Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta yhdenvertaisuusdirektiiviksi (U 44/2008 vp)

Eduskunta
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on pyytänyt Suomen Yrittäjiltä lausuntoa otsikossa mainitussa asiassa, minkä johdosta esitämme kohteliaimmin lausuntonamme seuraavaa.

Ehdotuksen tarkoituksena on panna täytäntöön uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumaton ihmisten yhdenvertaisen kohtelun periaate työmarkkinoiden ulkopuolella. Suomen Yrittäjät pitää ehdotuksen tavoitetta yhdenvertaisen kohtelun edistämisestä hyvänä. Yhdenvertaisuuden edistämisessä on kuitenkin huomioitava myös yritysten toimintaedellytykset ja ehdotettujen muutosten vaikutukset yrityksille.

Direktiiviehdotuksen 2 artiklan mukaan mukautuksen laiminlyönti katsotaan automaattisesti syrjinnäksi. Näiltä osin edellytämme, että mukautusten laiminlyönti tulee katsoa syrjinnäksi vain silloin, kun laiminlyönti johtaa välilliseen tai välittömään syrjintään.

Direktiiviehdotuksen 3 artiklassa soveltamisalasta on rajattu pois yksityishenkilöiden välillä tehdyt toimet yksityisyyden suojan perusteella. Tämä rajaus on täysin oikea, ja samanlainen rajaus tulee tehdä myös yritysten välisiin sopimussuhteisiin rajaamalla sopimusvapaus nimenomaisesti direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Yritysten välisissä sopimussuhteissa osapuolten vapaa oikeus valita itse sopimuskumppaninsa on keskeisessä asemassa. Jos yrittäjän oikeutta valita sopimuskumppaninsa lähdetään kaventamaan, on tällä laajoja vaikutuksia sopimusoikeuden perusteisiin.

Direktiiviehdotuksen esteettömyyttä ja saatavuutta koskevan 4 artiklan mukaan jäsenmaiden tulee ryhtyä tarpeellisiin ja asianmukaisiin toimenpiteisiin esteettömyyden ja saavutettavuuden varmistamiseksi, jotta vammaiset henkilöt voivat yhdenvertaisesti saada koulutusta, sosiaalista suojelua sekä palveluita ja hyödykkeitä. Toimenpiteet sisältävät esimerkiksi esteiden tunnistamisen ja poistamisen. Kuten perusmuistiosta ilmenee, sinänsä hyvää tarkoittavat ehdotus on usein paikoin ongelmallinen. Suomi on aivan oikein edellyttänyt sen selvittämistä, mikä on direktiiviehdotuksen suhde EU:n liikenne- ja viestintäsektorin asetuksiin ja direktiiveihin, joissa on vammaisten henkilöiden avustamista ja esteettömyyttä koskevia säännöksiä.

Myös rakennuslainsäädännön sisältö on ongelmallinen suhteessa direktiiviehdotukseen. Suomen rakennuslainsäädäntö huomioi jo tällä hetkellä vammaisten henkilöiden esteettömyyden. Jos rakennusten esteettömyydestä säädellään sekä yhdenvertaisuuslainsäädännössä että alakohtaisessa rakennuslainsäädännössä, tulevat esteettömyyttä koskevat velvollisuudet kahden eri lainsäädännön kautta erisisältöisinä. Katsomme, että rakennusten esteettömyys tulee rajata direktiiviehdotuksen ulkopuolelle. Perusmuistion mukaan monet valtuuskunnat ovat tuoneet esille huolensa 4 artiklan kustannusvaikutuksista. Tämä huoli on aiheellinen, ja myös Suomen tulee kiinnittää kustannusvaikutuksiin huomiota.

Direktiiviehdotuksen 4 a artiklan mukaan vammaisten henkilöiden yhdenvertaisen kohtelun turvaamiseksi on ryhdyttävä kohtuullisiin tapauskohtaisiin tarpeellisiin ja asianmukaisiin mukautuksiin, ellei tästä koidu kohtuutonta rasitetta. Rasitteen kohtuuttomuuden arvioinnissa otetaan huomioon esimerkiksi yrityksen koko ja resurssit. Yrityksen koon huomioiminen rasitteen kohtuuttomuuden arvioinnissa on oikea lähtökohta. Suomen Yrittäjät edellyttää, että rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon myös elinkeinonharjoittajan toiminta-alueen tavaroiden ja palvelujen tarjonnan tilanne sekä se, että yritykset eivät voi varautua mukautuksiin kaikkien vammaisuuden eri muotojen osalta.

Lopuksi haluamme korostaa, että Suomen yhdenvertaisuuslainsäädäntöä ei tule uudistaa ennen kuin tiedetään, mikä on nyt käsiteltävänä olevan yhdenvertaisuusdirektiivin lopullinen sisältö ja vaikutus Suomen lainsäädäntöön.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Outi Tähtinen
Työmarkkina-asioiden päällikkö