja osaamista (usein jo tutkintokin). Suurin osa oppisopimuskoulutukseen osallistuvista on jo työsuhteessa oppisopimuksen alussa. Oppisopimus Suomessa perustuu harvemmin uuteen työpaikkaan. Oppisopimuskoulutuksella on kuitenkin erittäin tärkeä rooli yrittäjien ja työväestön osaamisen ylläpitämisessä.

Hyvää Saksan matkaa!

Suomen Yrittäjät

Veli-Matti Lamppu
koulutusasioiden päällikkö

» Liite 1: Nuorten oppisopimuskoulutustilastoja
» Liite 2: Yrittäjän oppisopimuskoulutuksen opiskelijamäärät v. 2005 – 2011