9.11.2010 klo 09:27
Lausunto

Suomen rakentamismääräyskokoelman osien C4, D2, D3 ja D5 uusimisesta ja osan C3 kumoamisesta.

Ympäristöministeriö

Rakennusten energiamääräysten uusimisella toteutettaisiin rakentamismääräysten rakenteen muutos ja energiamääräysten tason kiristys. Rakenteen muutoksella siirryttäisiin rakennuksen kokonaisenergiakulutukseen perustuvaan sääntelyyn, jossa otetaan huomioon myös energiamuodon vaikutus primäärienergiakulutukseen ja päästöihin. Tavoitteena olisi toteuttaa keskimäärin noin 20 prosentin tasonkiristys energiamääräyksiin. Lisäksi asetettaisiin uusiutuvan energian osuudelle vähimmäisvaatimus. Energiamääräysten rakenteen muutoksella haetaan aikaisempaa kustannustehokkaampia energiatehokkuus vaatimuksia.

Muutoksen taustalla on uudistettu rakennusten energiatehokkuutta parantava direktiivi (2010/31/EU), joka tulee olla kansallisesti pantu täytäntöön viimeistään 9 päivänä heinäkuuta 2012. Direktiivi muuttaa rakentamista koko EU:n alueella merkittävästi. Uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia vuoden 2020 loppuun mennessä. Julkisia rakennuksia vaatimus koskee jo vuoden 2019 alusta.

Lausunto

Suomi on kansallisesti sitoutunut haasteellisiin tavoitteisiin energiatehokkuuden tavoittamiseksi, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi sekä uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Suomessa rakennuksissa käytettävän ja rakentamiseen kuluvan energian osuus energian loppukäytöstä on noin 40 %, aiheuttaen kasvihuonepäästöistä lähes 40 %. Suomen Yrittäjien mielestä uusien energiatehokkaiden rakennusten rakentaminen on sinänsä tavoiteltava asia. Etenkin jos se on kustannustehokas tapa vähentää kasvihuonepäästöjä ja torjua ilmastonmuutosta.

Suomen Yrittäjät kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin Suomen rakentamismääräyskokoelman ympäristöministeriön asetusehdotuksessa:

Asetusehdotus antaa rakentajille mahdollisuuden ratkaista toteutuskeinot, joilla täytetään energiatehokkuusnormit. Kokonaisvaltaisella tarkastelutavalla on etuja esimerkiksi mahdollistamalla aikaisempaa nopeampi uusien innovaatioiden hyödyntäminen. Samanaikaisesti asetus kuitenkin heikentää pienten rakennusyritysten toimintaedellytyksiä merkittävästi. Uudessa tilanteessa kokonaisvaltainen suunnittelu nousee avainasemaan ja suunnittelun osuus kokonaiskustannuksista kasvaa. Tällaisessa tilanteessa suurten volyymien suuret rakentajat saavat ansiotonta etua ja pienten toimijat jäävät helposti suurten jalkoihin, kun suurille rakentajilla on suuremmat resurssit suunnitteluun.

Rakennuksien nopeatahtisilla energiasäästötavoitteilla riskejä ei ole myöskään selvitetty riittävästi. Suomessa on yli 20 000 rakennusyritystä. Energiatehokkuusvaatimuksen nopeatahtinen kiristys luo helposti tilanteen, jossa yritysten osaaminen ei vastaa uusia vaatimuksia. Uusien määräysten tiivis tahti luo myös ongelmia tuotannon sopeuttamiseen vaatimuksien mukaiseksi. Ei myöskään ole selvitetty, miten varmistetaan käytännön rakentamisessa uusien määräysten edellyttämä rakentamisen laatu. Osaamaton tai laadultaan heikko rakentaminen synnyttää riskejä niin rakennusten terveellisyyteen kuin turvallisuuteen. Riskien minimoimiseksi ja rakennusalan monipuolisen yritysrakenteen ylläpitämiseksi tulee varmistaa riittävän koulutuksen, tutkimuksen ja uusien ratkaisujen toimivuuden kartoittamisen voimavarat.

Ilman tukitoimia rakennusten energiatehokkuusvaatimukset tulevat liian nopealla tahdilla, ilman että ne antaisivat alan yrityksille riittävät edellytykset sopeuttaa tuotantonsa tiukentuneisiin vaatimuksiin. Olisi myös hyvä tehdä selkeä tiekartta tuleville kansallisille energiatehokkuusvaatimuksille ja niiden aikatauluille. Tiekartan valmisteluissa olisi syytä kuunnella laajasti alan yrityksiä.

Suomen Yrittäjät ry

Petri Malinen
Ekonomisti

Sampo Seppänen
Ympäristöekonomisti