T&k-toiminnan ja sijoitustoiminnan verokannusteet (HE:t 175 – 177/2012)

Eduskunta
Valtiovarainvaliokunta
Verojaosto

Hallitus on antanut esitykset pk-yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaa tukevaksi verokannustimeksi sekä pääomasijoituskannustimeksi. T&k-vähennys koskisi osakeyhtiöitä tai osuuskuntia, jotka voisivat vähentää lisävähennyksenä 100 % tutkimus- ja kehityshankkeiden palkkamenoista. Vähennyksen alaraja olisi 15 000 euroa ja yläraja 400 000 euroa. Valtiolle uusi verokannustin maksaisi arviolta 190 milj. euroa ja verovähennys olisi voimassa vuosina 2013-2015.

Yrityksen ulkopuoliset sijoittajat voisivat vähentää pääomatulostaan 50 % listaamattomaan pk-yritykseen tehdystä sijoituksesta vuosina 2013 – 2015. Vähennyksen määrä voisi olla 5000 – 75 000 euroa ja vähennetty määrä luettaisiin tuloksi osakkeita luovutettaessa tai omistuksen lakatessa. Kustannus valtiolle olisi arviolta 12 milj. euroa.

Hallitus on linjannut myös pk-yrityksiin tehtävien sijoitusten myyntivoittoverotusta kevennettäväksi määräajaksi, jotta myös omistayrittäjiä kannustettaisiin kasvuun. Tarkoitukseen valmisteltu hankintameno-olettaman korottaminen ei kuitenkaan ole saanut EU:n komissiolta valtiontukisäännöksiltä edellytettävää hyväksyntää, minkä vuoksi asian jatkovalmistelu on avoin.

Lausunto

Verokannusteiden lähtökohtana tulisi olla, että kannustettaisiin mahdollisimman laajasti erilaisia ja erikokoisia yrityksiä kasvuun ja työllistämään. Pidämme myös kohdennettuja kannusteita nykyisessä taloustilanteessa hyväksyttävinä edellyttäen, että näiden ohella yleinen verotuksen taso pidetään kannustavana. Omistajayrittäjät eivät myöskään saa joutua kannusteita kehitettäessä liian erilaiseen asemaan ulkopuolisten sijoittajien kanssa, koska yrittäjät ovat ensisijaisia riskin kantajina kasvun kannalta avainasemassa.

Uudet kannusteet ovat muotoutuneet valmistelussa varsin rajallisiksi ja soveltaminen jopa sattumanvaraiseksi. Ratkaisumallit ovat odotettuun nähden selvästi vaatimattomampia. Tilanteessa, jossa suurta yritystoimintaa lakkautetaan ja siirretään ulkomaille, tarvittaisiin voimakkaampia ja laajemmin vaikuttavia kasvun kannustimia.

Esitämme seuraavassa eräitä yksityiskohtaisia korjausehdotuksia kannustinten paremmaksi kohdentamiseksi pk-yrityksille. On aiheellista etsiä myös uusia kannusteita, jos linjattu luovutusvoittoverotuksen keventäminen jää EU-syistä toteuttamatta.

T&k-kannuste

Emme pidä t&k-kannustimen kohdentamista vain osakeyhtiöille perusteltuna, koska tällä sivuutetaan muiden pienyritysmuotojen kasvutarpeet. Ratkaisun taustalla on hallituksen linjauksen sanamuoto, jossa puhuttiin vain yhteisöveron palauttamisesta t&k-kulujen osalta. Kannustetta ei kuitenkaan toteuteta muutoinkaan yhtiöverosta myönnettävänä hyvityksenä, vaan tulosta tehtävänä vähennyksenä. Kannusteen ulottamisella elinkeinonharjoittajiin ja henkilöyhtiöihin olisi vain vähäinen valtiontaloudellinen merkitys ja korjaus olisi tärkeä verotuksen neutraalisuuden kannalta.

Esitämme, että

– t&k-lisävähennys myönnetään kaikille yritysmuodoille.

Vähennyksen alaraja 15 000 euroa, joka tarkoittaa käytännössä vähintään 15 000 euron t&k-panostusta vuosittain, tulisi myös madaltaa esim. 3000 euroon, koska alaraja on korkea pienyritystoiminnalle. Esitysluonnoksiin nähden määrän alentaminen 140 %:sta 100 %:iin teki myös vähennyksen entistä rajatummaksi pk-yritysten kannalta.

Lisävähennystä ei saisi alihankintana ostetusta t&k:sta. Tämä on huono asia pk-yrityksille, sillä merkittävä osa t&k:sta ostetaan näissä ulkopuolelta ja rajaus haittaa pk-yritysten kilpailuneutraalisuutta. Esitämme, että alihankintana ostetusta t&k:sta voisi tehdä 75 %:n lisävähennyksen, jolloin vähennys koskisi käytännössä katteella oikaistua määrää.

T&k-määritelmän soveltaminen tulee olemaan käytännössä vaikea asia ja monissa yrityksissä voi syntyä epäselvyyttä siitä, mitkä kulut ovat vähennyskelpoisia. Emme pidä hyväksyttävänä, että vain Verohallinto voisi pyytää TEKESiltä lausunnon siitä, täyttääkö yrityksen toiminta laissa tarkoitetun t&k-toiminnan määritelmän, vaan tällainen oikeus tulisi varata myös yrityksille.

Toteamme lopuksi, että t&k-yritykset ovat usein tappiollisia ja tulos tulee vasta projektin onnistuessa. T&k-prosessien aikana rahoitus on usein tiukalla ja monille kasvuyrityksille hyödyllisempi olisi ollut ratkaisu, jossa t&k-menoista olisi saanut verokantaa vastaavan palautuksen. Valittu malli, jossa lisävähennys usein vain kasvattaa esim. aloittavan yrityksen tappiota ja hyvittää sen vasta voitollisina vuosina, ei siksi kohdennu kasvun kannalta oikeaan hetkeen. Jos vähennystä ei saa, kun yritys on saanut tukea esim. TEKESiltä, kannustimen merkitys kapenee edelleen.

Kokonaisuutena valittu ratkaisu heikentää kannustimen hyötyjä siihen nähden, mitä ne olisivat voineet olla. Mallia olisi voitu ottaa esim. Norjasta, jossa mm. tappiolliselle yritykselle vähennys palautetaan rahana ja saadut tuet myös lasketaan yhteen ja seurataan näin vain tukien yhteismäärää.

Sijoituskannustin

Myös sijoituskannustimen soveltamiselle tulisi tarkat rajat. Kohdeyrityksen ikäraja 6 vuotta rajaa kannusteen käytännössä vain nuorimpiin start-up-yrityksiin. Arvioimmekin, että esitys ei koskisi käytännössä kovin montaa sijoittajaa.

Suurin ongelma on kuitenkin se, että kannustin edellyttäisi kohdeyhtiöstä riippumatonta yksityistä sijoittajaa, mikä rajoitus tosin sisältyy jo hallituksen alkuperäiseen linjaukseen. Yleensä enemmistöyrittäjät tuntevat yhtiön parhaiten ja heidän sijoittamansa raha on vakaampaa ja saatavissa silloinkin, kun yrityksen riskit ovat suuret. Jos sijoittaminen sallittaisiin myös enemmistöomistajille, ei vain alle 50 % omistaville, lain vaikuttavuus olisi todennäköisesti suurin ja johtaisi todennäköisemmin tärkeisiin innovaatioihin ja niiden kaupallistamiseen. Esim. Ruotsissa otetaan vuonna 2013 käyttöön sijoitusvähennys kaikille luonnollisille henkilöille, ei vain ulkopuolisille sijoittajille.

Esitämme, että

– omistusraja poistetaan ja vähennys myönnetään myös sijoitettaessa kohteeseen, josta henkilö omistaa yli 50 %,

– ellei omistusrajaa voida poistaa, esitämme, että myös omistajayrittäjille valmistellaan esim. vastaavin kriteerein myönnettävä yrittäjävähennys luovutusvoittoverotukseen tai tuloverotukseen rahoituksen tukemiseksi heidän sijoittaessaan uutta pääomaa aloittaviin tai uusiin yrityksiin.

Enkeli-sijoitustoiminnan korostaminen on nykyisessä taloustilanteessa yksipuolista senkin vuoksi, että vastaavaa tietotaitoa kuin sijoittajilla löytyy usein juuri yrityksen lähipiiriltä. Koska lain tavoitteena on nimenomaan pääoman saaminen kasvun alkuvaiheessa oleviin yrityksiin, enemmistöomistajille suunnattava vähennys korostaisi tarvetta kannustaa myös lähipiiriä mukaan aiempaa suuremmilla pääomilla ja panostamaan myös yrityksen liiketoimintaosaamisen kehittämiseen, ei vain sijoitustoiminnasta saataviin hyötyihin.

Ehdotuksessa suljetaan myös tarpeettomasti ulkopuolelle yritykset, jotka ovat syntyneet esim. yritysjärjestelyissä kuten jakautumisessa tai liiketoimintasiirrossa. Juuri tällaisia yrityksiä tällä hetkellä tarvitaan pois siirtyvien suurten yritysten tilalle, eivätkä rajoitukset ole kannatettavia.

Vähennys ei koskisi sijoituksia rahastoihin, jotka sijoittavat varoja edelleen kasvuyhtiöihin, vaikka usein sijoitukset tehdään juuri sijoitusyhtiöistä tai –rahastoista. Kasvuyritysten pääomasaannin näkökulmasta pitäisimme luontevana ottaa myös nämä sijoitukset vähennyksen piiriin. Mielenkiintoinen taustatieto valmistelutyössä olisi ylipäätään ollut se, paljonko luonnollisten henkilöiden suorien sijoitusten osuus on kaikista pääomasijoituksista.

Kannustin hankintameno-olettaman tilalle

Arvioimme edellä mainituista syistä, että uusien kasvukannusteiden soveltaminen tulee olemaan etenkin pienimmissä yrityksissä rajoitettua ja poikkeuksellista. Kun myös hankintameno-olettaman korottaminen jää ehkä EU-syistä toteuttamatta, esitämme, että hallitus pohtisi vielä esityksen täydentämistä edellä mainitun omistajayrittäjien sijoituskannustimen ohella myös pienimpien yritysten työllistämiseen kohdistettavalla kannustimella.

Jos halutaan kannustaa pienyrityksiä työllistämään, ehdotamme, että nykyisen toimintavarauksen laskentapohja, jonka nojalla elinkeinonharjoittajat ja henkilöyhtiöt voivat vähentää toimintavarauksena 30 % viimeisen 12 kuukauden palkoista, korotetaan työllistämiseen kannustavammaksi siten, että

– elinkeinonharjoittajat ja henkilöyhtiöt voivat jatkossa vähentää toimintavarauksena 50 % tilikauden päättymistä edeltäneiden 12 kuukauden palkoista.

Ratkaisu voisi toimia myös ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvänä kannustimena, johon liittyvä alueellinen tukikokeilu päättyi vuoden 2011 lopussa. Toimintavaraus tukee myös työpaikkojen säilyttämistä, koska varaus purkautuu työvoiman vähentyessä.

Ehdotamme, että asian valmistelu käynnistetään niin, että tällaista muutosta voitaisiin soveltaa vuoden 2013 alusta lukien.

Anna Lundén
johtaja