Suomen Yrittäjien näkemyksiä oppisopimuskoulutuksen kehittämiseen
Eduskunnan sivistysvaliokunta
Oppisopimuskoulutus on koulutuksenjärjestämismuodoista kaikkein työelämälähtöisin. Osaaminen hankitaan pääasiassa työpaikalla oppien. Oppisopimuskoulutus pitää yllä työllisyyttä, on opiskelijalle kannustava ja tarjoaa työnantajalle omasta osaamisestaan kiinnostuneen ja sitoutuneen työntekijän. Yrittäjän oppisopimuskoulutus on yrittäjälle käytetyin tuettu koulutuksen järjestämismuoto.
Ammatillisen koulutuksen uudistaminen mahdollistaa oppisopimuskoulutuksen nousemisen tasa-arvoiseen asemaan oppilaitosmuotoisen koulutuksen rinnalle. Tämä edellyttää, että koulutuksen eri järjestämismuodot asetetaan suunnitelmien mukaisesti rahoituksellisesti tasa-arvoiseen asemaan. Lisäksi koulutuksenjärjestäjien tulee perustaa toimintansa kysyntälähtöisyyteen oppilaitoksen omien toiminnallisten intressien sijaan.
Ammatillisen koulutuksen uudistamisessa tulee esim. koulutuksenjärjestäjien ja OKM:n välisten ohjauskeskustelujen sekä tarvittaessa myös valtion budjettiohjauksen avulla varmistaa, että työntekijöiden ja yrittäjien mahdollisuus oman osaamisensa kehittämiseen turvataan. Oppisopimuskoulutus on tässä keskeinen koulutuksen järjestämismuoto.
Ammatillisen koulutuksen uudistaminen mahdollistaa myös oppisopimuskoulutuksen hallinnollisten esteiden purkamisen. Kannatettava tavoite on, että oppisopimus- ja koulutussopimus tehdään rinnakkaisin koulutuksen järjestämismuodoin, yhtenäisin lomakkein ja toimintamallein.
Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen on järjestelmän keskeisin haaste. Työnantajan kynnys palkata vähäisellä osaamisella oleva nuori, jolle maksetaan kuitenkin opiskelusta keskimäärin 80 % ammattihenkilön palkasta, on korkea. Työnantaja käyttää ajallisia ja taloudellisia resursseja nuoren ohjaukseen ja ottaa työllistämisriskin.
Ammattitaidottoman nuoren, jolla ei ole tutkintoa, oppisopimuspalkkaus tulisi muuttaa osaamisen ja sen kehittymisen huomioivaksi. Palkka oppisopimuksen alussa voisi olla esim. 30 % alan peruspalkasta. Palkka nousisi, kun nuori osoittaa osaamistaan näyttöjen avulla ja suorittaa tutkinnon osia. Kun tutkinto on suoritettu, palkka olisi alan peruspalkka (SY:n malli, liite 1.).
Ammatillisen koulutuksen uudistuksessa oppisopimuskoulutus ja koulutussopimus asetetaan rinnakkaisiksi koulutuksenjärjestämismuodoiksi. Tätä pidämme hyvänä. Koulutussopimus toimii hyvänä väylänä oppisopimukseen. Tätä kynnystä madaltaisi em. palkkauksen sovittaminen osaamisen kehittymiseen.
Esitämme myös, että ei-työsopimussuhteisessa koulutussopimuksessa työnantaja voisi halutessaan maksaa pientä kannusterahaa nuorelle. Tämä kannusteraha voisi olla esim. maksimissaan 15 euroa koulutuspäivässä eli noin 300 euroa kuukaudessa (keskimääräinen opintoraha on noin 90 euroa kuukaudessa). Tämä lisäisi nuoren sitoutumista työssä oppimiseen ja kannustaisi työnantajaa sitouttamaan nuori osaksi työyhteisöä. Uskomme myös, että em. mahdollisuus lisäisi koulutussopimusten muuttamista oppisopimuksiksi nuoren osaamisen kasvaessa.
Suomen Yrittäjät esittää, että niin nuorten oppisopimuspalkkauksesta kuin koulutussopimuksessa mahdollisesti maksettavasta kannusterahasta säädetään ammatillisen koulutuksen uudistuvassa lainsäädännössä. Työsopimuslain 1 luvun 2 pykälän perusteella tämä on mahdollista.
Suomen Yrittäjät
Mika Tuuliainen
koulutusasioiden päällikkö
