10.1.2013 klo 14:36
Lausunto

Suomen Yrittäjien lausunto ehdotuksesta koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelmaksi

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Koulutuksen tasa-arvo on tärkeä yhteiskunnallinen tavoite. Koulutuksellinen tasa-arvo lisää sekä yksilöiden hyvinvointia että yhteiskunnan kykyä hyödyntää henkistä pääomaa. Koulutukselliseen tasa-arvoon vaikuttaa moni asia, kuten kasvatus, asenteet, sosio-ekonominen tausta, alueelliset erot koulutuspalveluiden saatavuudessa ja koulutuksen aikaisen sosiaaliturvan taso.

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa 2011 – 2016 asetettujen koulutuksellisen tasa-arvon edistämisen tavoitteisiin perustiuen on OKM:n työryhmä päätynyt 3.12.2012 jättämässään raportissa esittämään 35 eri toimenpidettä tasa-arvon edistämiseksi koko koulutusjärjestelmässä.

OKM:n työryhmän esittämät toimenpiteet ovat suurelta osin kannatettavia. Suomen Yrittäjät haluaa esittää joitakin huomioita yrittäjien koulutukselliseen asemaan sekä joihinkin toimenpide-ehdotuksiin liittyviä varaumia tai lisäehdotuksia.

Yrittäjät ovat usein koulutuspalveluiden käyttäjinä aliedustettu ryhmä. Joiltain osin tätä aliedustusta selittää yrittäjien huonompi tasa-arvo koulutuksen sosiaaliturvassa ja saatavuudessa palkansaajin nähden.
Seuraavassa on näkökulmia yrittäjien koulutukseen, joita toivomme otettavan huomioon koulutuksellista tasa-arvoa kehitettäessä.

Koulutuksen aikainen sosiaaliturva

Yrittäjät ovat aliedustettu ryhmä aikuiskoulutustuen käyttäjinä. Pari vuotta sitten toteutetussa aikuiskoulutustukiuudistuksessa palkansaajien saamien etujen taso nousi suhteessa enemmän kuin yrittäjien tuki. Painopiste korotuksissa oli tulosidonnaisessa tuen osassa. Yrittäjät eivät tätä osaa saa. Yrittäjien aikuiskoulutustuen perusosaa tulisikin nostaa. Lisäksi tuensaantiedellytyksiä tulisi vielä selkeyttää.

Koulutuspalveluiden mitoittaminen

Koulutuspalvelut on usein ylimitoitettu yrittäjän tarpeisiin nähden. Tutkintotavoitteisuus korostuu sekä rahoituksessa että tarjonnassa. Tarjonnan tulisikin nykyistä enemmän olla osaamisperusteista. Tällöin myös ei-tutkintotavoitteinen koulutus ja tutkinnon osien suorittaminen tulisi riittävästi resursoida.

Koulutuspalveluiden saatavuus

Eri selvitysten mukaan koulutustarjonta ja yrittäjien koulutustarpeet eivät riittävästi kohtaa. Pienten yritysten osaamistarpeiden ennakointia tulisikin saada järjestelmällisemmäksi. Lisäksi palvelut tulisi myös ajallisesti sovittaa yrittäjien tarpeisiin.

Seuraaviin työryhmän ehdotuksiin Suomen Yrittäjillä on huomioita, lisäehdotuksia tai varaumia:

Toimenpide 6. Perusasteen päättävien toiselle asteelle siirtymisen tukeminen

Suomen Yrittäjät ei kannata oppivelvollisuuden pidentämistä loppupäästä yhdellä vuodella. Emme usko, että pakko luo motivaatiota nuorille toisen asteen opintoihin. Kannatamme kuitenkin ehdotukseen sisältyvää oppimateriaalien maksuttomuutta. Laajentaisimme sen koskemaan koko toisen asteen opintoja. Erityisesti vähävaraisille nuorille ja heidän perheilleen oppikirjoista aiheutuvat kustannukset ovat merkittäviä ja saattavat vaikuttaa opintovalintoihin.

Toimenpide 15. Oppilaitosmuotoisen ja oppisopimuksen vuorottelu

Suomen Yrittäjät ehdottaa, että oppilaitosmuotoisen ja oppisopimuskoulutuksen rinnalle otetaan koulutussopimukseen perustuva koulutusmalli. Tätä mallia voitaisiin soveltaa nuoriin, joilla ei ole peruskoulun tai lukion jälkeistä tutkintoa.

Koulutussopimuksessa yritys voi ottaa nuoren oppimaan ammattia niin, että mukana järjestelyssä olisi asianomaisen alan oppilaitos. Koulutussopimus ei olisi siis oikeudellisesti työsuhde. Opiskelijalla olisi oikeus opintotukeen. Opiskelija olisi oppilaitoksen kirjoilla ja vakuuttama. Lisäksi koulutussopimus tarjoaisi työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen perustuvan tavan nuorelle saada tutkinto ja ammatti.

Oppilaitoksen mukana olon kautta varmistettaisiin myös niiden tietojen ja taitojen saaminen nuorelle, joita ei voida käytännön työn yhteydessä yrityksessä nuorelle opettaa.

Toimenpide 25. opiskelijavalintojen ja järjestämislupamenettelyn kehittäminen

Vastustamme ajatusta siitä, että näyttötutkintoon valmistavaan peruskoulutukseen ja ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen laaditaan opiskelijaksi ottamisen perusteet siten, että ne, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa saavat lisäpisteitä opiskelijavalinnoissa.

Näyttötutkinnot perustuvat ajatukseen työelämälähtöisestä perus-, täydennys- tai lisäkoulutuksesta. Näyttöön osallistuminen lähtee ajatuksesta, että osaaminen on voitu hankkia monin eri tavoin (osaamisen hankkimistavasta riippumattomat tutkinnot). Usein esim. työssä saatu kokemus antaa henkilölle virikkeen hakeutua näyttöön valmistavaan koulutukseen. Tästä syystä aiempaa tutkintoa tai sen puuttumista ei voi laittaa erityisasemaan valintoja tehdessä.

Toimenpide 28. Avoimen korkeakoulun kehittäminen

Avoimeen korkeakoulutukseen pääsyyn ei saa asettaa esteitä korkeakoulututkinnon suorittaneille. Ei korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus kasvaisi näkemyksemme mukaan, mikäli avoimessa korkeakoulutuksessa suoritetut opinnot toimisivat paremmin väylänä tutkintotavoitteiseen korkeakoulutukseen.

Toimenpide 34. Aikuisten erityisopetuksen kehittäminen

Erityistä tukea tarvitsevien oppisopimuskoulutusrahoitusta kehitettäessä ei riitä, että rahoitus huomioi opiskelijan tarpeet ja tarvitseman tuen. Rahoitusta on suunnattava myös työnantajan tukemiseen.

Suomen Yrittäjät

Veli-Matti Lamppu
koulutusasioiden päällikkö