Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020

Eduskunnan talousvaliokunta

Suomen talous kääntyi ennakkotietojen mukaan viime vuonna kasvuun. Sama pieni positiivinen vire on jatkunut alkuvuonna. Parantunut taloustilanne ei kuitenkaan helpota haasteita julkisen talouden kuntoon saattamisessa.

Hallitus on sopinut jo aiemmin, että vaalikaudella tehdään yhteensä neljän miljardin euron menosäästöt. Valtiovarainministeriössä tehtyjen laskelmien mukaan aiemmin sovitut toimet eivät kuitenkaan ole riittäviä, vaan tavoitteen saavuttaminen edellyttää noin 400 miljoonan euron lisäsäästöjä.

Lisäpaineita taloustilanteeseen tuo se, että hallituksen kaikkiaan kymmenen miljardin euron sopeutusohjelman muillakin osa-alueilla on haasteita. Kymmenen miljardin sopeutuksesta neljä miljardia tuli hoitaa menosäästöillä, kaksi miljardia yhteiskuntasopimuksella ja neljä miljardia rakenneuudistuksilla.

Tässä tilanteessa on välttämätöntä, että neljän miljardin euron menosäästöistä pidetään kiinni. Terve julkinen talous on pidemmän aikavälin talouskasvun edellytys. Suomen velkaantuminen on saatava taittumaan, tässä tilanteessa kun Suomelta uhkaa jäädä täysin yksi maailmantalouden kasvukierros väliin.

Suomen Yrittäjät kannatta hallituksen kehysneuvotteluissa tekemiä päätöksiä. Kaikkia julkisia menoja on tarkasteltu kriittisesti, mutta samanaikaisesti huolehdittu siitä, että kasvun perusta pidetään kunnossa. Välttämättömät lisäleikkaukset kohdistetaan sinne, missä ne vähiten leikkaavat kasvupotentiaalia.

Hallituksen tekemät päätökset luovat uskoa Suomen talouteen ja lisäävät edellytyksiä talouden kasvulle. Päätökset vahvistavat myös näkemystä Suomen päätöksentekokykyyn. Kyky tehdä päätöksiä on ollut Suomen keskeisiä vahvuuksia. Tämän luottamuksen menettäminen olisi kohtalokasta.

Säästöjen kohdentumisesta käyty keskustelu ja painotusten asettaminen osoittavat hallituksen kykyä huolehtia pidemmän aikavälin talouskasvun edellytyksistä. Mitä paremmin kasvua kyetään vauhdittamaan, sitä pienempi on pidemmän aikavälin sopeutustarve.

On kuitenkin tärkeää ottaa huomioon, että pidemmän aikavälin kestävä talouskasvu ei onnistu ilman riittävää kilpailukykyä. Sen turvaaminen onnistuu tehokkaimmin työmarkkinoita joustavoittamalla. Suomen tilanne paranee heikosti, jos hallitus vesittää hallitusohjelman mukaisen työpaikalla sopimisen edistämisen.

Suomen Yrittäjät

Petri Malinen
ekonomisti