Valtion talousarvio, erityisesti oppisopimusjärjestelmän toimivuus (HE 95/2012 vp)
Eduskunnan valtiovarainvaliokunta
Sivistys- ja tiedejaosto
Suomen Yrittäjät kiinnittää lausunnossaan huomion kahteen asiaan, yhtäältä oppiso-pimuskoulutuksen toteuttamiseen varattujen määrärahojen tuntuvaan leikkaamiseen ja toisaalta oppisopimusjärjestelmän toimimattomuuteen ammattia kokonaan vailla olevien nuorten kouluttamismuotona.
Oppisopimusmäärärahojen leikkaus
Oppisopimus on jo työssä olevien lisäkouluttamisen muotona erittäin tärkeä juuri pienille yrityksille, joille se on käytännössä monesti ainoa tapa huolehtia henkilöstön osaamisen pitämisestä ajan tasalla. Kun yhteiskunnassa muutoinkin on pyrkimystä löytää uusiakin keinoja suomalaisten osaamistason kehittämiseen, on ristiriitaista et-tä budjettiehdotuksella oltaisiin nyt supistamassa olemassa olevaa, erittäin toimivaa työssä oppimisen mallia.
Oppisopimuksesta on myös muodostunut yrittäjien oman osaamisen kehittämiselle mitä tärkein väylä. Yrittäjien oppisopimusta hyödyntävien yrittäjien määrä on vuosien mittaan kasvanut voimakkaasti niin että tällä hetkellä oppisopimuksella osaamistaan kehittävien yrittäjien määrä on vuositasolla liki 5000. Yli 10 % oppisopimuksen lisä-koulutuksesta suuntautuukin nimenomaan yrittäjiin, mikä osuus ylittää siis yrittäjien suhteellisen osuuden työssä olevasta työvoimasta. Aikuiskoulutustuen avulla osaami-sesta huolehtivien yrittäjien määrä taas jää 3 %:iin kaikista. Oppisopimus onkin yrittä-jille itselleen käytännössä lähes ainoa mahdollisuus osaamisensa kehittämiseen, min-kä vuoksi määrärahojen leikkaukset vähentävät välittömästi myös yrittäjien mahdolli-suuksia huolehtia osaamisensa tasosta.
Oppisopimus nuorten kouluttamisen muotona
Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen on yksi keskeinen ja tärkeä osa hallituksen työllisyyspolitiikkaa. Yhteiskuntatakuun toteuttaminen vaikuttaa kuitenkin tähänas-tisten toimien perusteella olevan pääasiassa jo aiemminkin käytössä olleiden toi-menpiteiden vakiinnuttamista ja ehkä joiltain osin vahvistamista. Sen sijaan uusia vaikuttavia muutoksia ei budjettiesitykseen liittyen olla ehdottamassa. Yrittäjäjärjes-tön näkemyksen mukaan merkittävänä syynä nuorten korkeaan työttömyysasteeseen ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten suureen lukumäärään on puute suomalaisessa peruskoulun jälkeisessä koulutusjärjestelmässä. Meillä ei ole saatu oppilaitosopiske-lun rinnalle todelliseen käyttöön työntekemisen kautta tapahtuvaa ammattiin oppi-mista. Niissä Keski-Euroopan muutamissa maissa, joissa jopa puolet ammattiin opis-kelevista hankkii osaamisen työssä opiskellen, myös nuorisotyöttömyys on selkeästi alle 10 %:n tasolla. Uskomme, että moni meillä syrjäytymiskierteessä oleva nuori olisi halukas tämän kaltaiseen ammatin opiskelemiseen, minkä myös TEM:n toteuttama laaja nuorisokysely osoittaa.
Ongelmana on se, miten saada yritykset, myös pienet yritykset halukkaiksi tarjoa-maan työssä oppimisen paikkoja nuorille. Selkeän kynnyksen tässä muodostaa se, että työn kautta opiskelua pidetään meillä oikeudellisesti työsuhteessa tapahtuvana ja sen myötä palkkaustaso on yrityksille käytännössä mahdoton, kun kysymys on vasta peruskoulunsa päättäneistä ja kaikkea työkokemusta vailla olevista nuorista. Palkka-tukien hakemismahdollisuuskaan ei tässä ole auttanut kun oppisopimusjärjestelmä jo yksinäänkin koetaan pienissä yrityksissä melko lailla hallinnollisesti vaativaksi. Kun näyttää siltä, että palkkaustasoa ei työehtosopimuksin kyetä Suomessa tältä osin muuttamaan keski-eurooppalaisen mallin mukaiseksi, olisikin harkittava siirtymistä järjestelmään, jossa nuorten ammattiin opiskelua työn yhteydessä ei enää katsottaisi työsuhteessa tapahtuvaksi vaan nimenomaan opiskeluksi, jota se asiallisesti onkin. Keski-eurooppalaisissa järjestelmissä myös pienistä alle 10 hengen yrityksistä merkit-tävä osuus (yli 15 % Saksassa) tarjoaa oppisopimuspaikkoja nuorille.
Nuoria peruskoulunsa päättäneitä varten olisi kehitettävä sen kaltainen koulutusso-pimus-järjestely, jossa yritys voisi ottaa nuoren oppimaan ammattia niin, että muka-na järjestelyssä olisi luonnollisesti myös asianomaisen alan oppilaitos. Koulutussopi-mus ei olisi siis oikeudellisesti työsuhde mutta yrityksen tulisi voida suorittaa opiskeli-jalle harjoittelukorvausta, jonka määrän esim. opetushallinto voisi vahvistaa. Oppilai-toksen mukana olon kautta varmistettaisiin myös niiden tietojen ja taitojen saaminen nuorelle, joita ei voida käytännön työn yhteydessä yrityksessä nuorelle opettaa. Uu-denlainen järjestely edellyttäisi myös sitä, että oppilaitosten opettajakunta osallistuisi nykyistä paljon suuremmassa määrässä yrityksissä tapahtuvaan työn ohjaamiseen, mistä hyötyä koituisi varmuudella paitsi yritykselle ja opiskelijalle myös opettajille it-selleen.
Tämän lausunnon liitteeksi oheistan kalvosarjan, joka sisältää muutamia perustietoja aiheesta.
Rauno Vanhanen
johtaja
SUOMEN YRITTÄJÄT