20.11.2013 klo 08:14
Lausunto

TEM:in kansainvälistymismäärärahat, FINPRO, Horisontti 2020 sekä robottiviikko

Valtiovarainvaliokunta
Työ- ja elinkeinojaosto

TEM:in kansainvälistymismäärärahat

Yritysten yhteisiin kansainvälistymishankkeisiin osoitetut määrärahat ovat kriittisen alhaisella tasolla.

Yritysten kansainvälistymistä tuetaan mm. yritysten yhteishankkeina, kun vähintään neljä suomalaista yritystä on omilla kotimaisilla tuotteillaan tai palveluillaan hankkeessa mukana. Yhteishankkeiden kautta rahoitusta voi saada mm. vientiverkosto- ja kumppanuusohjelmahankkeisiin, markkinaselvitysmatkoihin, vaikuttajavierailuihin sekä yritysten kansainvälisiin näyttelyhankkeisiin.

Tilanne:

• Yritysten yhteishankkeisiin osoitettuja määrärahoja (32.20.43) tulisi korottaa 6 miljoonalla eurolla. Vuonna 2012 myönnettiin 24 miljoonaa euroa. Valtion vuoden 2013 talousarviossa on uusien avustusten myöntämiseen varattu 15,6 miljoonaa euroa, josta 650 000 euroa on tarkoitettu erityisesti Kiinaan suuntautuvan viennin ja kansainvälistymisen edistämiseen.

Perustelut:

• TEMin kansainvälistymismäärärahat ovat Suomen pk-yritysten ja teollisuuden kannalta elintärkeä instrumentti.

• Näillä määrärahoilla on vaikutusta myös Team Finland hankkeen käytännön toteutukseen.

• Muutkin maat tukevat yritysten kansainvälistymistä. Jotkut maat, kuten Puola, erittäin tuntuvasti (vaikuttaa mm. veneiden rakentamiseen).

• Yritysten kansainvälistymisen edistämisessä EU painottaa erityisesti messuosallistumista sekä kansainvälistymisneuvontaa.

• Yritykset kokevat yhteishankkeiden kansainvälistymisavustukset tehokkaaksi toimintamuodoksi uusia markkinoita lähestyttäessä. Järjestelmä muodostaa suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen toiminnan pienille yrityksille selvästi kokoaan suuremman näkyvyyden.

• Yhteishankkeisiin osallistui vuonna 2012 lähes 3 000 yritystä, mikä selvästi todistaa tukimuodon laajan kysyntäpohjan ja tehokkuuden.

Finpron toimintaan uudistuksia ja muutoksia

Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt valmistelun, jonka tarkoituksena on olennaisesti uudistaa Finpron toimintaa.

Finpron tarjoamat maksulliset konsulttipalvelut on tarkoitus erityttää omaksi osakeyhtiöksi. Jatkossa Finpron osaaminen ja siihen liittyvä julkinen tuki keskittyvät Team Finland -strategian mukaisesti erityisesti pk-yrityksien laajenevaan ja kehittyvään kansainvälistymispalveluun.

• Uudistusta on toteutettava siten, että pk-yritysten saatavissa olevat palvelut eivät kärsi vaan vahvistuvat.

• Suomen Yrittäjät kannattaa SGEI-palveluiden lisäämistä. Tällä voidaan myös kasvattaa kiinnostusta yritysten kansainvälistymiseen.

• Toteamme myös, että Finpron kansainvälinen verkosto on ainutlaatuinen yhdistelmä suomalaisen yrityskentän, eri toimijoiden ja paikallisten markkinoiden tuntemusta. Tätä osaamisydintä ei saa pilata nyt menossa olevassa uudistushankkeessa.

• Eri maiden kansainvälistymisjärjestelmät ovat kehittyneet kansallisista lähtökohdista. Siksi kansainvälistymispalveluiden vertailu on myös vaikeaa. Naapurimaa Ruotsin järjestelmän ydin Exportrådet on hyvin samantyyppinen kun meidän Finpro.

Horisontti 2020 tutkimuksen ja innovaatioiden uusi puiteohjelma

EU:n Horisontti 2020 -puiteohjelman avulla komissio ja jäsenmaat yhdessä toteuttavat innovaatiounionia, joka on yksi Eurooppa 2020 -strategian lippulaiva-aloitteista. Ohjelman tavoitteena on luoda Eurooppaan kasvua ja uusia työpaikkoja sekä turvata Euroopan asema globaalissa kilpailussa.

Ohjelma kattaa vuodet 2014 – 2020. Horisontti 2020 -ohjelma on kanava, jonka kautta pk-yritykset voivat kasvaa ja kansainvälistyä verkostoyhteistyön avulla. Se sisältää uudenlaisia rahoitusinstrumentteja, jotka vauhdittavat innovaatiotoimintaa ja kaupallistamista.

Pk-yritykset tärkeässä roolissa

– Tavoitteena on että 20% budjetista kohdistuu pk-yrityksille. SY:n tavoitteena on, että ohjelman resursseista mahdollisimman suuri osa kohdennetaan pk-yritysten innovaatioiden edistämiseen.

– Ohjelma sisältää pk-yritysinstrumentin kansainvälistä kasvua hakeville innovatiivisille pk-yrityksille. Korostamme välittäjäorganisaatioiden roolin tiedonvälityksessä.

– Ohjelma pyritään tekemään käyttäjäystävällisemmäksi pk-yritysten kannalta kuin aikaisemmat ohjelmat. On huolehdittava siitä, että ohjelmaan hakeutuminen tehdään pienten yritysten kannalta mielekkääksi.

Horisontti 2020 on nyt lähtökuopissa. Mittavia koulutushankkeita on menossa EU-maissa. Kiinnostus ohjelmaa kohtaan on suurta. Suomalaiset yritysten tukiorganisaatiot, kuten Tekes, ovat avainasemassa.

Robottiviikot

Eurooppalainen robottiviikko perustettiin vuonna 2010 edistämään tietoisuutta robotisaatiosta ja sen vaikutuksista yhteiskuntaan, ihmisiin ja liiketoimintaan.

Robottiviikko on tervetullut tapahtuma lisäämään keskustelua tulevaisuuden trendeistä. Tarvitaan keskustelua keinoälystä, automaatiosta, robotiikasta ja näiden vaikutuksista meidän yhteiskuntaamme. Monet ammatit ovat muuttaneet muotoaan ja tahti kiihtyy. Hyvä esimerkki tästä on lentolippujen varaaminen ja lähtöselvityksen teko lentokentällä. Pitkä ketju toimintoja tapahtuu automaattisesti. Hyvä esimerkki mullistavasta tekniikasta ovat 3 D printterit, jotka yleistyvät nopeasti sitä mukaa kuin laitteiden koot pienenevät ja hinnat laskevat.

Kyse on viime kädessä siitä, minkälaisia työpaikkoja on tarjolla tulevaisuudessa. Teollisesta yhteiskunnasta siirryttiin palveluyhteiskuntaan. Nyt on menossa digitaalivallankumous jossa yhteiskunta muuttuu rajusti. On tärkeää, että meillä on mahdollisimman realistinen analyysi vaikutuksista yhteiskuntaan ja työelämään.

Suomi on teknologinen edelläkävijämaa. On tärkeää, että olemme osaa niitä kansainvälisiä verkostoja, joissa tulevaisuuden teknologiaa kehitetään.

Suomen Yrittäjät

Thomas Palmgren
Kansainvälisten asioiden päällikkö