Tulevaisuusselonteko (VNS 7/2013)

Eduskunta
Sivistysvaliokunta

Eduskunnan sivistysvaliokunta on pyytänyt Suomen Yrittäjiltä lausuntoa valtioneuvoston tulevaisuusselonteosta (VNS 7/2013). Lausuntonaan Suomen Yrittäjät esittää asiasta seuraavaa.

1. Yleistä

Selonteossa todetaan, että tarkoituksena on linjata periaatteita, jotka ovat merkityksellisiä Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnin turvaajana. Selonteossa ei esitetä toimenpideohjelmaa yksittäisten ongelmien ratkaisemiseksi.

Periaatelinjaukset perustuvat laajaan taustatyöhön ja tuoreeseen tutkimusmateriaaliin. Selonteossa esitetään taustatöihin perustuvia kuvauksia tulevaisuuden kehityssuunnista ja linjataan tärkeimmät kestävän kasvun edellytykset. Tarkasteluajanjakso on vajaat kaksikymmentä vuotta, visio on kiinnitetty vuoteen 2030.

Suomen Yrittäjät (SY) pitää hallituksen selonteossa esitettyä toimintaympäristön muutoskuvausta ja esiin nostettuja megatrendejä (ilmastonmuutos, ikärakenne, teknologia, verkostoituminen) relevantteina. Olennaista on, että globalisaatio on muuttanut toimintaympäristöä radikaalisti ja sekä muutosten nopeus että voimakkuus tulevat lisääntymään. Suomen on siksi huolehdittava kilpailukyvystään uusin keinoin.

SY yhtyy pitkälti selonteossa esitettyihin johtopäätöksiin Suomen haasteista ja menestyksen edellytyksistä. Pidämme oikeansuuntaisena sitä, että selonteossa painotetaan yrittäjyyden ja monipuolisen yritystoiminnan merkitystä Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisenä.

Menestyksen ja hyvinvoinnin perustana sivistys, yhteisöllisyys ja osallisuus

Selonteossa käsitellään olennaisia muutoksia yhteiskunnallisen osallistumisen ja osallistamisen muodoissa. Katsomme selonteossa todettuun yhtyen, että yhteisöllisyyttä ja osallisuutta rakennetaan yhä enemmän digitaalisten palveluiden varassa ja että julkinen sektori voi toimia tämän kehityksen mahdollistajana, vastaavasti digitaalisten palveluiden luontevana tuottajana on yksityinen sektori.

Selonteossa käsitellään kysymystä henkisen kulttuurin vahvistamisesta. Yhdeksi kestävän kasvun mallin rakentamisen kannalta ratkaisevaksi tekijäksi määritellään luovuuden kulttuuri, jonka synonyymi-ilmaisuna käytetään luovan yrittäjyyden kulttuuria. Tekstissä arvostellaan Suomen kulttuuria häpeän ja kateuden kulttuuriksi. Tämä pitää edelleen osittain paikkansa, vaikka yhteiskunnan suhtautuminen varsinkin epäonnistumisiin ja osin jopa onnistumisiin on muuttunut myönteisempään suuntaan viimeisten vuosien aikana. Suomella on jatkuvasti tarvetta kehittää parempia kannusteita riskinottajille ja onnistujille, sillä heidän menestyksestään hyötyy koko yhteiskunta. Koko koulutusjärjestelmän läpäisevä yrittäjyyskasvatus on hyvä keino lisätä riskinottokykyä, epävarmuuden sietoa ja luovuuden kulttuuria kaiken kaikkiaan.

Suomen Yrittäjät kannattaa selonteon linjausta sivistyksen, osallisuuden ja yhteisöllisyyden merkityksestä. On kannatettavaa, että koulutusjärjestelmämme kaikilla asteilla painotetaan niitä pedagogisia ratkaisuja, jotka tukevat oppimisprosessin merkitystä, oppilaan oman osaamisen testaamista, kyvykkyyttä ja epäonnistumisen sietoa. Kaikessa pedagogisessa toiminnassa tulisi korostaa kokeilun, avoimuuden ja luottamuksen merkitystä.

Suomen Yrittäjät tunnistaa suomalaisen koulutusjärjestelmän olevan keskellä uudistuksia (mm. peruskoulun opetussuunnitelmauudistus, lukion tuntijakouudistus, tutkintojen kehittäminen osaamisperusteiseksi ammattikouluissa, uudet ammattikorkeakoulut, yliopistojen oikeusaseman muutos jne). Suomen Yrittäjät korostaa rakentavan, yhteiskunnallisen keskustelun merkitystä siitä, mihin koulutusta kokonaisuudessaan ollaan suuntaamassa ja sitä, miten yritys- ja työelämäyhteistyön muodot kulkevat läpi koko koulutusjärjestelmän.

Tulevaisuusselonteko yrittäjyyden, osaamisen ja koulutuksen näkökulmasta

Yrittäjien koulutustaso nousee. Mitä tulee osaamisen kehittymiseen ja tulevaisuuden haasteisiin, on hyvä havaita, että yrittäjien koulutustaso on noussut merkittävästi viime vuosien aikana. Selvityksemme osoitti muun muassa sen, että peruskoulupohjaisten yrittäjien osuus on pudonnut miltei puoleen, 12 prosenttiin. Suuntana on ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistotasoisen koulutuksen osuuden selvä lisääntyminen.

Koulutustason nousun lisäksi on tärkeää tiedostaa, että viimeisten vuosien aikana työnantajayritysten lukumäärä on polkenut paikallaan ja yritysten lukumäärän kasvussa on ollut kysymys yksinyrittäjien määrän lisääntymisestä. Yksinään yritystoimintaa harjoittavia on yli 160 000 eli 65 % kaikista yrittäjistä. Uudet työpaikat syntyvät pk-yrityksiin. Tulisi kiinnittää huomiota pk-yritysten, erityisesti mikroyritysten elinvoimaisuuteen.

Suomen Yrittäjät toteaa, että yrittäjät ovat jatkossa yhä kiinnostuneempia ja aktiivisempia osaamisen kysymyksissä ja tulevaisuudessa koulutus, osaamisen kehittäminen ja innovaatiotoiminta sekoittuvat entistä tiiviimmin yrittäjätoiminnassa toisiinsa. Korkeasti koulutettujen yrittäjien kompetensseissa korostuvat syvällisen toimialaosaamisen lisäksi joustavuus, kyvykkyys uusiutumiseen ja poisoppimiseen.

Suhteessa tulevaisuusselontekoon ja yrittäjien koulutustason nousuun liittyen Suomen Yrittäjät korostaa seuraavia asioita koulutusjärjestelmän eri asteilla:

Peruskoulutus

Tulevaisuusselonteossa todetaan, että Suomella ei ole varaa menettää yhtään nuorta koulutuksesta. Suomen Yrittäjät on asiasta samaa mieltä. Nykynuorten täytyy tehdä suuria elämäänsä liittyviä päätöksiä entistä nuorempana. On tärkeää antaa nuorille kaikki mahdollinen tuki eri nivelvaiheissa: koulussa, uravalinnassa, opiskelussa ja työelämään siirtymisessä.

Kouluilla on merkittävä vastuu tietoyhteiskuntavalmiuksien kasvattamisessa. Tietoyhteiskuntavalmiuksien, kuten myös yrittäjämäisten valmiuksien kehittymisestä tulee huolehtia läpäisyperiaatteella. Oppisisältöjen lisäksi yhteisölliset, ilmiökeskeiset lähestymistavat ja menetelmät ovat keskeisiä. Ohjauksellisesti tulee varmistaa, että kaikki oppilaat saavat koulutuspaikan II asteelle. On nähtävissä, että ilman tutkintoa ei työelämässä enää menestytä. Tämän lisäksi Suomen Yrittäjät korostaa oppilaitosten johtamisosaamisen ja johtajuuskulttuurin kehittämistä; pedagogisen johtamisen lisäksi koulun rehtoreiden ja johtajien tulee johtaa oppilaitokset/koulut tulevaisuuden oppimiskeskuksiksi, joissa kaikilla oppilailla on yhtäläiset mahdollisuudet tietoyhteiskunnassa pärjäämiseen.

II aste

Lukio
Suhteessa tulevaisuusselontekoon Suomen Yrittäjät osoittaa huolensa lukion tavoite- ja tuntijakouudistuksen liittyneestä keskustelun tasosta. Lukion luonnosvaiheessa olevan uuden tuntijakomallin tulisi ohjata lukioita oppimistavoitteiden, menetelmien ja sisältöjen pohdintaan eli lukiopedagogiikan kehittämiseen. Lukiossa tulisi korostaa joustavia työskentelymahdollisuuksia yli oppiainerajojen. Joustavia yhteistyömahdollisuuksia korkea-asteen ja alueen elinkeinoelämän kanssa tulee lisätä. Kriittinen ajattelu, yrittäjämäisten valmiuksien että tieto- ja viestintäteknologian syvällinen hyödyntäminen oppimisessa ja oppimisen ohjaamisessa on tärkeää. Akateemisen osaamisen kehittymisen suhteen tämä edellyttää sekä opinto-ohjauksen riittävien resurssien varmistamista että kaikkien opettajien osallistumista opiskelijoiden uraohjaukseen. Tulee varmistaa, että kaikki opiskelijat saavat jatko-opiskelupaikan.

Joillekin lukioille olisi annettava erityistehtävä yrittäjyysopetuksessa. Kysymys on käytännössä yrittäjäpainotteisten erikoislukioiden perustamisesta. Tällä hetkellä yli viidennes uusista yrittäjistä on korkeakoulutuksen saaneita.

Ammatillinen peruskoulu

Suomessa työn kautta ammattiin opiskelu ei ole ollut todellinen vaihtoehto nuorille. Oppisopimuskoulutukseen osallistujista on valtaosa aikuisopiskelijoita. Se, että nuorille on käytännössä tarjolla vain oppilaitosmuotoinen väylä ammatin hankkimiseksi, jättää osan nuorista vaille koulutusta.

Yksi tärkeimpiä pitkän aikavälin keinoja nuorten syrjäytymisuhan vähentämiseksi on kehittää oppisopimuskoulutusta yritysten ja oppilaitosten tarpeet tunnistaen. On myönteistä, että opetus- ja kulttuuriministeriö on vastikään myöntänyt valtionavustuksen hankkeeseen, jossa pyritään kehittämään työpaikalla ammattiin oppimisen muotoja nimenomaan nuorille. Uusien, joustavien työssä ammattiin oppimisen järjestelmien saaminen käyttöön vaatii aikaa, mutta on tärkeää, että siihen tähtäävää valmistelua on nyt myös yhteiskunnan puolelta käynnistetty. Tätä työtä tulee tukea pitkäjänteisesti.

Korkeakoulutus

Selonteossa todetaan, että ”yliopistoilla, ammattikorkeakouluilla ja tutkimuslaitoksilla on tärkeä tehtävä paitsi houkuttelevien tutkimus-, työskentely- ja innovaatioympäristöjen luojina, myös kansainvälisen henkisen ilmapiirin rakentajina.” Tavoite on oikeansuuntainen. Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat ovat erinomainen resurssi elinkeinoelämään. Yrittäjyyden ja elinkeinoelämän kehittymisen näkökulmasta ulkomaalaisten suomen kielen osaamisen merkitys työllistymisessä korostuu.

Merkittävimmät puutteet yrittäjyyskasvatuksessa ja yrittäjämäisten valmiuksien kehittymisessä löytyvät tällä hetkellä opettajakoulutuksesta. Aineen- ja luokanopettajakoulutukseen yrittäjyys sisältyy enintään valinnaisena. Yrittäjyys ja yrittäjämäiset valmiudet on sisällytettävä läpäisyperiaatteella kaikkiin oppiaineisiin. Strategisesti voidaan kysyä, miten yrittäjyys ja yrittäjämäinen toiminta mahdollistetaan niin ammattikorkeakouluissa kuin yliopistoissakin.
Selonteko korostaa kestävää kehitystä ja yhteiskuntavastuuta. Suomen Yrittäjät ehdottaa, että ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin osana opintojen kehittämistä otettaisiin läpäisyperiaatteella mukaan kestävä kehitys/vastuullisuuskysymykset.

Selonteossa korostetaan perustutkimuksen merkitystä. Suomen Yrittäjät toteaa, että huippututkimusyliopistojen ja perustutkimuksen merkitys radikaalien innovaatioiden synnyttämisessä on tärkeää sekä samalla korostaa pk-yritysten ja korkeakoulujen, erityisesti yliopistojen välisen yhteistyön laadullista ja määrällistä kehittämistarvetta. Menestyksekkään yhteistyön kannalta ydinkysymys lienee siinä, kuka ja miten fasilitoidaan ne kohtaamisen foorumit, joissa kohtaavat toimialan mikroyrittäjät, alan viimeisin tutkittu tieto ja asiakkaat?

Aikuiskoulutus

Selonteossa todetaan, että työvoiman tarjontaa on lisättävä kattaen kaikki työuran vaiheet – ei vain työuran alusta, lopusta, vaan erityisesti myös työurien keskeltä. Tämä edellyttää nykyistä enemmän joustoa työn ja oppimisen vaiheiden lomittamiseksi yli eri elämänvaiheiden. Lisäksi mainitaan, että työhyvinvointi ja työssä jaksaminen on olennaista, jotta emme menetä ennen aikojaan ketään työmarkkinoilta. Selvityksissämme olemme päätyneet samaan. Työn sisällöllinen laatu ja työkyvyn ylläpito nousevat vahvasti yrittäjien vastauksissa esille.

Suomen Yrittäjät toteaa, että elinikäisen oppimisen ja aikuiskoulutuksen joustavien muotojen merkitys korostuu tulevaisuusselonteon kuvaamissa yhteiskunnan nopeissa murros- ja muutostilanteissa. Erityisesti aikuiskoulutuksen tulee olla herkkä lyhyen aikavälin ennakoinnille ja osaamisen kehittämiselle. Yhteiskunnan tulee tukea yrittäjiä osaamisen kehittämisessä ja ylläpidossa. Vanhojen ammattien ja perinteisten työtehtävien hävitessä tarvitaan joustavia, osaamisperusteisia muotoja kouluttautua uusiin tehtäviin.

Tulevaisuuden oppimisympäristöissä yhdistyvät erilaiset tilat ja palvelut, kontaktiopetus ja digitaaliset välineet sekä verkko- ja mobiilipohjaiset työskentely- ja oppimisalustat. SY korostaa, että selonteossa mainittu digitaalitalous tulee edelleen muuttamaan voimakkaasti mm. kaupankäyntiä, kuluttajatottumuksia ja toimintatapoja eri yhteiskunnan sektoreilla. Suomen Yrittäjät toteaa, että yrittäjien koulutustason nousu, globaalit osaamisverkostot ja EU-kotimarkkinat asettavat aikuiskoulutuksen, erityisesti yliopistollisen täydennyskoulutuksen, merkityksen täysin uuteen valoon. Strateginen kysymys on, millaisessa roolissa täydennyskoulutus- ja kehittämisorganisaatiot nähdään globalisoituvassa ja korkeakoulutetussa yrittäjyyskentässä sekä niiden taustaorganisaatioissa (mm. emoyliopistot).

Suomen Yrittäjät

Mika Tuuliainen
koulutusasioiden päällikkö