Valtioneuvoston kirjelmä U 1/2013 vp eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (maksukyvyttömyysasetuksen muuttaminen)

Eduskunta
Lakivaliokunta

Aluksi

Maksukyvyttömyysmenettelyistä annetussa asetuksessa (EY) N:o 1346/2000 vahvistetaan eurooppalainen maksukyvyttömyyslainsäädäntö. Asetuksessa on toimivaltaa, tunnustamista ja sovellettavaa lainsäädäntöä koskevia säännöksiä, minkä lisäksi siinä säädetään useissa jäsenvaltioissa aloitettujen maksukyvyttömyysmenettelyjen koordinoimisesta. Asetusta sovelletaan aina, kun velallisella on omaisuutta tai velkojia useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa. Maksukyvyttömyysmenettelyt, joihin asetusta sovelletaan, luetellaan asetuksen liitteessä A. Kukin jäsenvaltio päättää itse, mitkä kansalliset maksukyvyttömyysmenettelyt liitteeseen sisältyvät ts. mihin menettelyihin asetusta sovelletaan.

Suomen osalta sekä konkurssi että yrityssaneerausmenettely on mainittu asetuksen liitteessä A ja ne siten kuuluvat soveltamisalaan. Asetus ei nykyisellään mahdollista yksityishenkilön velkajärjestelyn sisällyttämistä asetuksen soveltamisalaan.

Uudistusehdotuksen lähtökohdat kannatettavia

Uudistuksen tarkoituksena on ensinnäkin lisätä rajat ylittävien maksukyvyttömyysmenettelyjen tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Lisäksi lähtökohtana on se, että yrittäjänä epäonnistumisen ei pitäisi johtaa ”elinkautiseen rangaistukseen” eikä estää yrittäjyyden harjoittamista tulevaisuudessa, vaan epäonnistuminen tulisi nähdä mahdollisuutena oppia ja kehittyä. Katsomme, että muutosten tarkoitus ja lähtökohdat ovat tärkeitä ja kannatettavia.

Komissio toteaa, että asetus toimii yleisesti ottaen hyvin. Komissio esittää kuitenkin muun ohella asetuksen soveltamisalan laajentamista, toimivaltasäännösten täsmentämistä, konserneja koskevien säännösten lisäämistä asetukseen sekä jäsenvaltioiden velvoittamista perustamaan maksukyvyttömyysrekisteri.

Asetuksen soveltamisalaa esitetään laajennettavaksi niin, että se kattaisi myös yksityishenkilön velkajärjestelymenettelyt. Tämä on näkemyksemme mukaan perusteltua.

Lisäksi ehdotetaan, että tietyissä jäsenvaltioissa käytössä olevat menettelyt, joita komission ehdotuksessa kutsutaan termeillä ”hybrid” ja ”pre-insolvency proceedings”, sisältyisivät asetuksen soveltamisalaan. Katsomme olevan sinänsä järkevää ja fresh start -ajattelun mukaista, että tietyn jäsenvaltion lainsäädännön mukaiset maksukyvyttömyysmenettelyt, joiden tarkoituksena on elinkelpoisen yrityksen tervehdyttäminen sen toimintaa ja velkoja järjestelemällä, tunnustetaan asetuksen soveltamisalan laajentamisen myötä myös muissa jäsenvaltioissa.

Toteamme kuitenkin, että SY:n Euroopan kattojärjestö UEAPME on komissiolle antamassaan vastauksessa todennut, ettei se ole havainnut ongelmia, vaikka edellä mainitut hybrid- ja pre-insolvency- menettelyt eivät nyt olekaan asetuksen soveltamisalan piirissä.

Komissio pyrkii myös selkiyttämään kansainvälistä toimivaltakysymystä eli sitä, minkä jäsenvaltion tuomioistuimella on toimivalta aloittaa asetuksen mukainen maksukyvyttömyysmenettely. Tämä liittyy osaltaan myös asetuksen soveltamisalan laajennukseen, sillä myös rajat ylittävissä maksukyvyttömyystilanteissa on varmistettava, että velkojien asianmukainen intressi on otettu huomioon. Tällöin erityisenä kysymyksenä on ns. forum shopping –ilmiö. Ehdotetulla sääntelyllä pyritään vähentämään tätä ilmiötä ja ohjaamaan menettelyn aloitus entistä selkeämmin sen maan toimivaltaiseen tuomioistuimeen, johon asialla on ”aidoin” liityntä (ns. COMI). Sääntely pohjautuu EU-tuomioistuimen ratkaisukäytäntöön.

Suomen Yrittäjillä ei ole huomautettavaa sääntelyehdotuksiin, vaikkakin on todennäköistä, ettei forum-shoppingia pystytä nyt esitettävillä muutoksilla täysin estämään. Yhtiöillä on nimittäin varsin laaja mahdollisuus järjestellä toimintaansa EU-alueella myös mahdollista näköpiirissä olevaa maksukyvyttömyysmenettelyä silmälläpitäen.

Pienten yritysten asema velkojina rajat ylittävissä maksukyvyttömyysmenettelyissä

Pienet ja keskisuuret yritykset ovat rajat ylittävissä maksukyvyttömyystilanteissa usein velkojan asemassa. Komissio on havainnut tämän ja esittää muun ohella vakiolomakkeiden käyttöä, kun ulkomaisille velkojille ilmoitetaan toisessa maassa käynnistetystä maksukyvyttömyysmenettelystä ja kun ulkomainen velkoja ilmoittaa velalliselta olevat saatavansa. Vakiolomakkeet ovat saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä. Lisäksi ehdotuksessa lähdetään siitä, että velkoja voi esittää vaatimuksensa itse ilman pakkoa käyttää lainoppinutta avustajaa, vaikka tästä olisikin kansallisessa laissa säännöksiä. Pidämme komission mainittuja ehdotuksia perusteltuina.

Toteamme kuitenkin, että erityisesti pienellä yrityksellä ei ole mahdollisuutta itsenäisesti hankkia tietoa ulkomaisen oikeusjärjestyksen sisällöstä, mikä voi usein olla tarpeen vaatimusten esittämiseksi. Tästä syystä tulisi varmistaa, että ulkomainen velkoja saisi tuomioistuimelta tai maksukyvyttömyysasiaa hoitavalta taholta (esim. selvittäjä) riittävästi kirjallista perusinformaatiota käynnissä olevasta menettelystä ja sitä koskevasta sääntelyssä. Erityisesti velkojan tulee tietää, minkälaisia vaatimuksia velallista kohtaan on mahdollista esittää ja minkälaisilla edellytyksillä.

Maksukyvyttömyysrekisteri internetissä

Komission ehdotuksen mukaan jäsenvaltiot velvoitettaisiin perustamaan yksi tai useampi maksukyvyttömyysrekisteri, joka on yleisön saatavilla internetissä maksutta.

Valtioneuvoston kanta, jonka mukaan maksukyvyttömyyttä koskevien tietojen julkaiseminen avoimessa verkossa edellyttää, että toimenpide on oikeassa suhteessa sillä tavoiteltavaan hyötyyn nähden, on kannatettava. Komission tätä koskevan ehdotuksen vaikutukset ja vaihtoehdot onkin syytä huolellisesti selvittää ennen ehdotuksen hyväksymistä.

Sinänsä esimerkiksi velkajärjestelyrekisterissä olevat seikat ovat tälläkin hetkellä julkisia. Niistä voi saada tietoa ottamalla yhteyttä oikeusrekisterikeskukseen. Näkemyksemme mukaan Suomen nykyjärjestelmä toimii hyvin.

Suomen Yrittäjät

Janne Makkula
lainsäädäntöasioiden päällikkö, varatuomari