Tulevan komission ohjelmaan vaikuttaminen

Eduskunta
Talousvaliokunta

Eduskunnan talousvaliokunta on pyytänyt Suomen Yrittäjiltä lausuntoa E-jatkokirjeestä (E 34/2014 vp) koskien Suomen vaikuttamistyötä tulevan komission ohjelmaan. Lausuntonaan Suomen Yrittäjät esittää asiasta seuraavan.

1. Suomen toiminnan arviointi yleisesti

On erinomaista, että hallituksen piirissä on käynnistetty koordinoitu vaikuttaminen tulevan komission ohjelmaan. Tällainen katsaus toimenpiteitä edellyttäviin kysymyksiin on tarpeellinen pohja pyrittäessä tehokkaaseen toimintaan.

Kirjelmän perusteluissa kuvataan komission poliittisen ohjelman laatimisen aikataulu ja puitteet. Selvää on, että tämän kuun lopulla valittavan Euroopan parlamentin poliittinen tasapaino vaikuttaa komission puheenjohtajan valintaan ja komission ohjelmaan. Tämä ei poista tarvetta haarukoida Suomelle tärkeitä aihealueita juuri nyt.

Kirjelmän eduksi on laskettava myös se, että siinä raamitetaan, kuinka hallitus tulee vaikuttamaan komission vuosittaisten työohjelmien valmisteluun. Tähän asti vaikuttamistyö ei ole ollut näin järjestelmällistä. On huolehdittava siitä, että sidosryhmät otetaan mukaan säännönmukaiseen vuoropuheluun ja että olemassa olevia EU-valmistelujaostoja hyödynnetään valmistelussa.

2. Hallituksen avaintavoitteet tulevalle vaalikaudelle

Kirjelmässä viitataan hallituksen EU-politiikkaselontekoon ja todetaan hallituksen avaintavoitteet tälle vuodelle. Kirjelmässä ei siis aseteta varsinaisia koko komission kauden kattavia Suomen tärkeimpiä poliittisia tavoitteita. Ne tulevat esitetyiksi horisontaalisten ja sektorikohtaisten vaikuttamishankkeiden kautta.

Keskeinen havaintomme on, että yrittäjyys puuttuu hallituksen avaintavoitteiden joukosta. Pk-yritysten toimintaedellytykset määritellään suurelta osalta EU-tasolla. Olemme jo valtioneuvoston EU-selontekoa kommentoidessamme todenneet, että pk-yritysten toimintaedellytysten vahvistamisen tulisi olla vahvemmin Suomen hallituksen avaintavoitteiden joukossa. Toki yrittäjyydelle tärkeät kysymykset nousevat esiin sääntelyteeman ja kilpailukyvyn yhteydessä, mutta yrittäjyyden edellytysten parantaminen ansaitsisi mielestämme näkyvämmän ja painavamman aseman Suomen ajamana tavoitteena.

3. Horisontaalisista hankkeista

Käsiteltäviä horisontaalisia hankkeita on neljä: sääntelyn toimivuus, oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen, talous- ja rahaliiton kehittäminen ja EU:n tulevaisuuskeskustelu. Kaikki ovat perusteltuja, kommentoimme näistä lyhyesti muita kuin oikeusvaltioperiaatteen toteutumista.

Sääntelyn toimivuuden parantaminen on välttämätöntä EU:n kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Suomi on lähtenyt hyvin mukaan REFIT-hankkeen käynnistämään keskusteluun. Tämä aktiivisuus tulee pitää yllä ja hakea konkreettisia toimenpiteitä, joilla yritysten toimintaa voidaan helpottaa. Nähdäksemme yritysten sääntely-ympäristöä on mahdollisuus parantaa olennaisesti heikentämättä sääntelylle asetettuja muita tavoitteita.

Edelleen on todettava, että kaikissa tilanteissa sääntely-ympäristön parantaminen ei merkitse sääntelyn kumoamista tai keventämistä, vaan se voi merkitä myös sääntelyn terävöittämistä tai kokonaan uudenkin sääntelyn luomista.
Talous- ja rahaliiton osalta valtioneuvoston kanta on tarkoituksenmukainen. Tärkeintä on huolehtia tehtyjen päätösten toimeenpanosta.

Tulevaisuuskeskustelujen osalta on hyvä varautua siihen, että ne realisoituvat tulevalla vaalikaudella. Tässä mielessä on siis hyvä, että asia on nostettu kirjelmässä esille. Olemme asiasta samalla kannalla kuin valtioneuvoston EU-poliittinen selonteko – paljon voidaan tehdä nykyisten perussopimusten puitteissa.

4. Sektorihankkeista

4.1 Talous- ja raha-asiat

Kirjelmän mukaan pankkisektorin rakennetta ja pk-yritysten rahoitusta koskevaa työtä tulee jatkaa. Yhdymme tähän näkemykseen todeten, että pankkisääntelyyn jo toteutetut muutokset uhkaavat kiristää pk-yritysten rahoituksen saantia ympäri Euroopan. Asiaa on seurattava tiiviisti.

4.2 Sisämarkkinat

Kirjelmässä mainitaan palveluiden sisämarkkinoiden tärkeys ja digitaaliset sisämarkkinat Suomen painopisteinä. Nämä ovat oikein määriteltyjä kysymyksiä. On kuitenkin syytä korostaa, että erityisesti pk-yritykset edustavat mittavaa kasvupotentiaalia, jos toimintaympäristö saadaan tässäkin suhteessa vahvemmaksi.

4.3 Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka

Tässä jaksossa on painotettu tärkeitä sektoreita, kuten cleantechia, biotaloutta ja aineetonta ja digitaalista arvonluontia. Katsomme kuitenkin, että yritysten ja yrittäjyyden yleisten toimintaedellytysten tulee olla painokkaammin Suomen hallituksen elinkeinopoliittisten EU-tavoitteiden joukossa. Nyt vaikuttaa siltä kuin yrittäjyyden toimintaympäristökysymykset ja pk-yrityspolitiikka eivät olisi hallitukselle tärkeitä elinkeinopolitiikan EU-tavoitteita.

4.4 Työllisyys

Suomen tavoitteeksi on kirjattu tasapainoinen työoikeudellinen sääntelykokonaisuus. Nähdäksemme tasapainoinen kokonaisuus voidaan saavuttaa vain uudistamalla työoikeudellista normistoa pienet ensin –periaatteen pohjalta. Katsomme, että tällaisen tavoitteen tulisi olla Suomen hallituksenkin tavoitteena.

Antti Neimala
varatoimitusjohtaja