26.11.2012 klo 10:49
Lausunto

Suomen Yrittäjien vastaukset Liikenne- ja viestintäministeriön meriliikenne-strategiaan liittyviin kysymyksiin (meriliikenteen ohjaus sekä meriturvallisuus ja -pelastus)

Aluksi

Yleisesti ja vastaukseen yksi viitaten Suomen Yrittäjät painottaa kansantalouden kokonaisnäkökulmaa meriliikenteen strategiaa määriteltäessä. Erityisesti tämä näkökulman valinta on tärkeä ja ajankohtainen määriteltäessä valtion roolia merenkulun toimintaedellytysten edistämisessä. Vastoin eräitä viimeaikaisia tapahtumia valtion tasoinen osaoptimointi ei itse asiassa ole mahdollista, sillä valtion tehtävänä on koko kansantalouden – yhteiskunnan – edun ajaminen myös merenkulussa.

Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan aina ei valtion merenkulkua koskevissa päätöksissä ole kyetty tätä näennäistä osaoptimointia välttämään. Tällaisia osaoptimoinnin kielteisiä piirteitä on – maan hallituksen perustelluista, mm. vuoden 2012 liikennepoliittisessa selonteossa kirjatuista linjauksista huolimatta – havaittavissa erityisesti talvimerenkulun ja jäänmurron järjestämisessä.

Valtion täysin omistama Arctia Shipping Oy on saanut veronmaksajien voimallisesti subventoimaan hintaan omistukseensa jäänmurtajia, joita myymälle se nyt paikkaa talouttaan ja valtaa alihinnoittelulla yksityisiltä varustamoilta yhtiölle täysin uusia satamajäänmurron markkinoita.

Suomen Yrittäjät korostaa, että siellä, missä valtio avaa aiemmin itse hoitamiaan toimintoja kilpailulle, tulee kilpailuolosuhteet olla tasavertaisia, neutraaleja syrjimättömiä. Näin ei tällä hetkellä merenkulussa ole.
Tämän epäkohdan korjaaminen tulee olla keskeisesti esille myös nyt käynnissä olevassa meriliikenteen strategiatyössä.

Esitetyt kysymykset ja niihin vastaukset

1. Miten voitaisiin parhaiten turvata eri toimijoiden ja viranomaisten välinen yhteistoiminta ja tietojenvaihto meriliikenteen osalta? Mitkä olisivat tehokkaimmat ja toimivimmat keinot edistää Itämeren ja EU-valtioiden yhteistyötä tiedonvaihdossa ja tietojärjestelmien kehittämisessä?

Avoin vuoropuhelu eri toimijoiden välillä on välttämätöntä. Tässä työssä on tärkeätä linjata julkisen sektorin rooli yhtäältä regulaattoriksi, mahdollistajaksi ja toimijaksi; näiden roolien erot tulisi tiedostaa ja näin luoda luottamusta linjausten ja toiminnan pitkäjänteisyyteen ja esim. kilpailun edistämiseksi tarvittavaan syrjimättömyyteen.

2. Miten meriliikenteenohjaus voisi tukea paremmin, joustavammin ja tehokkaammin meriliikennettä?
Meriliikenteen ohjausta voisi kehittää niin, että Liikennevirasto vuokraisi ulkopuoliselle toimijalle paikan VTS-keskuksesta. Näin operaattori voisi välittää kaupallista, operatiivista tietoa alusten ja sidosryhmien välillä.
Operaattori käyttäisi tällaisessa menettelyssä valmista meriliikenteen VTS-verkostoa pakollisten kaupallisten toimijoiden välitykseen: luotsin välitys, hinaajien välitys, satamien kiinnityspalvelut, ahtausliikkeet, laivanselvittäjät jne.

Tätä palvelua ei ole tällä hetkellä saatavissa. Olemassa olevaa VTS-verkostoa voisi hyvin hyödyntää ilman, että se haittaisi meriliikenteen ohjausta.

3. Kuinka tulisi varmistaa SOLAS-alusten SAR-yhteistyösuunnitelmien ajantasaisuus ja saatavuus? Kuinka alusliikennepalveluiden tuottamaan tietoa voitaisiin paremmin hyödyntää uusien palvelujen kehittämisessä ja meriturvallisuuden parantamisessa?

Tähän Suomen Yrittäjillä ei ole erityistä kantaa.

4. Minkälaiseksi arvioitte turvalaitteiden kehittymisen mahdollisuudet ja niiden vaikutukset navigointiturvallisuuteen? Miten voisi kehittää merenkulun turvallisuutta (navigointiturvallisuutta) erityisesti SOLAS -liikenteen osalta?

Tähän Suomen Yrittäjillä ei ole erityistä kantaa.

5. Miten parannetaan liikenteen (VTS) ja talvimerenkulun ohjauksen, jäänmurron ja luotsauksen välistä yhteistoimintaa entisestään?

Tiedon lisäämisen myötä ”vuokraamalla” VTS-tietoa kaupallisille toimijoille, koska jäänmurto, luotsaus ja merenkulku kokonaisuudessaan ovat kaikki saman kaupallisen intressin ja toiminnan kohteina.

6. Kuinka luotsaustoimintaa tulisi muuten kehittää ja mikä olisi sopiva toimintamalli luotsauksen järjestämiseksi?
Luotsausta tulisi kehittää alueellisen kilpailuttamisen mallilla.

Kun Liikennevirasto kilpailuttaa esimerkiksi kymmenen vuoden välein luotsauksen alueittain, syntyy valtiolle ja koko yhteiskunnalle seuraavia etuja:

• Luotsauksen tulot tuloutuvat Liikennevirastolle
• Liikenneviraston määritellessä hinnat ei ole pelkoa, että luotsaukseen tulee autokatsastuksessa väitettyä hintojen karkaamisia
• Läpinäkyvät kustannukset luotsauksessa koko rannikolla
• Nykyinen Saimaan 4,2 miljoonan euron suorasubventio muuttuu kilpailutukseksi, joka eri arvioiden perusteella vähentää valtion subventiotarvetta 4,2 miljoonasta 2 miljoonaan euroon vuodessa
• Kilpailuttamisen myötä Suomen luotsausmalli vastaa paremmin Euroopan Unionin kilpailuoikeudellisia linjauksia
• Luotsauksen laatu ja turvallisuus paranevat kilpailun myötä
• Työpaikkojen määrä säilyy uuden mallin käyttöönoton alkuvaiheissa, kunnes eläköitymisen ja tehostamisen myötä luotsien määrä pienenee
• Suomen ulkomaankauppa saavat etua luotsausmaksujen hinnankorotuspaineiden hellittäessä tuottavuuden lisääntymisen takia.

7. Voisiko rannikkovartiostotoimintojen keskittämisellä tehostaa toimintaa ja jos, niin miten? Kuinka toimintaa voisi muuten kehittää?

Tähän Suomen Yrittäjillä ei ole erityistä kantaa.

8. Kuinka voitaisiin parantaa onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn ja vahinkojen seurausten torjuntaan liittyvien palvelujen laatua ja toiminnan tuottavuutta? Kuinka merellisiä riskejä tulisi tunnistaa ja hallita hallintorajat ylittävästi?

Tähän Suomen Yrittäjillä ei ole erityistä kantaa.

9. Kuinka näette merikartta- ja muiden navigointiturvallisuuteen liittyvien tietojen maksuttoman jakamisen tulevaisuudessa? Mitä haasteita tai mahdollisuuksia tietojen avaamisella olisi?

Suomen Yrittäjät kannattaa Suomen hallituksen linjausta, jonka mukaan mm. karttatiedostot ovat maksuttomasti kaikkien saatavilla. Näin tehostetaan kansantalouden toimintaa, luodaan uusia liiketoiminta- ja työllisyysmahdollisuuksia sekä edistetään avointa yhteiskuntaa.

Suomen Yrittäjät

Kari Jääskeläinen
elinkeinoasioiden päällikkö