Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020 – työllisyys- ja yrittäjyyspaketti ja sen vaikutukset

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle

Yleistä

Suomen taloudessa on havaittavissa vähäistä positiivista virettä samaan aikaan kun Euroopan ja maailmantalouden näkymät ovat heikentymässä. Monen synkän vuoden jälkeen Suomi näyttää päässeen kasvu-uralle. Parantunut taloustilanne ei kuitenkaan helpota haasteita julkisen talouden kuntoon saattamisessa.

Hallitus on sopinut jo aiemmin, että vaalikaudella tehdään yhteensä neljän miljardin euron menosäästöt. Valtiovarainministeriössä tehtyjen laskelmien mukaan aiemmin sovitut toimet eivät kuitenkaan ole riittäviä, vaan tavoitteen saavuttaminen edellyttää noin 400 miljoonan euron lisäsäästöjä.

Lisäpaineita taloustilanteeseen tuo se, että hallituksen kaikkiaan kymmenen miljardin euron sopeutusohjelman muillakin osa-alueilla on haasteita. Kymmenen miljardin sopeutuksesta neljä miljardia tuli hoitaa menosäästöillä, kaksi miljardia yhteiskuntasopimuksella ja neljä miljardia rakenneuudistuksilla.

Tässä tilanteessa on välttämätöntä, että neljän miljardin euron menosäästöistä pidetään kiinni. Terve julkinen talous on pidemmän aikavälin talouskasvun edellytys. Suomen velkaantuminen on saatava taittumaan, tässä tilanteessa kun Suomelta uhkaa jäädä täysin yksi maailmantalouden kasvukierros väliin.

Suomen Yrittäjät pitää tärkeinä hallituksen kehysneuvotteluissa tekemiä päätöksiä. Kaikkia julkisia menoja on tarkasteltu kriittisesti, mutta samanaikaisesti huolehdittu siitä, että kasvun perusta pidetään kunnossa. Välttämättömät lisäleikkaukset kohdistetaan sinne, missä ne vähiten leikkaavat kasvupotentiaalia.

Hallituksen tekemät päätökset luovat uskoa Suomen talouteen ja lisäävät edellytyksiä talouden kasvulle. Päätökset vahvistavat myös näkemystä Suomen päätöksentekokykyyn. Säästöjen kohdentumisesta käyty keskustelu ja painotusten asettaminen osoittavat hallituksen kykyä huolehtia pidemmän aikavälin talouskasvun edellytyksistä. Mitä paremmin kasvua kyetään vauhdittamaan, sitä pienempi on pidemmän aikavälin sopeutustarve.

Yrittäjyys- ja työllisyyspaketti

Huolimatta osittain parantuneesta taloustilanteesta talouskasvu uhkaa kuitenkin jäädä niin vähäiseksi, että siitä ei itsessään ole työllisyyden edistäjäksi, vaan työllisyyskehitys uhkaa jäädä yhä merkittävämmin hallituksen tavoiteurasta, jossa tavoiteltu työllisyysaste on 72 prosenttia. Mahdollinen vesittynyt kilpailukykysopimus ei myöskään edistä tavoitteen saavuttamista kuin pieneltä osalta. Sen arvioidaan kasvattavan työllisyyttä parhaimmillaankin noin prosentilla.

Parantaakseen työllisyystavoitteen toteutumista hallitus antoi kehysriihen yhteydessä erilliset yrittäjyys- ja työllisyyspaketit. Esitetyt toimenpiteet ovat kannatettavia ja hyviä, mutta SY:n näkemyksen mukaan ne eivät itsessään ole riittäviä hallitusohjelmassa asetetun tavoitteen ”työllisten määrän vahvistuminen 110 000 henkilöllä” saavuttamiseksi. Korostamme, että eteneminen työllisyyden esteiden purkamisessa ja työpaikkasopimisen laajentamisessa hallitusohjelman mukaisesti toteuttaisi tuon tavoitteen.

Yrittäjyyspaketti

Yrittäjyyspaketti perustuu hallitusohjelman kärkihankkeisiin, joista yksi on paikallisen sopimisen edistäminen ja työllisyyden esteiden purkaminen. Työpaikkasopimisen laajentamiseen yrittäjyyspaketti ei valitettavasti tuonut mitään uutta.

Yrittäjyyspaketti sisältää yksinyrittäjän tukipaketin, jolla pyritään madaltamaan kynnystä ensimmäisen työntekijän palkkaamiselle. Paketissa selvitetään myös mahdollisuuksia luoda itsensä työllistämiseen kannustamia työttömyysturvajärjestelmän muutoksilla.

Innovaatiotoimintaa edistetään innovaatiosetelillä, jolla pk-yritykset voivat hankkia omiin tarpeisiinsa parasta mahdollista ulkopuolista asiantuntemusta ja tukea ja innovaatiopankilla, joka pyrkii vauhdittamaan innovaatioiden ja patenttien parempaa hyödyntämistä ja kaupallistamista. Lisäksi yrittäjyyspaketti sisältää toimia ulkomaisten erityisasiantuntijoiden rekrytoinnin sujuvoittamiseksi. Toimet ovat kannatettavia ja tarkoituksenmukaisia. Erityisesti henkilömääriltään ja liikevaihdoltaan pienille yrityksille suunnattuja innovaatiotukipalveluja on tällä hetkellä heikosti saatavilla. Innovaatiosetelin tavoitteena on lisätä käyttäjälähtöisiä palveluiden tarjontaa pienille yrityksille niin julkisella kuin yksityisellä puolella ja näin tiivistää erityisesti pienten yritysten ja ammatillisen koulutuksen sekä korkea-asteen välistä yhteistyötä, aluekehittämistä sekä yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Uudistus voi tarjota pk-yrityksille konkreettista tukea pienimuotoisiin innovaatio- ja tuotekehitys-hankkeisiin sekä mahdollistaa sekä korkeakoulu- että myös ammattikorkeakouluopiskelijoiden, -tutkijoiden, -tutkijaryhmien että asiantuntijaverkostojen hyödyntämisen.

Työllisyyspaketti

Työllisyyspaketti keskittyy kannustinloukkujen purkamiseen tiukentamalla työttömyysturvaa ja tekemällä työnteosta entistä kannattavampaa. Lisäksi työttömyysetuuksien käyttöä monipuolistetaan ja asiakaslähtöisiä työllisyyspalveluja kokeillaan vuosina 2017 ja 2018. Työllisyyspaketissa on myös työnäyte –palvelu, jossa työttömille työnhakijoille luodaan mahdollisuus lyhytkestoisen työnäytteen antamiseen työskentelemällä potentiaalisen työnantajan tehtävissä. Suureksi osaksi työllisyyspaketissa esitettyjen toimenpiteiden sisältö on vielä siinä määrin täsmentymätöntä, että niiden vaikutuksia on mahdotonta arvioida.

Osana työllisyyspakettia esitetään, että valtion rahoittamaa työttömyysturvaa käytettäisiin jatkossa työttömän starttirahaan, palkkatukeen ja liikkuvuusavustukseen. Tällä hetkellä palkkatuen ja starttirahan rahoittamiseen on voitu käyttää vain työllisyysmäärärahoja. Uudistuksella pyritään tuomaan joustavuutta työllisyysmäärärahojen käyttöön ja takaamaan niiden riittävyys. Siirtämällä starttirahan ja palkkatuen rahoitus osittainen budjetin ulkopuolelle pystytään takaamaan se, että rahaa pitäisi riittää myös vuoden lopulla.

Työttömyysetuuksien osalta paketin osana ehdotetut muutokset koskevat pääasiassa työttömien velvollisuutta ottaa vastaan työtä ja osallistua työllistymisedellytyksiä parantaviin palveluihin. Jatkossa työtön ei enää voisi kieltäytyä kokoaikatyöstä sen vuoksi, että työttömyysturva on suurempi kuin palkka, josta on vähennetty työn vastaanottamisesta aiheutuvat kulut. Jos oman alan työtä ei ole tarjolla, voitaisiin TE-toimistossa jo työttömyyden alussa tarjota muun alan työtä. Samalla työttömien palveluita TE-toimistoissa on tarkoitus kehittää ja työtarjouksia, työnhakuvalmennuksia ja omaehtoista työnhakua lisätä. SY:n näkemyksen mukaan tämä helpottaa sopivan työntekijän ja työpaikan kohtaamista. Uudistusten lopulliset vaikutukset riippuvat kuitenkin pitkälti siitä, paljonko töitä on tarjolla ja miten TE-toimistot onnistuvat työtä välittämään.

Lisäksi paketissa on kasvuyritysten työllisyysohjelma, jossa korkeasti koulutettuja pitkään työttömänä olleita osaajia voidaan koulutuksen, oppisopimuksen tai työllistämistuen avulla palkata kasvuyrityksiin ja itsensä työllistäjien työttömyysturvan kehittäminen tavalla, joka kannustaa itsensä työllistämiseen pää- ja sivutoimisesti.

Lopuksi

Vaikka nyt esitetyt toimet ovat oikean suuntaisia, ovat ne riittämättömiä. Näiden toimien voidaan arvioida nostavan työllisyysastetta vajaan puoli prosenttia. Lisäksi on huomattava, että yrittäjyys- ja työllisyyspaketti sisältää lukuisia selvityksiä sekä kokeiluja, joiden vaikutuksia on tässä vaiheessa mahdoton arvioida.

On kuitenkin huomattava, että taloutemme ongelmat ovat pääasiassa pidempiaikaisia ja rakenteellisia. Tätä kuvaa myös kasvava pitkäaikais- ja rakennetyöttömien määrä. Lisäksi työikäisen väestön määrä supistuu ja olemme menettäneet kustannuskilpailukykyä.

Rakenteelliset ongelmat edellyttävät ratkaisuksi rakenneuudistuksia, julkisen talouden sopeutustoimia ja kustannuskilpailukyvyn parantamista. Ilman tarvittavia toimia, joista keskeisin on työmarkkinoiden joustavoittaminen työpaikkasopimista laajentamalla, ei synny kestävää työllisyyskehitystä ja hallituksen toimet uhkaavat jäädä ”laastariksi”.

Rohkea rakenteiden uudistaminen loisi kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja, vahvistaisi kasvun edellytyksiä ja edesauttaisi julkisen talouden tasapainottumista. Rakenneuudistuksen merkitys olisi moninkertainen verrattuna kilpailukykysopimuksen ja yrittäjyyspaketin muuhun sisältöön.

Kunnioittavasti
Suomen Yrittäjät ry

Atte Rytkönen
va. lainsäädäntöasioiden päällikkö